Sivistys ja osaaminen Suomen menestyksen perusteet myös tulevaisuudessa

Keskusta Uutiset
Keskusta Uutiset

Ymmärrämme ihmisten huolet säästöjen vaikutuksista ja koulutuskentän irtisanomisista. Hallitus ei tee leikkauksia ilkeyttään. Keskusta ei ennen eduskuntavaaleja esittänyt säästöjä koulutukseen. Valitettavasti Suomen nopeasti heikkenevä taloustilanne on johtanut siihen, että säästöjä joudutaan tekemään myös koulutuksesta. Oleellista on, miten säästöt toteutetaan. Hallitus ei voi toimia, kuten oppositio vaatii, että otetaan yksi säästökohde kerrallaan pois listalta ja velkaantuminen pahenee.

Suomalaista sivistystä ja osaamista ei ajeta alas. Ne ovat menestyksemme perusta myös tulevaisuudessa. Keskusteluun on palautettava mittasuhteet. Koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan julkista rahaa noin 16 miljardia euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yliopistojen rahoituksessa palataan vain muutama vuosi taaksepäin. Puhe koulutusvihamielisestä hallituksesta ampuu pahasti yli.

Koulutusta uudistetaan

Oppositio on korostanut koulutussäästöjä. Huomiotta jää, että hallitus panostaa koulutusta uudistaviin kärkihankkeisiin 300 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella. Uusia oppimisympäristöjä, digitalisaatiota ja uusia opettamisen keinoja otetaan käyttöön aktiivisesti. Samalla huolehdimme opettajien ammattitaidon ja osaamisen kehittämisestä. Teemme uudistukset yhteistyössä koulutuskentän kanssa, ei vain ylhäältä sanellen. Koulutuksen kenttää on kuultava, ja tarpeettomia normeja purettava. Suomalaiset opettajat ovat maailman huippua. Heidän pitää voida keskittyä opettamiseen.

Koulutuksen uudistaminen edellyttää, että jokainen euro käytetään järkevästi. Tutkintoja on tiivistettävä ja edistettävä opiskelijoiden siirtymistä nopeammin työelämään. Työelämän ja koulutuksen yhteyttä on lisättävä, jotta ammattiin valmistuvien nuorten mahdollisuudet työllistyä paranevat. Oppiaine- ja oppilaitosrajoja on kyettävä madaltamaan ja opiskelijoiden aiemmin hankkima osaaminen on tunnistettava paremmin.

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Keskustan tavoitteen mukaisesti

Välikysymys käsittelee myös opintotuen uudistamista. Suomalainen nuori voi opiskella vaikka tohtoriksi asti ja edetä elämässään perhetaustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämän mahdollistavat maksuton koulutus, alueellisesti kattava korkeakouluverkko sekä opintotuki.

Vaikka nyt tehdään opiskelijoiden ja oppilaitosten arjessa tuntuvia muutoksia, säilyy tasa-arvoisen koulutusjärjestelmämme perusta edelleen vahvana. Jokaisella suomalaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulututkintoon. Keskusta toteaa, että suomalaisten koulutuksen maksuttomuus on turvattava myös jatkossa.

Keskusta vaati opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Ja nyt tämä toteutuu. Muutos kohdentaa tuen sitä eniten tarvitseville ja parantaa kaikista pienituloisimpien sekä erityisesti itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden toimeentuloa. Yleinen asumistuki huomioi paremmin erilaiset asumiskustannukset ja muuttuvat elämäntilanteet sekä vähentää byrokratiaa. Suomen opintotuki tulee olemaan jatkossa monella opiskelijalla parempi kuin missään muussa Pohjoismaassa. Yleiseen asumistukeen siirtyminen on historiallinen parannus opiskelijoiden sosiaaliturvaan.

Keskusta näkee opintotuen nimenomaan tukena, ei opiskelijan palkkana. Lainaosuus huomioiden opintotuen maksimitaso on kuitenkin tällä hetkellä riittämätön. Nyt tämä muuttuu. Opintotuen maksimitasoa nostetaan hallitusohjelmassa sovitun mukaan 1100 euroon.

Opintotukeen tehdään myös pitkään toivottuja parannuksia. Takaisinperittävän opintotuen 15 % rangaistusmaksu puolitetaan. Jatkossa vanhempien tulot eivät vaikuta täysi-ikäisten nuorten opintotukeen.

Sisulla, sivistyksellä ja sydämellä voimme pitää hyvinvointiyhteiskunnan koossa tuleville sukupolville. Vaikeinakin aikoina on löydettävä keinot suomalaisen sivistyksen ja osaamisen vaalimiseen. Toivottavasti myös tässä keskustelussa voidaan keskittyä ratkaisujen etsimiseen.

Lue seuraavaksi

Keskustan keskikesän podcastin aiheena on työ ja työn tulevaisuus koronakriisin jälkeisessä Suomessa. Keskustelemassa elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
10.7.2020 / Podcast
Keskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan
Neuvotteluratkaisu tuo varmuutta suomalaisille viljelijöille, ruokasektorille ja tietenkin kuluttajille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 2021-2022. Päätökseen sisältyy myös Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan.
30.6.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetSivistys ja osaaminen Suomen menestyksen perusteet myös tulevaisuudessa