Sipilä Turussa: Me käännämme puolueen yhdessä voittavaan vaaliasentoon!

Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Keskustan vaalikampanja kohti kevään eduskuntavaaleja alkaa tästä hetkestä.

Ymmärrän teidän monien huolen siitä, että olen liiaksi pääministeri ja liian vähän Keskustan puheenjohtaja. Eikä tämä tunne ole uusi. Minulle on kerrottu, että samaa tuntoa oli Keskustan järjestöväellä myös Esko Ahon ja Matti Vanhasen pääministerikausien aikana. Pääministeri joutuu hoitamaan isänmaan asioita – usein yötä päivää. Tänäänkin joudun lähtemään kesken pois tapaamaan Theresa Mayta ja setvimään Brexitiä Brysseliin.

Haluan teidän kuitenkin tietävän, että puolue, sen tulevaisuus sekä menestyksemme ensi kevään eduskuntavaaleissa on mielessäni jokaisena hetkenä. Omaa tunnelmaani kuvaa parhaiten valtava riittämättömyyden tunne. Miten ihmeessä ehtisin tavata enemmän ihmisiä, kuunnella ja keskustella, ottaa vastaan vinkkejä ja kritiikkiä.

Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että välillä olo on kuin Edvin Laineen elokuvan Sven Tuuvalla. Ei oikeaan ei vasempaan, päin mäntyy aina vaan. Jotkut sanovat, että Sven Tuuva olisi ollut edellä mainitusta syystä ensimmäinen keskustalainen. Mutta ei ryhdytä nyt sotasankaria leimaamaan, vaan mennään keskeltä ohi.

Hyvät ystävät,

Meidän on käännettävä puolue yhdessä voittavaan vaaliasentoon. Lähdemme takamatkalta, mutta on sitä noustu hullummistakin asetelmista. Joulukuussa 1994 Keskustan kannatus oli 14,6%. Vaikean laman ja repivän EU-taiston jälkeen Keskusta nosti puheenjohtaja, pääministeri Esko Ahon johdolla kannatuksen kolmessa kuukaudessa 19,8 prosenttiin. Lähes poikkeuksetta gallupit ovat menneet uusiksi eduskuntavaaleja edeltävien kuukausien aikana. Aikaa on riittävästi.

Meidän keskustalaisten geeneissä on syvällä isänmaan asioiden hoito. Emme aina jaksa huolehtia miltä asiat näyttävät ulospäin. Mutta asiat ovat, miltä näyttävät. Tulokset eivät automaattisesti puhu puolestaan. Voimme kuitenkin ylpeänä seistä tässä. Teimme mitä lupasimme.

Teille on jaettu asiakirja hallituksen 275 teosta. Suurin osa niistä on suoraan edellisestä vaaliohjelmastamme. Moni asia olisi voinut edetä vieläkin rivakammin.

Samalla on tunnustettava, että Suomen käänne ei olisi ollut mahdollista ilman hallituskumppaneiden tukea. Heidän panoksensa on ollut tärkeä hallituksen yhteisen politiikan eteenpäinviemisessä – kaikki hallituspuolueet ovat halunneet ratkaisuja edellisen hallituksen mahalaskun ja päättämättömyyden vuoksi.

Samaan hengenvetoon on kiitettävä myös ammattiyhdistysliikettä. Kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen työllisyydelle on merkittävä. Ilman työntekijöiden vastuunkantoa sopimusta ei olisi koskaan syntynyt.

En tiedä toista euromaata, jossa olisi pystytty lähes 4 prosentin sisäiseen devalvaatioon. Ay-liike teki sen, mitä Suomen liittyessä euroon lupasi. Vastaavilta ratkaisuilta meidät säästää tulevaisuudessa vain se, että emme lipsu lainkaan kyvystä pitää huolta suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä.

Voimme olla tyytyväisiä siitä, että vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet. Olemme keskittyneet työllisyyden vahvistamiseen sekä jakaneet kasvun hedelmät erityisesti pienituloisille. Tämä on ollut Keskustan vaatimus.

Keskustan vanha vaalilause oli ”leipää kotiseudulta”. Se päämäärä on ohjannut toimintaamme myös tällä vaalikaudella – ja tuloksia on syntynyt. Nyt voimme todeta, että myönteinen työllisyyskehitys koskee koko Suomea. Hyvä esimerkki on Varsinais-Suomi, jossa on huutava pula eri alojen osaajista. Maakunta on käynyt läpi muun muassa Nokian Salon toimintojen lakkauttamisen seurauksena vaativan rakennemuutoksen. Nyt kehitys on erityisen myönteinen. Varsinaissuomalaiset voitte luottaa siihen, että Keskusta puolustaa teitä jatkossakin. Samoin puolustamme muita maakuntia.

Rakkaat aatesisaret ja –veljet,

Olemme nähneet, kuinka vihervasemmisto on käynyt lupauksillaan jatkuvaa vaalikampanjaa. Antaa rellestyksen vielä hetki jatkua, mutta on turha luulla, että päästämme opposition talven kampanjakuukausina vähällä. Vastuunkannon tosiasioita ei voi paeta yksikään puolue. Lupaukset ovat nyt jo ylisuuria. Nahkurin orsilla tavataan.

Keskustan poliittiset vastustajat korostavat Helsingin ylivertaisuutta ja ummistavat silmänsä koko Suomen kestävältä kehitykseltä. Heille huippututkimusta voi tehdä vain Kehä I:n sisäpuolen yliopistokampuksilla. Heille muualla maakunnissa olevat yliopistot ovat rasite, ei voimavara. Me ajattelemme toisin.

Keskusta tietää, että hyvinvointimme on seurausta koko Suomen menestyksestä. Tarvitsemme vahvan ja kilpailukykyisen pääkaupunkiseudun. Samoin tarvitsemme vahvan koko maan kattavan koulutusjärjestelmän, elinvoimaiset maakunnat, puhdasta lähiruokaa sekä investointeja niin puun käyttöön kuin laajemminkin biotalouteen.

Keskustalle eduskuntavaalit 2019 ovatkin vaali suomalaisen elämänmuodon puolesta. Olemme poliittinen vastavoima heille, jotka ajattelevat, että ainoa oikea tapa asua on kerrostalossa radan varressa. Keskustan viesti on selvä: hyvää elämää pitää saada elää koko Suomessa. Poliitikkojen tehtävä ei ole määrätä ihmisten haaveista. Ville-Veikolle se voi olla kerrostaloasunto kaupungin sykkeessä, Hannalle omakotitalo keskellä hiljaisuutta. Uskallamme puolustaa myös pientaloasumista.

Emme hyväksy vastustajiemme pyrkimystä etäännyttää suomalaiset tavasta elää keskellä luontoa ja luonnon kanssa. Lähipuistot, rannat ja metsät ovat tärkeä henkireikä myös kaupunkilaisille. Niitä ei saa uhrata vapaavuorelais-punavihreän kaupunkipolitiikan alttarille. Haluamme toimivan pääkaupunkiseudun, jossa ihmisillä on varaa asua ja liikkumaan pääsee tarvittaessa myös omalla autolla.

Hyvä puoluevaltuusto,

Käyn seuraavassa läpi seuraavan vaalikauden keskeisiä haasteita. Kaikki kietoutuvat luottamuksen apilan lehdille, jotka ovat vastuunkanto, realistinen vihreys, huolenpito ja osaava kasvu. Keskustalla on edessä oleviin suuriin ongelmiin ja haasteisiin ratkaisut.

Keskustalle vastuunkanto tarkoittaa vastuuta niin itsestämme kuin läheisistämme sekä lähiympäristöstä ja koko muusta maailmasta. Olemme vahvoja kohtaamaan ulkoiset haasteet, vain jos omat asiamme ovat kunnossa. Vastuunkannon lehden olemme jaotelleet neljäksi teesiksi: yhteinen maapallomme, rauha ja turvallisuus, ratkaisujen EU ja turvallinen arki.

Yhteinen maapallomme. Kansainvälisen politiikan pitkässä linjassa syvävirrat ovat muuttuneet, todennäköisesti pitkäksi aikaa. Epävarmuus jatkuu. Keskusta kantaa huolta yhteisen maapallomme kantokyvystä ja elinvoimasta.

Keskustalle Suomen työ kansainvälisissä instituutioissa on tärkeää. Meillä on lupa odottaa kansainvälisiltä toimijoilta enemmän, myös Euroopan unionilta. Tämä koskee niin turvallisuutta lähialueillamme, humanitäärisiä kriisejä, kehitysyhteistyötä, kansainvälistä kauppaa, naisten oikeuksia, koulutusta, ilmastonmuutokseen ehkäisemistä kuin arjen turvallisuutta. Myös nuoret pitää ottaa entistä vahvemmin mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja rauhan rakentajiksi.

Rauha ja turvallisuus. Alun perin kansainvälinen yhteistyö on rakentunut näiden kahden tavoitteen ympärille. Ilman rauhaa ja turvallisuutta meidän on vaikea rakentaa vakaata ja eheää yhteiskuntaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin tavoite on estää meitä joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.

Keskusta ei näe mitään syytä lipsua Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta toteutamme käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa. Tiivistämme puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. EU-jäsenyys on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sen merkitys vain korostuu, kun elämme epävarmoja aikoja. Keskusta on valmis tiivistämään EU:n puolustusyhteistyötä.

Keskustalaiseen ulkopolitiikkaan kuuluu olennaisena osa ihmisyys. Autamme sotaa pakenevaa, teemme työtä ihmisten auttamiseksi mahdollisimman lähellä kriisialueita, tuemme kotiinpääsyä ja otamme vastaan pakolaisia YK:n pakolaisjärjestön kautta. Pakolaispolitiikka tarvitsee kokonaisvaltaisen ratkaisun.

Kehitysyhteistyön avulla parannamme naisten ja lasten asemaa, autamme köyhimpiä maita selviämään ilmastonmuutoksesta sekä huolehtimaan heidän ruokaturvastaan, edistämme demokratiaa sekä autamme kehitysmaita pääsemään paremmin osaksi kansainvälistä taloutta.

Keskusta on ratkaisuhakuinen puolue. EU-linjamme perustuu malttiin ja käytännönläheisyyteen, ratkaisujen EU:hun. Euroopan unionia ovat johtaneet pitkään poliittinen oikeisto ja sosialistit. He eivät ole kyenneet uudistamaan unionia toimivammaksi. Populistit kykenevät siihen vielä vähemmän. Odotukset kohdistuvat keskustavoimien yhteistyöhön. Olemme olleet aktiivisia ALDE:n yhteistyön tiivistämiseksi Macronin kanssa.

Juuri nyt kun ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja oikeusvaltiokehitystä haastetaan eri nurkilta, meidän on oltava tässä tinkimättömiä. Edistämme oikeudenmukaista ja tehokasta päätöksentekoa. Luomme enemmän demokratiaa ja vähemmän byrokratiaa.

EU:n on otettava ilmastojohtajuus. Haluamme luoda männyn vihreän unionin, joka on kiertotalouden johtava maanosa ja jossa edistetään uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Tutkimuksen ja kehityksen kautta haluamme luoda EU:sta globaalin innovaatiokeskittymän. Sisämarkkinat on laitettava vihdoinkin kuntoon ja toimivien sisämarkkinoiden avulla on luotava pohja digitalisaation ja tekoälyn edelläkävijyydelle.

Suomella on tuhannen taalan paikka edistää tätä kaikkea ensi vuonna EU-puheenjohtajamaana.

Hyväksyimme eilen puoluehallituksessa sisäisen turvallisuuden ohjelman. Huolehdimme arjen turvallisuudesta myös tehokkaalla rajojen valvonnalla sekä luotettavalla poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten toiminnalla. Turvallinen arki kattaa myös kodin ja lähisuhdeväkivallan. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään kotona.

Yksi luottamuksen apilan lehdistä on realistinen vihreys.

Keskeisin viestini ilmastokeskusteluun on toivo. Kansainvälisellä taivaalla on paljon tummia pilviä, mutta ratkaisun avaimet ovat käsissämme. Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastopolitiikassa.

Olen oman ilmastolupaukseni myötä perehtynyt asiaan käytännön tasolla. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei edellytä suomalaisesta elämänmuodosta luopumista.

Tulevaisuudessakin voimme kuljettaa lapsia harrastuksiin omalla autolla, asua halutessamme omakotitalossa tai kerrostalossa maalla tai kaupungissa ja vielä matkustaa. Näitä kaikkia asioita tehdään kuitenkin jatkossa entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla.

Tarvitsemme kolme asiaa: 1) muutamme arjen kulutustottumuksia, 2) kasvatamme hiilinieluja ja 3) otamme käyttöön uutta tekniikkaa niin energiantuotannossa kuin muualla yhteiskunnassa. Kotimaisessa keskustelussa on aika lopettaa ilmastopolitiikalla syyllistäminen. Ryhdytään yhdessä töihin.

Kulutusta voidaan verotuksen avulla ohjata ympäristöystävällisempään suuntaan. Me ihmiset haluamme tehdä hyvää, kun vaan siitä tehdään riittävän helppoa. Tarvitsemme kohtuutta, kestävyyttä ja kiertotaloutta.

Hiilinielujen merkitys on ilmastonmuutoksen ehkäisyssä äärimmäisen merkittävä. Meret ja metsät sitovat ja varastoivat noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja. Suomalaisina voimme osallistua hiilinielujen lisäämiseen niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Esittelin muutamia viikkoja sitten komission puheenjohtaja Junckerille Suomen aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi EU–Afrikka –investointiohjelmaa. Se tähtää sekä ilmastonmuutoksen hillintään että uuden työn luomiseen Afrikan kasvavalle nuorisolle.

Keskustalaiseen realistiseen vihreyteen kuuluu kestävä metsänhoito ja puunkäyttö. Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, kuinka metsänkasvu on ollut nopeampaa kuin aiemmin arvioitiin. Kestävä maa- ja metsätalous voivat olla merkittävä palanen Suomen toimissa hiilidioksidipäätösten vähentämisessä. Traktoreilla ajatetaan vielä tulevaisuudessakin. Ne vain toimivat biopolttoaineilla tai sähköllä.

Seuraavan hallituksen on jatkettava toimia maatalouden kannattavuuden merkittäväksi parantamiseksi. Odotamme Reijo Karhisen työryhmän esityksiä. Ne tulevat tarpeeseen, sillä tällä hetkellä moni suomalainen viljelijä on ahtaalla. Kotimaisen ruoan merkitys nousee entisestään, kun ilmastonmuutos tekee säiden ääri-ilmiöistä entistä yleisimpiä ja kuivattaa päiväntasaajan parhaimpia viljelysalueita. Niinpä viestini on teille selvä: suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Se ei onnistu, jos viljelijät eivät voi katsoa tulevaisuuteensa luottavaisesti.

Olemme nähneet, että keskusta jää maatalouden puolustamisessa usein yksin, mutta se ei meitä lannista. Voin vakuuttaa, että keskusta tekee seuraavassakin hallituksessa aivan kaikkensa maatalouden sekä ylipäänsä koko suomalaisen ruokaketjun elinvoiman eteen.

Hyvät ystävät,

Käsittelen seuraavaksi kahta luottamuksen apilan lehteä huolenpitoa ja osaavaa kasvua samanaikaisesti.

Keskustan johdolla tämä hallitus on nostanut työllisyysasteen noin 72 prosenttiin, vaikka sitä laajasti epäiltiin vielä vuosi sitten. Seuraavan hallituksen on nostettava työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen on täysin mahdollista, mutta se vaatii jatkossakin määrätietoisuutta. TEM:n tilastojen mukaan Suomessa jäi syntymättä noin 62 500 työpaikkaa vuoden aikana työvoimapulan takia. Työllisyysasteemme olisi jo lähes 74 prosenttia, mikäli nämä työpaikat olisivat toteutuneet.

Työvoiman kohtaanto-ongelma on todellinen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutussopimus antaa mahdollisuuden opiskella laajasti myös työpaikoilla. Sitä ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi.

Keskusta esittää koulutussopimuksen toteuttamisen tehostamiseksi ammatilliseen koulutukseen 1000 uutta opettajaa ja ohjaajaa. Nämä opettajat ja ohjaajat jalkautettaisiin kentälle, yrityksiin opettamaan, kouluttamaan, valmentamaan ja auttamaan. Tällä varmistetaan se, että opiskelija todella saa tehdä opintoihinsa liittyviä asioita työpaikalla, eikä jää tuuliajolle. Yrittäjäkentältä tulleen palautteen mukaan yrittäjät toivovat opettajien läsnäoloa työpaikoilla.

Tämä olisi noin 50 miljoonan satsaus, mutta jos työllisyysaste nousee esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, niin takaisinmaksuaika on todella lyhyt. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta.

Työmarkkinoilla on niin ikään jatkettava rakenteellisia uudistuksia. On vaikea kuvitella, että 75 prosentin työllisyysastetavoitetta saavutetaan ilman paikallisen sopimisen merkittävää lisäämistä.

Työllisyysasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaa noin 1,4 miljardia lisärahaa julkiseen talouteen. Kyllä, kuulitte oikein – 1,4 miljardia. Mikäli saavutamme tavoitellun työllisyysasteen, julkinen taloutemme vahvistuu karkeasti ottaen noin neljällä miljardilla eurolla.

Olemme sitoutuneita jatkamaan uudistuksia paremman työllisyyden eteen. Sen johdosta syntyvän ylijäämän käytämme koulutukseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, perhevapaauudistukseen sekä perusturvan, kannustavan perustulon rahoittamiseen. Jatkamme infrastruktuurin kehittämistä hyödyntämällä valtion tasetta, kuten tällä vaalikaudellakin on tehty.

On mielestäni selvää, että seuraavan hallituksen yksi suurista tehtävistä on nostaa tiede- ja teknologiapolitiikka yhdeksi prioriteeteistä. Keskusta on sitoutunut nostamaan innovaatiorahoituksen BKT-osuuden neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Huolenpidon lehdestä puhuin, kun viimeksi tapasimme joukolla Jyväskylässä.

Tavoitteenamme on tehdä kauan kaivattu sosiaaliturvauudistus sekä siihen liittyen perhevapaauudistus, joka saa maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Keskustan tavoitteena on, että sosiaaliturvauudistuksen perustan muodostaa kannustava, aktiivisuutta vaativa perustulo. Kaiken ydin on aktiivisuus. Kenenkään ei pidä luoda Italian malliin odotuksia, että Suomella olisi varaa passivoiviin perustulomalleihin.

”Jokainen koti on maailman keskipiste.” Näin keskustalaiset ovat tottuneet ihmisen elämänpiiriä hahmottamaan. Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin.

Keskusta haluaa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tekemämme äitiyspäivärahan vähimmäispäivärahan korotus oli jo yksi tehokas kohdennus.

Hyvä kokousväki, teen toisen ehdotuksen:

Rakennetaan sosiaaliturvamme osaksi harkinnanvarainen lapsilisä pienituloisille perheille, joka vastaa nopeasti pienituloisten perheiden tarpeisiin.

Miksi emme suoraan vain korota lapsilisää? Kannatamme lapsilisän säilyttämistä yhteisenä, universaalina etuutena, mutta sen korottaminen tuntuvasti ei ole taloudellista realismia.

Tarvitaan paremmin kohdentuva harkinnanvarainen, tuloihin sidonnainen perusetuus. Etuuden tulisi olla joustavasti haettavissa ja saatavissa – aitoa tarvetta vastaan. Myöntämisperusteena voisivat olla perheen vakavat taloudelliset ongelmat, joiden taustalla on työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, vakava sairaus tai pienituloisuus perheen koko huomioiden. Koska sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu tulee viemään vuosia, tarvitsemme täsmätoimia pienituloisten lapsiperheiden tueksi jo nyt.

Hyvät kuulijat, perheiden asian ääreltä vielä yksi huomio.

Etuuksien ja tukien lisäksi myös palvelut ratkaisevat. Ennaltaehkäisyn merkityksen tiedämme kaikki, mutta parhaat meistä ottavat sen todesta ja tekevät tekoja.

Tässäkin salissa on paljon keskustalaisia valtuutettuja. Minulla on teille viesti. Ottakaa esimerkkiä Varsinais-Suomen pienestä Oripään kunnasta. Siellä kunta lahjoitti kaikille vauvaperheille kuuden tunnin lahjakortin kotipalveluihin. Siis sitä paljon puhuttua tukea kotiin. Sen myöntämisestä pitää tehdä helpompaa. Tämän vaalikauden loppusuoralla ehdimme vielä selkiyttää kunnille ohjeistuksia siitä, että kotipalvelua ja perhetyötä pitää ja tulee myöntää nopeana, matalan kynnyksen apuna. Siis myöntää vaikka neuvolasta tai päiväkodin palveluiden piiristä. Byrokratiaa alas, nopeaa apua ylös.

Hyvät ystävät,

Muutama sana tähän loppuun vielä eduskuntavaalien asetelmasta. Mistä näissä vaaleissa on lopulta kysymys?

Voihan se olla niinkin että, että ruoho on aidan toisella puolella vehreämpää. Mutta kun katsotte aidan yli tarkemmin, huomaatte vaaliaidan toisella puolella olevan ruohon olevan sittenkin sinipunaista. Huhut kertovat, että Helsingin kabineteissa rakennetaan sinipunaa jo toden teolla, niin sanottua uutta kasvun hallitusta.

Viime kaudella 2011-2015 sinipunan johdolla kasvoivat kolme asiaa: velka, verot ja työttömyys. Demarivaltiovarainministerit tulivat Suomelle todella kalliiksi. Vuosilta 2011-2015 Suomen BKT:ssa on noin 20 miljardin lovi.

Keskusta on tämän ajan vastavoima ainakin kolmelle asialle: vapaavuorelais- vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle, korporaatioiden sinipunalle sekä valheellisia lupauksia antavalle populismille. Keskustaa äänestäessään äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista.

Keskusta on vastavoima populismille. Populismi ei ole katoamassa Suomesta eikä Euroopasta mihinkään. Populistit käyvät jatkuvaa vaalikampanjaa. Populismin varjolla lietsotaan pelkoa ja vihaa, esitetään helppoja ratkaisuja vaikeisiin asioihin. Brexitissä luvattiin mahdottomia. Italiassa luvattiin mahdottomia. Tulokset pelottavat. Toimivan kansanvallan ja demokratian ehto on aikaansaava demokratia.

Ensi vaalikaudella keskusta on paras puolue uudistamaan työmarkkinoita sekä parantamaan perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa. Keskusta on paras puolue pitämään huolta julkisesta taloudesta, suomalaisesta ruoasta, maakunnista ja alueellisesta koulutusjärjestelmästä. Meillä on parhaat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Eurooppalaisina korostamme omien kieltemme ja kulttuurimme merkitystä sekä arjen sivistystä. Keskustan Suomi on avarakatseinen ja suvaitsevainen maa.

Hyvät ystävät,

Jos täällä tänään yhdessä niin päätämme, edessämme on huikea viiden kuukauden kansanvaltainen taistelu. Taistelu arvojemme ja esittämämme ohjelman puolesta. Olen varma, että oikeudenmukainen ja ratkaisuihin valmis valinta löytyy nytkin poliittisen kartan keskeltä.

Tämä aika vaatii poliitikkoja, joille ylisukupolvisuus on arvojen ytimessä. Se vaatii puolueita, joille politiikka on teon sana. Keskustaa tarvitaan nyt, aivan kuten sitä tarvittiin sata vuotta sitten, kun Suomea rakennettiin ehyeksi sisällissodan jälkeen tai silloin, kun peruskoulu-uudistus tehtiin.

Hyvät ystävät, keskusta ei aio kevään vaaleissa jäädä katsomoon. Päätimme eilen puoluehallituksessa, että tästä kokouksesta lähtee taistelutahtoinen ja yhtenäinen Keskusta. Vapise sinipuna. Vaalitaistelu on alkanut.