– Ongelmia pitää korjata, mieluiten yhdessä. Pari ehdotusta: laitetaan suitsia kalliille vuokralääkäritoiminnalle ja ostopalveluille ja siirretään Kela-kyydit alueiden vastuulle.
Näin esitti Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan kyselytunnilla hallituspuolueille Keskustan pitkään käyttämät ideat. Samaa aihetta oli käsitelty jo edellisenä päivänä eduskunnan täysistunnossa.
Kaikkonen kysyi pääministeriltä, milloin tämä aikoo tuoda koko eduskunnalle pääministerin ilmoituksen hyvinvointialueiden vaikean tilanteen korjaamisesta ja suomalaisten hoivan varmistamisesta.
Samaa kyseltiin myös muissa puheenvuoroissa, kun hallituksen ministereitä grillattiin sairaanhoitopalveluiden ruuhkista ja kriiseistä. Keskustan Hanna-Leena Mattila kysyi vanhuspalveluista.
– Voisitteko kertoa meille edustajille ja ennen kaikkea näille vanhuksille ja heidän omaisilleen, mitä tässä vaikeassa tilanteessa voisi tehdä, Mattila sanoi.
Keskustan Markku Siponen huomautti, että hallitus on päättänyt päivystysten alasajoista ohi hyvinvointialueiden päätöksenteon. Pekka Aittakumpu muistutti, että jos lähin terveysasema sijaitsee kymmenien, jopa satojen kilometrien päässä, hoitoon hakeutuminen on vaikeampaa ja se tulee kalliimmaksi.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli kysyi, eikö hallitus todellakaan voi harkita hoitotakuuta pidentävän esityksen perumista. Pelkona on, että tähän mennessä puretut jonot alkavat jälleen pidentyä.
Hallituksen vastauksissa luotettiin lähinnä siihen, että palvelut kyllä paranevat, kun säästetään lisää.
Pirkko Määttälä
Keskusta on jo vuoden verran esittänyt parannusehdotuksia sote-lakeihin. Yksikään ehdotus ei ole kelvannut hallitukselle.
Viimeksi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti pääministeri Petteri Orpolle (kok.) pyynnön tuoda eduskunnalle pääministerin ilmoitus sote-palveluiden tilanteesta.
Pääministeri kieltäytyi. Torstain kyselytunnilla hän kuitenkin totesi, että ilmoitus tuodaan heti, kun on jotain kerrottavaa.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa keskellä poikkeuksellisen voimakasta hintojen nousua. Tilannetta ei ole helpottanut lääkäri- ja hoitajapula. Asiantuntijat ovat yksimielisesti todenneet, että ongelmat eivät johdu sote-uudistuksesta.
Hallitus suhtautuu hyvinvointialueiden ahdinkoon oudosti tai jopa välinpitämättömästi eläen omassa kuplassaan. Ratkaisujen hakemisen sijaan teetetään toimittajilla kohuotsikoita esimerkiksi kameleista ja lentävistä matoista.
Välinpitämättömyydestä kertoo sekin, että hallitusryhmien kansanedustajien tuolit olivat kovin tyhjillään tällä viikolla, kun suuressa salissa keskusteltiin sote-rahoituksen leikkauksista.
Hallitus toimii epäjohdonmukaisesti. Se antaa itselleen rajattomasti aikaa taittaa valtion velkaantuminen ja kehottaa kärsivällisyyteen. Mutta hyvinvointialueiden kohdalla se haukkuu viime vaalikauden sote-uudistajia ja hyvinvointialueiden päättäjiä rahojen törsäämisestä ja vaatii nopeita tuloksia.
Hyvinvointialueet tarvitsevat nyt kipeimmin työrauhaa ja hallituksen tukea uudistustyölle. Ja kaikkein vähiten ilkkumista tai pakkoliitoksilla uhkailua, jolloin uudistukset pitäisi aloittaa alusta.
Timo Portaankorva
Keskustan Reilun kasvun tie -talousvaihtoehdossa todetaan, että tekoäly voi olla hyvä väline Suomen talouskasvuun. Sitä pystytään hyödyntämään myös sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Tähän viitattiin myös keskustalaisissa puheenvuoroissa, kun eduskunnassa käytiin keskustelua tekoälystä.
– En löydä mitään muuta sellaista työkalua, jolla voidaan tuottavuutta nostaa enemmän kuin tekoälyllä, olkoon kyse yksityissektorista tai julkisesta sektorista, totesi Keskustan Mika Lintilä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vertasi tekoälyn mahdollisuuksia sähkön keksimiseen ja huomautti, että Suomessa puhutaan aiheesta liian riskikeskeisesti.
– Tekoäly pitää nähdä enemmän mahdollisuutena kuin uhkakuvana. Me emme voi jäädä tekoälyn kehittämisessä jalkoihin.
Keskustalaiset muistuttivat, että tekoälyn käyttöön on oltava yhteiset säännöt niin Suomessa, EU:ssa kuin YK-tasolla.
Keskustan talouslinjauksen mukaan Suomessa tarvitaan myös tekoälyn osalta valtakunnallista koordinointia ja johtamista yhteiskunnan kaikilla osa-aluilla ja tasoilla.
Keskustan mukaan Suomen ja suomalaisten on lähdettävä mukaan tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin. Meillä voidaan myös näyttää muulle maailmalle mallia tekoälyn eettisessä hyödyntämisessä.
Myös hyvinvointialueilla on Keskustan linjauksen mukaan rohkeasti etsittävä keinoja tuottavuuden vahvistamiseksi tekoälyn avulla. Tekoälyä ja robotiikkaa ennakkoluulottomasti hyödyntämällä voidaan löytää aivan uusia toimintatapoja ja ratkaisuja käytännön asioihin.
Lue eduskuntaryhmän tekemä vaihtoehtolinjaus Reilun kasvun tie
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti ehdotuksensa tulevan komission salkkujaoksi ja komission rakenteeksi.
Komissiossa on puheenjohtajan lisäksi kuusi johtavaa varapuheenjohtajaa. Heistä yksi on Suomen Henna Virkkunen (kokoomus, EPP). Hänen vastuulleen tulevat teknologinen itsenäisyys, turvallisuus ja demokratia.
Poliittisesti komissio siirtyy aiempaa oikeammalle. Euroopan kansanpuolueen (EPP) riveistä tulee 14 komissaaria.
Keskustan poliittisesta viiteryhmästä, Renew – Uudistuva Eurooppa, tulee viisi komissaaria. Sosialidemokraateilla on neljä komissaaria.
Uudistuvan Euroopan (Renew) komissaarien salkkuja ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisämarkkinat ja teollisuusstrategia, kriisintorjunta, varautuminen ja yhdenvertaisuus, demokratia, oikeudelliset asiat, oikeusvaltiokehitys ja kuluttajansuoja sekä EU:n laajentuminen.
Viron Kaja Kallas toimii komission ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana.
Suomen komissaarin Henna Virkkusen salkku on painava. Virkkunen sai komission 2. varapuheenjohtajuuden lisäksi suoraan vastuulleen komission pääosastoista DG Connectin, joka on viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto.
Virkkunen koordinoi varapuheenjohtajana puolustuskomissaarin, maahanmuuttokomissaarin ja oikeuskomissaarin työtä sekä vastaa komission sisäisestä digitaalisten palveluiden pääosastosta.
Virkkusen tehtäväkenttä sopii hyvin Suomen EU-profiiliin ja on unionin kasvun, kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta merkityksellinen kokonaisuus.
Suomen kannalta oli tärkeää, että ympäristökomissaarin salkku meni pohjoisten luonnonvarojen merkityksen tuntevaan Ruotsiin.
Komissaarien on saatava Euroopan parlamentin hyväksyntä. Euroopan parlamentin valiokunnat kuulevat komissaariehdokkaita lokakuussa.
Jari Haapiainen