TIETOPAKETTI: Työllisyystoimet ovat veronmaksajien etu

Hallituksen kunnianhimoiset työllisyystavoitteet eivät ole jääneet kenellekään epäselväksi. Aika ajoin saattaa unohtua kuitenkin se, mihin työllisyysasteen nostamisella pyritään. Mitä useampi ihminen on työelämässä mukana, sen parempi on tilanne veronmaksajien kannalta. Valtion ja kuntien talous voittaa kun ihmiset siirtyvät sosiaaliturvalta palkkatyöhön. Veronkorotusten ja menojen leikkausten paine vähenee. Taloutta ei tarvitse tasapainottaa velalla.

Hallitus päätti eilen poistaa kokonaan käytöstä ns. eläkeputken, jossa irtisanottu yli 58-vuotias saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa käytännössä vanhuuseläkkeeseen siirtymiseen saakka. Tämän myötä julkinen talous vahvistuu 165 miljoonalla eurolla. Työllisten määrä lisääntyy noin 9- 10 000:lla laskentatavasta riippuen. Vaikutukset tulevat pitkällä aikavälillä eli tämän vuosikymmenen aikana.

Ikääntyneiden syrjintä on lopetettava

Eläkeputken poistamisen ainoa hyöty ei ole kuitenkaan julkisen talouden vahvistuminen. Oikeastaan vielä merkittävämpi on sen tuoma muutos työpaikoilla vakiintuneeseen toimintakulttuuriin, joka on syrjinyt ikääntyneimpiä ja kokeneimpia työntekijöitä.
Keskustan tavoite on työelämä, jossa myös ikääntyneemmät ovat mukana omien voimiensa mukaisesti osa- taikka täysipäiväisesti.

Mitä tarkoitan syrjivällä toimintakulttuurilla?

Työttömyysturvan lisäpäivät ovat johtaneet siihen maan tapaan, että YT-tilanteessa tai yrityksen vaikeuksissa ensimmäiseksi irtisanotaan kokeneimmat työntekijät. Heidän on puolestaan paljon vaikeampaa työllistyä uudelleen kuin muun ikäisten. Eläkeputken poistaminen auttaa pitämään ikääntyneet työelämässä.

On aika ällistyttävää, että naapurimaassamme Ruotsissa vastaavat korjaukset on tehty jo aikapäiviä sitten. Koko hallituksen työllisyystavoite ratkeaisi kerralla, jos 55–64 -vuotiaiden työllisyysaste olisi samalla tasolla kuin Ruotsissa.Ero Ruotsiin on näissä ikäluokissa noin 80 000 työllistä.

Yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa vain noin 54 prosenttia eli lähes puolet heistä ovat eläkkeellä tai työttömyysturvalla. Siksi oli osuva päätös keventää yli 60-vuotiaiden verotusta tulonhankkimisvähennyksen ylärajaa nostamalla. Sekin kannustaa työntekoon.

Aiemmat putken alaikärajan nostot ovat lisänneet työllisyyttä

Eläkeputken alaikärajaa on nostettu monta kertaa viimeisten 10 vuoden aikana. Vaikutuksia on tutkittu Sipilän hallituksen aikana. Tulokset kertovat että 55-64 -vuotiaiden työllisyys on ikärajojen noston myötä aina parantunut, heidän tulotasonsa on kasvanut ja pienituloisuus vähentynyt. Tämä hyvä kierre pitää saada jatkumaan yli 60 –vuotiaisiin. Siihen uudet päätökset auttavat.

Putken poistamiseen on yhdistetty myös työntekijän turvaa eli mahdollisuuksia koulutukseen sekä työvoimapoliittisiin toimiin kuten palkkatukeen.

Työn ja arjen yhdistäminen hyväksi elämäksi

Ehdotus toki herättää monia mietteitä. Ensimmäinen kokee putken poistamisen syyllistävän niitä jotka ovat juuri nyt eläkeputkessa tai sen kynnyksellä. Uudistus ei kuitenkaan vaikuta heihin mitenkään eikä ole moite heitä kohtaan. He ovat etuutensa ansainneet.

Toinen voi miettiä, että miten ylipäätään ikääntyneemmät jaksavat kilpailullisessa työelämässä.. Työelämän pitää uudistua ja joustaa niin että myös ikääntyneempi pystyy yhdistämään työn ja arjen hyväksi elämäksi. Omien lastenlasten tai omien vanhempien hoitamista pitää voida yhdistää työelämään.

Osa-aikaisen työn mahdollisuuksia pitää lisätä. Jokaisen pitää saada kuntoutusta ja palvelua niin, että terveenä pysytään. Nyt yllättävän moni jopa kuntoutuspäätöksen saanut jää ilman kuntoutusta. Sairaspäivärahalta siirrytään liian usein työkyvyttömyyseläkkeelle eikä kuntoutumisen myötä takaisin työhön.

Miksei varata työpaikkoja nuorille?

Kolmas miettii että eikö olisi parempi varata työpaikat nuorille ja päästää ikääntyneemmät jo eläkeputkeen? Suomessa ikärakenne vanhenee niin nopeasti, että meiltä loppuvat työntekijät, ellei kaikissa ikäluokissa työhön osallistuminen lisäänny.

Kakun jakaminen nuorten ja ikääntyneiden kesken vei riitä. Ikääntyneiden työllisyyttä parantavia uudistuksia tarvitaan jatkossa lisää. Keskustan tavoite on kevään aikana hakea myös toimia, joilla nuorten työllistyminen vauhdittuu.

Työpaikat syntyvät yrityksissä

Neljäs ihmettelee, että eihän eläkeputken poistaminen varsinaisesti työpaikkoja luo? Ei luokaan sillä työpaikat syntyvät yrityksiin ja niitä luovat yrittäjät. Ratkaisu on myös heidän kannaltaan tasapainoinen.

Ihmisten arjen turvaksi vahvistettu muutosturva eli lisäkoulutus ja irtisanomiskorvaus pitävät työnantajien maksut suurin piirtein nykyisellä tasolla.

Eli työpaikkojen luomisen edellytykset pysyvät lyhyellä aikavälillä entisellään mutta pitkällä aikavälillä kasvumahdollisuudet paranevat. Ilman työvoiman tarjonnan lisääntymistä investoinnit eivät lisäänny vaan työvoimapula pahenee.

Mahdollisuuksia on uusille urille

Viides miettii, että entä jos työnantaja menee konkurssiin tai yritys lopettaa kokonaan toimintansa.

Tämä vuoden akuutteihin tilanteisiin tällä uudistuksella ei ole vielä vaikutusta. Jatkossa, siis 2023 alkaen yli 55 vuotiailla irtisanotuilla, joilla on yli viiden vuoden mittainen työsuhde, on oikeus yhden kuukauden palkkaan irtisanomiskorvauksena sekä kahden kuukauden pituiseen koulutukseen.

Työllistämisen kynnys ei nouse

Uudelleen työllistämistä parantavat toimet maksavat sekä irtisanova työnantaja että kaikki työnantajat yhdessä työttömyysvakuutusmaksun kautta. Maksut pysyvät kuitenkin hyvin lähellä nykyistä tasoa.

Tuleva uusi yli 55 –vuotiaita irtisanovan työnantajan maksu noudattelee nykyisen työttömyysturvan lisäpäivien ns. omavastuumaksun periaatteita, eli se ei kohdistu pienempiin työnantajiin. Nykyinen omavastuumaksu ei kohdistu alle 30 työntekijän yrityksiin.

Kaikille työnantajille tulee myös pieni yhteinen lisäkustannus osana työttömyysvakuutusmaksua. Näillä kerätään arviolta noin 10 miljoonan lisä nyt kerättävien omavastuumaksujen 40 miljoonan kertymän päälle.

Entä jatkossa?

Keskusta on ollut hallituksessa työllisyystoimien varmistaja ja muistuttaja. Sinnikkyys on tuottanut tulosta. Hallitus on tehnyt vuoden aikana päätökset noin 30 000 lisätyöllisestä. Moni ei tätä uskonut, mutta niin vain on tehty.

Olemme jo aloittaneet valmistelun seuraavasta vaiheesta eli ensi keväällä päätettävistä toimista. On hyvä muistaa että työllisyystoimia on usean tyyppisiä. Nyt tehdyt päätökset ovat työvoiman tarjontaa lisääviä. Näitä ovat eläkeputken poisto, yksilölliset työvoimapalvelut työllisyyspalvelut, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Vastaavia toimia haetaan lisää ja silloin voivat tulla kyseeseen esimerkiksi työttömyysturvan sekä vielä jäljellä olevien varhaisen eläköitymisen väylien muutokset. Samoin tarvitaan yritysten liiketoimintaympäristön muutostilanteissa lisää jouston varaa. Samoin yrityskohtaista joustoa voidaan tarvita työntekijöiden erilaisissa elämäntilanteissa. Siksi paikallisen sopimisen lisääminen on tarpeen.

Eläkeputki ei ole ainoa ikääntyneiden työmarkkina-asemaan vaikuttava asia. Putken ympärillä on varsinainen putkisto eli laaja joukko erilaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä jotka edelleen pysyvät voimassa. Ikääntyneillä työntekijöillä on muita paremmat oikeudet palkkatukeen, velvoitetyöhön ja muihin vastaaviin. Nämä pysyvät ainakin vielä voimassa. Niihin voidaan palata myöhemmin. On viisaampaa edetä asteittain.

Sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää tarvitaan lisää

Työvoiman tarjontaa lisäävien toimien ohella on ilman muuta viisasta vauhdittaa kasvua, investointeja ja yrittäjyyttä eli työvoiman kysyntää.

Mitä parempaan kasvuun Suomi saadaan Koronakriisin jälkeen, sitä nopeammin työllisyys kasvaa ja tarve valtion velanottoon vähenee!

Maria Kaisa Aula
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen valtiosihteeri

@AulaMK