Eduskuntaryhmän Viikkotiedote: Lähipalveluista leikkaaminen on hallituksen valinta
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli kysyi syksyn ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla, miksi hallitus leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja keskittää lähipalvelut.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko muistutti keskustelussa, että hallitus tekee 1,4 miljardin euron lisäleikkaukset, vaikka hyvinvointialueet ovat jo nyt ongelmissa.
Lähipalveluista leikkaaminen ei ole välttämättömyys, se on valinta
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli vaati syksyn ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla, että hyvinvointialueille pitäisi antaa nyt työrauha. Kalli kysyi, miksi hallitus leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja keskittää lähipalvelut.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja kokoomuslainen kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen väittivät kaiken johtuvan viime vaalikaudella tehdystä sote-uudistuksesta. Ministerien mukaan palveluita uudistetaan ja parannetaan ”palvelureformilla” ja ”ennakoivammalla ohjauksella hyvinvointialueille”.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko muistutti, että hallitus tekee 1,4 miljardin euron lisäleikkaukset, vaikka hyvinvointialueet ovat jo nyt ongelmissa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ihmetteli, mitä perussuomalaiset saivatkaan vastineeksi, kun hyväksyivät kokoomuksen leikkauslinjan.
Aiheesta viimeisenä puhunut pääministeri Petteri Orpo (kok.) väitti, että uusi sote-malli ”keskittää itsessään palvelut” eikä hallitus ole siihen syypää.
Sauli Tervaniemi
Keskusta käytti järjen ääntä
Helsingin Sanomat luonnehti Keskustaa ”aikuiseksi huoneessa” eduskunnan keskiviikkoisessa rasismikeskustelussa. Keskusta oli keskustelussa oma itsensä.
– Kyse on ihmisyydestä ja inhimillisyydestä. Siitä, olemmeko ihmisiä toisillemme. Siitä, onko jokainen ihminen arvokas. Kyse on perimmäisistä, luovuttamattomista asioista. Asioista, joissa sydän sanoo, mikä on oikein ja mikä väärin.
Kurvinen huomautti, että jo Keskustan oppi-isä Santeri Alkio tuomitsi politiikan, jossa valtaa pidetään ”rotuvihaan kiihotetun kansan kustannuksella.”
Kokoomukselta Kurvinen kysyi, mitä neuvoteltavaa on siinä, että jokaisella on jakamaton ihmisarvo. Perussuomalaisilta puolestaan, onko näissä asioissa edelleen jotain neuvoteltavaa.
– lituspuolueiden näkemykset ovat tiedonannon myötä nyt kirjoissa ja kansissa. Pitääkö linja on kysymys, jota Keskusta ja suomalaiset seuraavat tarkkaan.
Juristina Kurvinen lainasi Suomen perustuslakia, jossa turvataan ihmisarvon loukkaamattomuus ja ihmisten yhdenvertaisuus.
– Edellytämme, että kaikki puolueet ja etenkin hallituspuolueet puolustavat laillista menoa tässä tasavallassa. Maahanmuuton ongelmista ja yhteiskunnallisista epäkohdista voidaan keskustella asiallisesti, ilman toisen ihmisen arvottomaksi tekemistä.
Kurvisella oli terveisiä myös eduskuntasalin vasemmalle laidalle: keskustella voi myös ilman leimakirveiden heittelyä.
– Rasisti ja natsi ovat nimityksiä, jotka tarkoittavat sanoin kuvaamatonta julmuutta, suunnatonta tuhoa ja käsittämätöntä inhimillistä kärsimystä. Historiattomuuteen, jos johonkin, emme ainakaan me suomalaiset saisi sortua. Ja jos kaikki on rasismia, pian mikään ei ole rasismia. Se, jos mikä, vasta vaarallinen tie onkin.
Lue Kurvisen koko puhe: https://keskusta.fi/ajankohtaista/blogit-puheenvuorot/keskustan-ryhmapuheenvuoro-eduskunnan-tiedonantokeskustelussa-suomessa-ei-saa-olla-sijaa-minkaanlaiselle-rasismille/
Matti Mönttinen
Keskittäminen alkaa maakuntalentojen lakkauttamisilla
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman tekstissä syleillään lämpimästi kaikkia Suomen alueita. Esimerkiksi maakuntalennoista on kirjattu ”Kehitetään Suomen sisäistä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet tarvittaessa ostopalveluliikenteellä”. Tämä on jäämässä pelkäksi sanahelinäksi.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallituksen ensimmäinen raju keskittämisoperaatio on maakuntalentojen lakkauttaminen Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin, Joensuun ja Jyväskylän lentokentille sopimuskauden päättyessä ensi vuoden huhtikuun lopussa.
Asia tuli julki elokuussa, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kertoi tuen loppumisesta. Myöhemmin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ensi vuoden budjettiesityksessä ostopalvelurahat viidelle maakuntalentokentälle nollattiin ja määrärahamomenttia esitetään jopa poistettavaksi kokonaan budjettikirjasta.
Tukea perussuomalaiset ministerit saivat liikenne- ja viestintäministeriön tekemästä muistiosta. Linja paperissa on sama,kuin aina ennenkin. Maakuntalennot lentokenttineen joutavat mennä, kunnat voivat itse ostaa lentoliikennettä tai ihmiset voidaan laittaa satojen kilometrien bussimatkalle naapurimaakunnan lentokentille.
Tähän asti Keskusta on ollut tae sille, että maakuntalentokenttiä ei ole lakkautettu ja lentoliikennettä tuetaan tarvittaessa. Nyt näyttää siltä, että perussuomalaisissa ei ole edes yritystä puolustaa maakunnille tärkeitä liikenneyhteyksiä. Pikemminkin päinvastoin.
Valtion rahanpuutteeseen lentoliikenteen ostopalvelut eivät ole kaatumassa. Nyt tarvittava noin 16 miljoonan euron vuotuinen tukisumma on mitätön valtion lähes 90 miljardin euron budjetissa, jossa velkaantuminen huitelee ministeri Purrankin esityksessä yhä yli 10 miljardissa eurossa.
Lyhytnäköisestä säästöstä voi koitua iso menoerä. Meri-Lapissa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa on teollisuutta, suuria investointisuunnitelmia ja alueet tarvitsevat vetovoimaa. Valtiolle mitätön säästösumma on kääntymässä valtavaksi tappioksi kansantaloudelle ja aluetalouksille menetettyinä työpaikkoina ja verotuloina. Tässä hallitus on toimimassa ohjelmaansa vastaan.
Vihoviimeinen tilaisuus hallituksella turvata maakuntalentojen jatkuminen on puolentoista viikon kuluttua käytävä budjettiriihi. Muutoin lennot viidelle maakuntakentälle lakkaavat ensi keväänä, koska kilpailutusta ei ehditä toteuttaa.
Näyttääkin yhä vahvemmin siltä, että kokoomusjohtoisen oikeistohallituksen vahvin poliittinen liima on keskittämispolitiikka ja maakuntien tyhjentäminen. Maakuntalentojen rahoituksen lopettaminen ei ole Purran budjettiesityksessä ainoa väline, jolla maakuntia ja maaseutua ollaan ajamassa ahdinkoon.
Poliittisesti kokoomuksen raju ja rujo keskittämispolitiikka ei ole yllätys, koska puolue nojautuu politiikassaan suurimpien kaupunkikeskusten tukemiseen. Sen sijaan perussuomalaiset ovat ison selityksen velkaa maakuntien äänestäjille petetyistä lupauksistaan.
Timo Portaankorva
Keskusta ei hyväksy leikkausten kohdistamista vammaisiin henkilöihin
Eduskunta hyväksyi viime vaalikauden lopussa yksimielisesti vammaispalvelulain uudistuksen. Ennen vaaleja puolueet laidasta laitaan puolustivat vammaisten palveluja ja osallisuutta yhteiskuntaan. Lakimuutosten oli tarkoitus astua voimaan kolmen viikon päästä lokakuun alussa.
Vammaispalvelulain uudistusta on odotettu pitkään. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen jo vuonna 2007 ja ratifioinut sen 2016. Sopimuksen ratifiointi edellyttää myös lainsäädännön uudistamista, koska se määrittää perusoikeussääntelyn ohella lähtökohdat vammaispalveluita koskevalle lainsäädännölle.
Lakimuutosta oli valmisteltu jo parin vaalikauden ajan. Vielä tällä hetkellä voimassa oleva vammaispalvelulaki on vuodelta 1987. Lailla säädetään vammaisten henkilöiden oikeuksista tarpeenmukaisiin ja itsenäistä elämää tukeviin palveluihin. Uudistuksen keskeisenä perusteena oli vammaisten henkilöiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen.
Orpon hallituksen puolueiden sitoutuminen vammaisten henkilöiden oikeuksien ja palveluiden parantamiseen kesti vain hetken, eduskuntavaalien ylitse. Hallitusohjelmaa kirjoittaessa ääni kellossa oli muuttunut. Hallitus kohdistaa merkittäviä leikkauksia myös vammaisten henkilöiden palveluihin. Tämä on kokoomuksen ja perussuomalaisten tekemä arvovalinta.
Hallitus toi ensimmäisen säästöesityksen eduskuntaan pikavauhtia. Eduskunta kävi jo tällä viikolla lähetekeskustelun hallituksen esityksestä, jolla siirretään vammaispalvelulain voimaantuloa eteenpäin yli vuodella lokakuun alusta vuoden 2025 alkuun. Hallituksen tavoitteena on, että tänä aikana lakiin valmistellaan muutokset, joilla rajataan oikeutta palveluihin tiukemmin ja saadaan aikaan pysyviä säästöjä.
Edellisellä vaalikaudella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti muutoksia käsittelyssä olleeseen lakiehdotukseen. Nämä muutokset hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Moni muutoksista johtui perustuslakivaliokunnan tulkinnoista. Yksi tällainen muutos oli vammaispalvelulain soveltamisajan laajentaminen, eli niin sanotun ikääntymisrajauksen poisto. Tämä muutos tuo lain piiriin enemmän ihmisiä kuin alkuperäinen esitys olisi tuonut. Orpon hallitus pyrkinee rajaamaan lain piiriin pääseviä vammaisia henkilöitä tiukemmin. Tämä tulee olemaan vaikeaa, koska perustuslakivaliokunnan perustuslaista tekemät tulkinnat eivät ole mielipidekysymyksiä ja kiinni hallituspohjasta.
Keskustan kansanedustajat vastustivat lakimuutoksen lähetekeskustelussa lain voimaantulon siirtämistä. Edustajat muistuttivat, että vammaiset henkilöt ovat usein yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa ja on epäinhimillistä leikata vammaispalveluista. Yhteiskunnan sivistystasoa mitataan siinä, miten yhteiskunnassa kohdellaan niitä ihmisiä, joilla ei ole tukenaan isoja etujärjestöjä, ja jotka tarvitsevat apua jokapäiväisessä elämässään.
Terhi Peltokorpi
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
