Vanhanen: EU:n vahvistettava turvallisuutta

Keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen mukaan EU:sta ei ole tulossa eikä kehittymässä liittovaltiota. Vanhanen sanoi Keskustan ryhmäpuheessa eduskunnan EU-keskustelussa keskiviikkona, että EU:n on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa.

Keskustan ryhmäpuhe eduskunnassa 22.11. pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista
Presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen

Unioni on arvoyhteisö, joka vahvistaa jäsentensä taloutta, työllisyyttä ja turvallisuutta

Me tarvitsemme sellaista Euroopan unionia, jonka avulla jäsenmaat huolehtivat eduistaan maailmanlaajuisessa kilpailussa niin, että vapaa kauppa on kannaltamme reilua. Tarvitsemme unionia, joka mahdollistaa Euroopassa korkean osaamisen ja teknologian kehittämisen sekä kaupallistamisen jokaisen ulottuville. Tämän saavuttamiseksi Euroopan kannattaa aidosti olla yhtenäinen toiminta-alue, jossa ihmiset, pääomat, palvelut ja tavarat voivat vapaasti liikkua sekä aikaansaada kehitystä ja hyvinvointia.

Tarvitsemme unionin, joka kykenee ihmiskunnan suurissa ilmastonmuutoksen kaltaisissa kysymyksissä todella toimimaan luonnon ja tulevien sukupolvien eduksi. Ja tarvitsemme unionin, jonka muut jäsenmaat ovat halukkaita auttamaan meitä, jos yllättäen tulevaisuudessa saisimmekin idästä satatuhatta pakolaista, jotka ovat kulkeneet Venäjän läpi kohti länttä.

Tarvitsemme myös unionin, jonka sisäinen arvopohja ja jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus ovat takaamassa rauhan tälle mantereelle, josta kaksi maailman veristä sotaa saivat alkunsa. Tarvitsemme unionin, jonka jäseniä yhdistää demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon kunnioittaminen. Ja tarvitsemme unionin, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä.

Jäsenmaat haluavat toimintakykyisempää Euroopan unionia

Britannian kansanäänestyksen jälkimainingeissa käynnistynyt EU27:n tulevaisuustyö keskittyy kasvuun ja työpaikkoihin sekä turvallisuuteen. Jäsenmaiden rivit ovat tiivistyneet rakentamaan yhtenäisempää, toimintakykyisempää ja tuloshakuisempaa Euroopan unionia. Tavoitteena on vähemmän mutta parempaa EU-sääntelyä. Yhteisiä sääntöjä on noudatettava ja sovitut päätökset on toimeenpantava. Erityisesti läheisyysperiaatetta on korostettava: päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja käsitellä byrokratiassa alhaisimmalla mahdollisella tasolla.

On myös selvästi sanottava, että unionista ei ole tulossa eikä kehittymässä liittovaltiota. Olin Suomen neuvottelijana kahdessa suuressa perussopimusmuutoksessa ja voin vakuuttaa, että suurin osa jäsenvaltioista ei todellakaan halua liittovaltiota. Sellaiset muutokset eivät mene läpi. Tällä pelottelu sokaisee meitä näkemästä ne tarpeet, joissa unionin on todella keskityttävä olemaan suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.

Uudet instituutiot eivät ole ratkaisu EU:n kipuiluun

Niin oma kokemukseni pääministerinä kuin EU:n pitemmän historian tarkastelu puhuu sen puolesta, että unionin kehittämisen ratkaisee jäsenmaiden ja niiden kansalaisten tahto. Olemme kuulleet valtionpäämiehiltä ja muilta vaikutusvaltaisilta tahoilta kehitysideoita muun muassa uusista unionin instituutioista. Ne eivät ole ratkaisu EU:n kipuiluun. Parhaimman oikeutuksen EU hakee toiminnalleen, kun se osoittaa työskentelevänsä niiden suurten tavoitteiden eteen, joita se on luvannut edistää. Niin turvapaikkapolitiikassa, Afrikan kehityshaasteeseen vastaamisessa, sisämarkkinoiden avaamisessa kuin pankkiunionin nykyisen kehitysvaiheen loppuunsaattamisessa riittää vielä tekemätöntä työtä.

Unionilla ei ole varaa epäonnistua, sillä yksittäisinä jäsenmaina suurimmatkaan jäsenmaat eivät välttämättä enää saa ääntään kuuluviin koko maailman mittakaavassa, meistä pienemmistä puhumattakaan. Yhdessä ja yhtenäisinä meillä on paremmat mahdollisuudet puolustaa etujamme ja arvojamme.

Turvallisuuden vahvistaminen on suuri kysymys EU:ssa. Eurooppalaiset odottavat unionilta päättäväisiä toimia niin terrorisminvastaisessa toiminnassa kuin puolustuspolitiikan vahvistamisessa. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistäminen on historiallinen saavutus. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on valtioiden välistä yhteistyötä, mutta se tehdään EU:n sateenvarjon alla. Unionin toimivaltaa ei lisätä. Yhteistyö parantaa kansallisia suorituskykyjämme ja jäsenmaiden keskinäistä yhteistyökykyä. Suomen ansiosta yhteistyöasiakirjaan saatu viittaus turvatakuulausekkeeseen vahvistaa edelleen unionia turvallisuusyhteisönä.

Koheesiorahoitusta ohjattava jäsenmaiden sisäisten alue-erojen kaventamiseen

Unioniin mahtuu luonnollisesti eri näkemyksiä siitä, kuinka asioita tulisi hoitaa parhain päin. EU-politiikkaan kuuluu siksi tiukka kansallinen edunvalvonta. Muun muassa metsänkäyttökysymyksissä sitä on tarvittu ja tarvitaan jatkossakin. Rahoituskehysneuvotteluista tulee myös haastavat. Koheesiopolitiikka on keskeinen rahoitusväline kasvun, työllisyyden ja osaamisen edistämiseksi. Jäsenmaiden välisen koheesion rinnalla koheesiorahoitusta tulee ohjata kaikkien jäsenmaiden sisällä oleviin eriarvoisuutta synnyttävien alue-erojen kaventamiseen ja sosiaalisen eheyden edistämiseen.

Unionin on kyettävä vastaamaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen haasteeseen, jotta Eurooppa saavuttaa tavoitteensa kannattavuuden parantamisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja bioenergian käytön edistämisessä. EU:n yhteisen rahoituksen on oltava asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tasolla.
Suomi on saanut läpi monia käytännöllisiä tavoitteita

Suomen hallitus ansaitsee kiitoksen aktiivisesta, ennakoivasta ja tuloksellisesta EU-vaikuttamisesta. Suomi on ollut vaikuttamassa ennakkoon moniin tärkeisiin kysymyksiin, joista on tullut EU:n yhteistä politiikkaa. Suomi on ollut etulinjassa kehittämässä EU:n puolustusyhteistyötä, edistämässä edistyksellistä energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä puolustanut vapaakauppaa ja sopimuksia, jotka avaavat uusia markkinoita etenkin maamme pk-yrityksille. Suomi on pitänyt näkyvästi esillä digitalisaation edistämistä EU:n asialistalla.

Suomen aloitteesta lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmiin kirjattiin komissiolle toimeksianto laatia unionille tekoälyä koskeva tiekartta. Suomi on linjannut toisena EU-maana kantansa talous- ja rahaliiton kehittämiseen ja edistää kantojaan aktiivisesti sijoittajavastuuseen sekä markkinakuriin nojautuvan EMU:n kehittämiseksi.

Suomi toimii eturivissä unionin käytännönläheisessä uudistamisessa. Sillä tiellä on hyvä jatkaa.