Tällä viikolla: Metsänomistajien asemaa ja turvallisuuspolitiikkaa
Miksi oikeistohallitus sosialisoi metsiä?
– Onko hallituksessa metsänomistajan ystäviä, kysyi Keskustan kansanedustaja Timo Mehtälä eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Mehtälä arvosteli ympäristöministeri Kai Mykkästä (kok.), joka on linjannut metsien uusia suojeluperiaatteita metsänomistajia kuulematta ja näille korvauksia lupaamatta.
– Pitääkö metsänomistajien hyväksyä mukisematta se, että tulonlähde viedään pois, siis käytännössä sosialisoidaan? Missä te olitte, kun tämä paperi neuvoteltiin, Mehtälä kysyi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.).
Keskustan Olga Oinas-Panuma korosti vastuullisen metsätalouden merkitystä, mutta muistutti, että metsänomistajalle kuuluu korvaus suojellusta alueesta.
– Nyt ministeri on metsänomistajien sijaan keskustellut näistä asioista ylikansallisten pörssiyhtiöitten kanssa ja miettinyt siellä näitä asioita. Milloin aiotte kuulla asiassa metsänomistajia, Oinas-Panuma kysyi.
Keskustan Eerikki Viljanen ihmetteli, oliko ministeri Mykkäsellä edes oikeutta asettaa keskusteluissa uusia suojelutavoitteita. Viljanen muistutti hallitusta sen omista kirjauksista, joissa halutaan kasvattaa metsänomistajan päätösvaltaa kunnioittaa omaisuuden suojaa. Nyt ministeri on kuitenkin käynyt keskusteluja linjauksista kuulematta metsämaiden omistajia.
Keskustan Hanna Kosonen muistutti, että puolue peräänkuuluttaa reiluutta ja sitä, että ne, joita päätökset koskevat, myös pääsevät niihin pöytiin mukaan eivätkä vain seuraa tilanteita mediasta.
– Peräänkuulutamme myös sitä, että arvokkaat luontokohteet suojellaan ja lakeja noudatetaan. Jotta tähän päästäisiin, lainsäädännön tulee olla selkeää, jotta ELY-keskukset ympäri Suomen voivat tehdä samanlaisia päätöksiä, Kosonen sanoi. Hän kysyi, onko hallitus aikeissa selkeyttää lakia.
Ministerin vastauksen voi tulkita niin, että luontoa voidaan suojella myös erilaisin sopimuksin ja käytännöin. Tällöin lakia ei tarvitsisi soveltaa ja silloin myöskään metsänomistaja ei saa korvausta.
Sauli Tervaniemi
Pirkko Määttälä
Keskusta kannattaa:
Paikallinen sopiminen tuo joustoa ja vauhtia
Hallitus on tuonut eduskuntaan lakimuutoksen, joka laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia myös pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Näitä yrityksiä on Suomessa noin 60 000, eli lähes 80 prosenttia kaikista työnantajayrityksistä.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla voidaan sopia räätälöidysti joistain työehtosopimuksessa mainituista asioista, kuten esimerkiksi joustavista työaikajärjestelyistä. Tähän saakka näin on voinut toimia ainoastaan noin 20 000 yritystä. Sellaiset, jotka kuuluvat työnantajaliittoon.
Keskusta on pitkään kannattanut paikallisen sopimisen laajentamista. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva Kalli kiittikin hallitusta siitä, että lakiesitys on vihdoin saatu eduskuntaan.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomas Kettunen puolestaan korosti, että paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen ja työehtojen joustava sopiminen ovat tärkeitä sekä työnantajille että työntekijöille. Hän muistutti, että sopiminen ei kuitenkaan saa olla keino painostaa.
Keskustan tavoitteena on kaksinkertaistaa talouskasvu. Paikallisen sopimisen lisääminen on askel tätä kohti. OECD:n arvion mukaan paikallinen sopiminen on Pohjoismaissa parantanut tuottavuutta, nostanut palkkatasoa sekä vähentänyt ei-vapaaehtoisia, epätyypillisiä työsuhteita.
Keskusta toivoo, että hallitus edistäisi myös työntekijöiden äänen kuulumista yrityksissä. Henkilöstön edustajat voitaisiin Keskustan mielestä ottaa mukaan yritysten hallintoon pienemmissäkin firmoissa. Tämä parantaisi työpaikkojen luottamusta ja tukisi paikallista sopimista.
Uudistus lisää yritysten tasa-arvoa. Yritysten pitää noudattaa alan yleissitovaa työehtosopimusta joka tapauksessa, mutta aiemmin kaikilla työpaikoilla ei ole voitu toteuttaa paikallisia joustoja.
Vaikka paikallista sopimista koskeva esitys viekin asioita eteenpäin, niin Keskusta on huolissaan hallituksen muista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin vaikuttavista päätöksistä. Erityisesti veroratkaisuista, kuten ylimitoitetun ALV:n korotuksen vaikutuksesta ja kotitalousvähennyksen rajusta leikkausaikeesta. Yrittäjäbarometrin mukaan yrittäjien tyytyväisyys Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitukseen onkin selvästi laskenut vuoden aikana.
Tuomas Vanhanen
Kaikkonen: Uusista puolustusinvestoinneista päätettävä pian
Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi eduskunnassa, että maanpuolustusmenoihin pitää osoittaa riittävästi rahoitusta myös jatkossa.
Kaikkosen mukaan Suomen on syytä pitää puolustusmenot yli 2%:ssa myös vuonna 2027 ja sen jälkeen. Sitä edellyttävät turvallisuusympäristön muutos ja ennakoimattomuus, suomalaisten turvallisuus sekä vastuumme liittokunnan jäsenenä.
Kaikkonen käytti Keskustan ryhmäpuheenvuoron eduskunnan käydessä lähetekeskustelua hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Hallitus tuo kerran vaalikaudessa eduskunnan käsittelyyn selonteon, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.
Kaikkonen huomautti, että uusia investointeja puolustukseen on syytä laittaa putkeen jo lähiaikoina. Tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä.
– Jos haluamme rautaa käyttöön vuonna 2027 tai 2028, tilauksia on syytä tehdä varsin pian, aiempi puolustusministeri huomautti.
Suomi käyttää puolustukseen ensi vuonna 2,3% bruttokansantuotteesta. Ilmavoimien F-35 -hankinnan ja Merivoimien korvettien hankinnan jälkeen puolustusmenoissa ollaan lähitulevaisuudessa menossa alle 2%:n.
Kaikkonen katsoi, että Ilma- ja Merivoimien isoimpien investointien jälkeen seuraavaksi on Maavoimien vuoro.
Keskusta tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurta linjaa
Keskusta tukee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurta linjaa. Kansallinen yhtenäisyys suurissa linjoissa vahvistaa maamme turvallisuutta ja puolustusta. Valtion instituutioiden tiivis yhteydenpito yli hallitus-oppositiorajojen tarkentaa yhteistä tilannekuvaa ja vahvistaa kansallista lujuutta.
Suomen ulkopolitiikassa kannattaa hyödyntää poliittisten liikkeiden kansainväliset yhteydet maamme parhaaksi ja Suomen maakuvan kirkastamiseksi.
Kaikkonen painotti myös, että Ukrainan tukemisessa ote ei saa höltyä. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyytensä myös eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta.
Kaikkonen sanoi Suomen jäsenyyden Natossa vahvistaneen koko liittokuntaa ja Pohjois-Euroopan vakautta. Naton maavoimien alaesikunnan sijoittaminen Suomeen ja tulevat maavoimajoukot vahvistavat Naton läsnäoloa Suomessa.
Lue tästä Antti Kaikkosen koko puhe.
Jari Haapiainen
Lue seuraavaksi
Tällä viikolla: Sotea, tekoälyä ja oikeistolaisempi EU-johto" class="img-fluid">
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 010 289 7000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
