Suomessa pätkivät netti, talous ja ulkopolitiikka
Miksi hallitus jättää nettiyhteydet hunningolle?
– Te haluatte investoida miljarditolkulla kannattamattomaan Turun tunnin junaan, mutta ette löydä muutamaa miljoonaa siihen, että junassa voisi tehdä töitä, kritisoi Keskustan Anne Kalmari eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Hän huomautti, että hallitus on vienyt laajakaistarahatkin. Ympäri Suomen ihmiset joutuvat menemään taloista ulos ja pahimmillaan kiipeilemään korkeammille paikoille voidakseen soittaa edes hätäkeskukseen.
– Kun kansalainen hyppää junaan, tuntuu kuin palaisi keskiajalle, kun kaikki yhteydet katkeavat. Kannattaisiko Turun tunnin junasta ottaa edes muutama miljoona tukimastojen rakentamiseen, jotta junien nettiyhteydet paranisivat, Keskustan Jouni Ovaska kysyi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muistutti hallituspuolueiden vaalilupauksista parantaa aluepolitiikkaa, mutta totesi ne katteettomiksi.
– Miten hallitus aikoo edistää etätyötä ja monipaikkaista elämää, jos verkkoyhteydet eivät toimi kunnolla, Kurvinen kysyi.
Liikenneministeri Lulu Ranne (ps) myönsi ongelmat, mutta sanoi niiden junayhteyksien ratkaisuvastuun olevan VR:n ja yksityisten operaattoreiden vastuulla.
Kyselytunnin alussa SDP kysyi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta ja keskustalaiset puheenvuoroja saadessaan laajensivat keskustelun kotitalousvähennykseen.
– Eikö olisi viisautta perua kotitalousvähennyksen heikennys? Se heikentää työllisyyttä ja lisää harmaan talouden riskiä, Keskustan Eeva Kalli sanoi.
Mika Lintilä muistutti, että aikoinaan Ruotsista tultiin Suomeen ottamaan mallia kotitalousvähennyksestä.
– Siellä sitä on kehitetty eteenpäin. Nyt toivon, että he eivät tule ottamaan meiltä mallia, Lintilä sanoi.
Sauli Tervaniemi
Suomi tarvitsee rohkeutta ja päätöksiä nyt
Keskustan viesti eduskunnan talousarviokeskustelussa oli, että talouskasvu on tuplattava. Muutoin Suomi ei pysty vastaamaan velkaantumisen haasteisiin. Investointien vauhdittaminen, verokannustimet sekä ylivaalikautinen yhteistyö ovat keinoja, joilla talous voidaan tervehdyttää. Suomi ei voi jäädä odottamaan, vaan tarvitaan rohkeita päätöksiä ja toimintaa heti.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan varapuheenjohtaja kansanedustaja Markus Lohi korosti ryhmäpuheenvuorossa, että johtajuus on suunnan näyttämistä. Nyt Suomella ei ole selkeää suuntaa parempaan. Jos emme saa muutosta, ajelehdimme kohti syvenevää julkisen talouden ahdinkoa.
Nykyisen ennusteen mukaan talous kääntyy vaimeaan kasvuun ensi vuonna, mutta hyytyy lähivuosina takaisin yhden prosentin tuntumaan. Jos Suomi aikoo tasapainottaa julkisen talouden, kasvuprosentin pitää olla vähintään kakkosella alkava luku. Lohi totesi, että hallituksen esittämät kasvutoimet eivät ole riittäviä, ja niiden kanssa odottelu voi pahentaa tilannetta entisestään.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti, että päätöksiä uusista kasvutoimenpiteistä tehtäisiin yhdessä jo tämän syksyn aikana, jotta Suomi saadaan nousun tielle.
Keskustalla on toimivia ratkaisuja
Keskustan esittämät keinot talouskasvun edistämiseksi ovat konkreettisia, toimivia ratkaisuja: investointien verokannustimet myös pienille ja keskisuurille yrityksille, yritysten sisään jätettävien voittojen kevyempi verotus ja erityistalousalueen perustaminen itäiseen Suomeen.
Maan hallitus keskittyy vain suurinvestointeihin.
Keskustalaiset kysyvätkin, miksi hallitus jättää sivuun työllistävät pk-yritykset, jotka ovat Suomen talouden selkäranka.
Keskustan edustajat kritisoivat puheenvuoroissaan myös hallituksen veropolitiikkaa, erityisesti arvonlisäveron korotusten jatkamista sekä kotitalousvähennyksen leikkaamista.
Euroopan toiseksi korkeimmaksi nostetun yleisen arvonlisäverokannan jatkeeksi myös alennettua verokantaa ollaan kiristämässä rajusti. Tämä vaikuttaa kurjistavasti muun muassa majoituksia, liikunta- ja kulttuuripalveluita ja joukkoliikennettä harjoittavien yritysten toimintaan lääkkeiden hinnan nousun lisäksi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen nosti esiin, että hallituksen tekemät kotitalousvähennyksen pienennys ja arvonlisäveron korotukset ovat myrkyllinen yhdistelmä erityisesti yksinyrittäjille, pienyrityksille ja palvelualoille.
Hänen mukaansa hallituksen toimilla Suomi ajautuu veronkorotusten ja leikkausten kierteeseen. Tämä uhkaa näivettää entisestään talouskasvua. Suomi ei voi päästä kasvuun vain säästöillä ja veronkorotuksilla, vaan tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia ja rohkeaa veropolitiikkaa, joka tukee yrittäjyyttä ja investointeja.
Keskusta ehdotti kaikkien puolueiden yhteistyötä
Keskusta toi esiin myös tarpeen ylivaalikautiselle yhteistyölle talouden tervehdyttämiseksi. Markus Lohi ehdotti parlamentaarisen, pitkäjänteisen sitoumuksen luomista julkisen talouden tasapainottamiseksi ja rohkeiden kasvutoimenpiteiden aikaansaamiseksi.
Yhteistyö loisi myös luottamusta sekä Suomessa että ulkomailla. Viestiä, että talouden haasteet kohdataan yhteisesti ja pitkäjänteisesti.
Tuomas Vanhanen
Kaikkonen: Suomen ulkopolitiikka ei saa olla rempallaan
Keskustan puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen ihmettelee Suomen sekavaa linjaa ulkopolitiikassa. Maan hallituksessa on kahta linjaa sekä Suomen osallistumisesta Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumaan että Suomen kannasta YK:n äänestyksessä koskien Israelin palestiinalaisalueiden laitonta miehitystä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps) päätöksellä Suomi ei ole mukana Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumassa. Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan Suomen linja ei ole muuttunut. Pääministeri on todennut, että Suomen linjan mukaista olisi ollut päättää toisin, kuin ministeri Tavio teki.
Suomen ulkopolitiikan johdon tiedonkulussa on myös parannettavaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ei ollut etukäteen tietoinen ministeri Tavion päätöksestä, että Suomi jättäytyy pois liittoumasta.
Kaikkonen ihmettelee, miten hallituksella voi olla yhtä aikaa kaksi linjaa Ukrainan tukemisessa ja ihmisoikeuksissa. Ministeri Tavion päätös oli myös hallituksen oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon vastainen.
Keskustelu Suomen äänestyskäyttäytymisestä YK:ssa on myös edelleen jatkunut. Suomi tuki päätöslauselmaa, joka vaatii Israelia lopettamaan Palestiinan laittoman miehityksen vuoden sisällä. Päätös on kansainvälisen oikeuden mukainen.
Jälkikäteen kahden hallituspuolueen riveistä on arvosteltu Suomen YK-äänestyksen kantaa. Kaikkosen mukaan asioista on hyvä käydä julkista keskustelua, mutta ulkopolitiikkaan ei kuulu se, että hallituksen kesken kiistellään jälkikäteen siitä, mikä onkaan Suomen linja. Tämä sumentaa Suomen linjaa ja vesittää viestiä.
Tasavallan presidentin puhe YK:n yleiskokouksessa toi hyvin esille Suomen linjaa uusin avauksin. Keskustan puheenjohtaja kehottaa hallitusherroja ja -rouvia nyt istumaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa niin kauan, että yhteinen näkemys myös hallituksen sisällä löytyy.
Suomella voi olla vain yksi linja, jota ministerit maailmalla edustavat, puoluekirjoihin katsomatta.
Jari Haapiainen
Lue seuraavaksi
Tällä viikolla: Sotea, tekoälyä ja oikeistolaisempi EU-johto" class="img-fluid">Tällä viikolla: Metsänomistajien asemaa ja turvallisuuspolitiikkaa" class="img-fluid">
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 010 289 7000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
