Kaiken, varsinkin yksittäisten menosäästöjen, vastustaminen on helppoa ja sillä voi saada kannatusta, mutta Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa enää toiseen tekemättömyyden vaalikauteen. Päätökset suunnan muuttamiseksi on tehtävä nyt tai ei koskaan. Suomi on laitettava kuntoon.
Talous ylös, työttömyys alas
Päättyvä vuosi Suomessa on pääosin eletty ja eletään edellisen sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin budjetin mukaan. Juha Sipilän hallituksen päätökset alkavat vaikuttaa ensi vuonna. Tämä on syytä pitää koko ajan mielessä.
Hallitus uudistaa Suomea alkaneella vaalikaudella kärkihankkeilla, parantaa työllisyyttä kilpailukykytoimilla ja muilla tämän ajan edellyttämillä ratkaisuilla sekä taittaa velkaantumisen menosäästöillä. Päätökset tehdään niin oikeudenmukaisesti kuin on mahdollista.
Byrokratiaa vähentämällä ja normeja purkamalla helpotetaan yrittämistä ja madalletaan työllistämisen kynnystä. Hallituksen historiallisella maakuntauudistuksella luodaan suomalaisille parempaa palvelua ja saadaan alati kasvavat sosiaali- ja terveysmenot taittumaan.
Kaiken tavoitteena on saada talous kuntoon ja työllisyys nousuun ja tehdä se niin, että jokainen suomalainen pysyy muutoksessa mukana.
Rohkeutta uudistuksiin
Suomea on uudistettava. Hallitus osoittaa uudistuksiin yhteensä miljardi euroa tulevina vuosina.
Suuri osa rahoista käytetään kilpailukyvyn ja työllisyyden, biotalouden ja koulutuksen kärkihankkeisiin. Biotalous on lupaavimpia aloja työpaikkoihin koko maassa, mutta siihen tarvitaan huippuosaamista. Siksi nyt toteutetaan isoimmat koulutuksen uudistukset vuosikymmeniin.
Biotalouden läpimurto ja ylipäätään työllistävä yritystoiminta alasta riippumatta edellyttää, että maamme teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan vihdoin kuntoon.
Hallitus toteuttaa tässä perusteellisen suunnanmuutoksen edellisen vaalikauden politiikkaan nähden. Liikennehankkeita toteutetaan koko maahan ja painopistettä siirretään perustien- ja väylänpitoon. Panostukset kokonaisuudessaan lähentelevät miljardia euroa.
Näitä kaikkia tulevaisuuteen tähtääviä kasvupanostuksia sosialidemokraatit vastustavat.
Suomella on kilpailukykyongelma. Viime vuosien aikana olemme jääneet pahasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Samaan aikaan taloutemme on muuttunut vakavasti alijäämäiseksi. Erityisen huolestuttavaa on investointilama, joka entisestään kurjistaa tulevaisuuden näkymää. Kilpailukyvyn heikkouden vuoksi olemme menettäneet jo noin 70 000 yksityisen sektorin työpaikkaa.
Laadukkaille tuotteillemme ja esimerkiksi ympäristöteknologiallemme löytyy maailmasta varmasti kysyntää, kunhan hinta on vertailukelpoinen kilpailijoiden kanssa.
Suomen kilpailukykyä on parannettava ripeästi, jotta ihmisille saadaan työtä ja toimeentuloa. Työmarkkinajärjestöillä on edelleen mahdollisuus neuvotella yhteiskuntasopimus, jolla suomalainen työ tehdään uudelleen kannattavaksi.
Tarvitsemme myös pitkäaikaista palkkamalttia sekä lisää ala- ja yrityskohtaisia joustoja. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työpaikoilla on lisättävä määrätietoisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Meidän on myös koko ajan ja kaikin tavoin parannettava etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä työn ja tekijän mahdollisuuksia kohdata. Sitran arvion mukaan Suomessa on jopa yli 350 000 piilotyöpaikkaa. Niiden löytämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Valtiojohtoisen vanhan työllisyyspolitiikan aika on auttamatta ohi.
Hankalia päätöksiä ei voi lykätä
Valtion ensi vuoden budjetti sisältää kipeitä menosäästöjä, mutta myös ne on tehtävä. Kyse on Suomen talouspolitiikan uskottavuudesta. Jos hankalia päätöksiä edelleen lykätään, ei mene kauan, kun ulkomaiset salkkumiehet tulevat tekemään ne puolestamme. Jokainen ymmärtää, mitä siitä seuraa.
Tulevana vuonna suurituloisten verotus kiristyy ja pieni- ja keskituloisten verotus kevenee. Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan. Yle-veroa tarkistetaan siten, että noin 300 000 pienituloisinta vapautetaan siitä kokonaan. Lapsiperheiden kotipalveluihin ja lastensuojeluun osoitetaan lisää voimavaroja. Myös omaishoitoa aletaan vihdoin laittaa kuntoon.
Seitsemän laihan vuoden jälkeen tarvitaan käänne
Suomella on takanaan jo seitsemän kituuttamisen vuotta. Tällä viikolla Suomen Pankki löi pöytään viimeisimmät madonluvut, kun se ennusti ensi vuodelle vain reilun puolen prosentin kasvua. Maamme vienti on uusimpien lukujen mukaan heikoimmillaan neljään vuoteen. Työttömyys lisääntyy Suomessa Euroopan nopeinta tahtia.
Suomen kuntoon laittaminen edellyttää, että hallituksen ohjelma toteutetaan kokonaisuudessaan. Talous- ja työllisyyspolitiikan linjalle ovat antaneet tukensa niin Valtiontalouden tarkastusvirasto kuin Euroopan komissio. Keskustan eduskuntaryhmä on valitun linjan takana ja tukena.