Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä kysyi eduskunnan kyselytunnilla, miksi hallitus lisää yritysten ahdinkoa nostamalla arvonlisäverokantoja ja poistamalla pienyrittäjien arvonlisäverohuojennuksen.
– Huojennuksen poiston pystyisitte kompensoimaan alv-rajan nostamisella. Sitä on esittänyt keskusta, kuten myös Suomen Yrittäjät sekä verottaja, mutta te ette lähde siihen, Lintilä ihmetteli.
Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) ei vastannut kysymykseen mitenkään.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen nosti esiin kokoomuksen eurovaalien kärkiehdokkaan Sirpa Pietikäisen ajatuksen EU:n perimästä arvonlisäverosta.
– Pääministeri, ajatteko EU:n laajuista alvia, ja mitä muita EU:n keräämiä veroja mahdollisesti ajatte EU-politiikassanne?
– Tämä sama europarlamentaarikko muuten myös halusi, että EU saa päättää, mitä suomalaisille metsille tehdään, huomautti Keskustan Olga Oinas-Panuma.
Valtionvarainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan Markus Lohi taas muistutti, että hallituksen päätös nostaa arvonlisävero 25,5 prosenttiin kesken vuoden on paitsi iso korotus yrittäjille mutta myös tekninen ongelma. Puolikas desimaali kesken tilikauden aiheuttaa vaikeuksia yritysten tietojärjestelmissä.
– Osa yrityksistä joutuu todellakin tämän takia pulaan. Eikö meillä taloudessa mene riittävän huonosti, ettei tarvitse erikseen aiheuttaa yrityksille hankaluuksia lainsäädännöllä, Lohi kysyi.
Valtionvarainministeri valitteli ongelmia, mutta pyöritteli vastauksissaan toistuvasti sitä, että hallituksen on pakko tehdä näitä ratkaisuja. Se on ymmärrettävää, mutta Keskustan keinot olisivat toiset, eivätkä ainakaan pienyrittäjiä tarpeettomasti kurittavia.
Sauli Tervaniemi
Keskusta antoi keskiviikkona hallitukselle välitodistuksen, jonka keskiarvo on viisi – siis välttävä. Välitodistus sai ennen muuta Perussuomalaiset älähtämään siihen tapaan, että aika moni arvosanoista pitänee paikkaansa.
Suomalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa hallituksen politiikkaan myös ovella olevissa Euroopan parlamentin vaaleissa. Keskustan välitodistuksessa hallitus sai EU-onnistumisistaan nelosen eli hylätyn arvosanan.
Orpon-Purran hallituksen teot kertovat tylyt tosiasiat: itäinen Suomi on laiminlyöty, ovi on jätetty auki EU:n yhteisvelalle ja päätösvalta Suomen metsistä ja muista luonnonvaroista uhkaa luisua Brysseliin. Linja on ollut lepsu, suorastaan löperö.
Eduskunnan keskustellessa hallituksen vuosikertomuksesta ja lisäbudjetista, kokoomuksen ja perussuomalaisten pää- ja valtiovarainministeri väittivät, että talouden pohjakosketus on ohi, Suomen suunta on parempaan päin ja hallitus hoitaa hommansa.
Kuitenkaan Suomen talous ei kasva eikä kasvua myöskään ole näkyvissä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituskaudella kasvussa ovat vain työttömyys, konkurssit ja velka.
Tavalliset ihmiset joutuvat yhä ahtaammalle, kun sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan ja arvonlisäveroa nostetaan kohtuuttoman paljon.
Keskustan mielestä Suomen suuntaa pitää muuttaa. Keskusta veisi Suomen reilun kasvun tielle. Emme leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista emmekä koulutuksesta.
Keskusta haluaa koko Eurooppaan yhteistä ryhtiä. Nyt kannattaa siis äänestää, jotta päätäntävaltaa ei anneta yhä harvemmille.
Matti Mönttinen
Kapeille ja vilkkaille valtion maanteille suunnitellaan nopeusrajoituksia satasesta kahdeksaankymppiin. Lopulliset linjaukset asiasta tekee Orpon-Purran hallitus. Rajoitukset toteutuisivat aikaisintaan ensi vuonna, 2025.
Nopeurajoituksia pudotettaisiin etenkin monilla Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan teillä. Pääosin siis alueilla, joissa on pitkät etäisyydet ja vähän julkista liikennettä. Autoilu on näillä alueilla välttämätöntä, mutta vie jo nyt aikaa.
Tunnin junaan on rahaa, teiden parannukseen ei
Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus antaa huonokuntoisten teiden huonontua ennestään ja lääkkeeksi tarjotaan alempia nopeusrajoituksia, kun tiet eivät muutoin olisi enää turvallisia. Mitä kehnommassa kunnossa tie on, sen hitaammin sillä voi ajaa. Nyt riskinä on se, että kun nopeusrajoituksia alennetaan, sitten kyseisen tien suhteen homman katsotaan olevan kunnossa.
Eli teiden korjausvelka kasvaa yhä, ja kehittämisrahat painottuvat vahvasti eteläiseen ja läntiseen ruuhka-Suomeen. Muiden alueiden ihmiset ja myös matkailijat saavat jatkossa madella huonoilla teillä hitaammin.
Orpon-Purran kokoomus-perussuomalainen hallitus myös rahoittaa ruuhka-Suomen hankkeitaan, kuten kannattamattomatonta Turun tunnin junaa, laittamalla valtion omaisuutta lihoiksi. Myyntilistalle ollaan laittamassa muun muassa Postia, VR:ää ja lentokentistä huolehtiva Finaviaa.
Jokainen voi arvioida tykönään, onko tämä sitä parempaa väyläpolitiikkaa, jota varsinkin perussuomalaiset ovat vaaleissa luvanneet?
Timo Portaankorva