Viisas ulkopolitiikka rakentuu yksimielisyydelle

Elämme kansainvälispoliittisesti jännitteistä aikaa. Syyrian sota on tuonut jälleen esiin kansainvälisen yhteisön heikkoudet. Voima- ja suurvaltapolitiikka nostavat päätään. Myös Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt, joskin Suomen asemaa voidaan pitää edelleen vakaana.
Levottomana aikana on erityisen tärkeää, että niin presidentti, hallitus kuin eduskunta tukevat samaa ulkopolitiikan linjaa. Myös parlamentaarisen seurantaryhmän perustaminen, ja sen osallistuminen selontekojen valmisteluun vuoropuhelussa hallituksen kanssa, palvelee konsensuksen tavoitetta.

Kun yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja rakentuu yksimielisyydelle, on Suomen ulkopuolelle lähtevä viesti selkeä ja yksiselitteinen.

Ulkopolitiikan pitkällä linjalla laaja kannatus

Selonteon keskeisin sisältö vastaa keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa pitkältä ajalta. Keskustan mielestä Suomen on omilla ulko- ja turvallisuuspoliittisilla toimillaan edistettävä vakautta Itämerellä ja Arktisella alueella. Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on vaikuttanut osaltaan koko pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. Sotilasliittoon kuulumattomuus on mielestämme kestävä linja myös lähivuosille. Kannatamme samalla mahdollisuutta arvioida tilannetta tarvittaessa uudelleen.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreesta julkaisusta käy ilmi, että myös kansalaiset kokevat vahvaa luottamusta Suomen ulkopolitiikan hoitoon ja linjaan. 70 prosenttia suomalaisista pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna.

Vastaavasti ulkopolitiikan perusprinsiipit, yleinen asevelvollisuus ja sotilasliittoon kuulumattomuus, keräävät kansalaisilta vahvan tuen. Neljä viidestä tukee asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä. Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuu 61 prosenttia, kun 25 prosentin mielestä Suomen tulisi pyrkiä Natoon.

Vakauspolitiikka on linja, jolla on kansan keskuudessa laaja kannatus.

Arktisella politiikalla tuotettava vakautta

Suomi vastaanottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta ensi vuonna. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että arktisella politiikalla on tuotettava vakautta ja turvallisuutta. Puheenjohtajuuskauden tavoitteena tulee olla osaltaan jännitteiden lieventäminen Venäjän ja lännen välillä. Suomen kannattaa edistää konkreettisia yhteistyöhankkeita, joista on hyötyä ympäristön ja ilmaston kannalta tai taloudellisessa mielessä. Samalla edistetään myös maiden kanssakäymistä.

On erinomaista, että hallitus on ryhtynyt ajamaan eteenpäin koilliskaapelihanketta, jonka tarkoitus on nopeuttaa merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tiedon perillemenoaikaa. Hankkeella olisi taloudellista hyötyä niin Euroopalle, Venäjälle kuin Aasialle.

Vuoropuhelua Venäjän kanssa

Suomi ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimin liittämistä Venäjään. Tuomitsemme myös sotilaalliset toimet Syyriassa siviileitä vastaan, joista Venäjä osaltaan kantaa vastuuta.

Vuoropuhelua Venäjän kanssa on kuitenkin välttämätöntä edistää niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti. Mikään erimielisyys tai konflikti ei ole ratkaistavissa järkevällä tavalla eristämisen, saati puhumattomuuden kautta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että presidentti Niinistö on pitänyt aktiivisesti yhteyttä suoraan Venäjään ja hallituskin on lisännyt vuoropuhelua Venäjän kanssa. Niin pääministeri Sipilä kuin ulkoministeri Soini pitävät yhteyttä Venäjän kollegoihinsa. Lisäksi muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen sekä maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen ovat omilla sektoreillaan olleet tiivistämässä yhteistyötä itäiseen naapuriin.

EU:ssa tarvitaan rakentajia

Euroopan unionissa ja läntisissä demokratioissa käydään parhaillaan läpi murrosta, joka oireilee järjestelmävastaisuutena sekä populismin ja nationalismin nousuna. Moni näkee kansallisen ja kansainvälisen vastakohtina, vaikka asia on globaalien keskinäisriippuvuuksien maailmassa päinvastoin.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Euroopan maat ja Euroopan unioni tarvitsevat nyt enemmän rakentajia kuin repijöitä. Suomen on viisasta toimia toimintakykyisen ja olennaiseen keskittyvän EU:n puolesta. EU:n epäkohtienkaan edessä meidän ei tulisi unohtaa unionin merkinneen maanosallemme ennennäkemätöntä rauhaa, vaurautta ja demokratiaa. Vaihtoehto unionille olisi palata suurvaltojen Eurooppaan, jossa pienet valtiot joutuisivat hakemaan vaikutusvaltaa suurvaltojen ja niiden ryhmittymien välissä.

YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeutta rajattava

Moni kansalainen kysyy, eikö Syyrian tai Jemenin sotaan ja siellä tapahtuviin jatkuviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan voida puuttua. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa YK:n turvaneuvoston nopeaa reformia. On vakavasti harkittava, voisiko YK:n toimintakykyä parantaa turvaneuvoston veto-oikeutta rajaamalla. Veto-oikeus olisi syytä poistaa ainakin niistä päätöslauselmista, joissa on selkeästi kyse ihmishengistä ja räikeistä rikkomuuksista ihmisyyttä vastaan.

Kokonaisvaltaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Ulkopolitiikka ei ole vain omien intressien ajamista, vaan sitä pitää tehdä myös arvoperustaisesti. Meille luonteva tapa kantaa kansainvälistä vastuuta ovat kehitysyhteistyön lisäksi rauhanvälitys, konfliktinehkäisy ja siviilikriisinhallinta. Ne ovat kustannustehokkaita tapoja toimia vakauden ja vaurauden edistämiseksi, ja niissä suomalaisilla toimijoilla on merkittävää osaamista.

YK:n vuosituhattavoitteet olivat menestys: 15 vuodessa esimerkiksi äärimmäinen köyhyys maailmassa puolittui ja koulua käyvien lasten osuus kehittyvissä maissa nousi yli 90 prosenttiin. Agenda2030:n entistä universaaleimmilla tavoitteilla pyritään vielä parempiin tuloksiin.

Kriiseistä huolimatta elämme myös uudenlaisten mahdollisuuksien aikakautta. Keskinäisriippuvuus ei ole vain negatiivinen asia, vaan globaali kasvu, liikkuvuus ja teknologian edistyminen avaavat menestymisen mahdollisuuksia. Ne tarjoavat yhä useammille mahdollisuuden päästä köyhyydestä sekä elää pidempään ja vapaampina.

Lue seuraavaksi

Keskustan keskikesän podcastin aiheena on työ ja työn tulevaisuus koronakriisin jälkeisessä Suomessa. Keskustelemassa elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
10.7.2020 / Podcast
Keskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan
Neuvotteluratkaisu tuo varmuutta suomalaisille viljelijöille, ruokasektorille ja tietenkin kuluttajille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 2021-2022. Päätökseen sisältyy myös Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan.
30.6.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetViisas ulkopolitiikka rakentuu yksimielisyydelle