Jonot eivät lyhene potkuilla eikä vesi halpene sijoittajien käsissä

Jonot eivät lyhene henkilökuntaa vähentämällä

Keskustalaiset kysyivät eduskunnan kyselytunnilla, miksi hallitus laittaa äärirajoilla työskentelevät hoitoammattilaiset palkkakuoppaan, miksi pusketaan alueet väkisin yt-kierteeseen ja miksi lisäksi pakotetaan irtisanomaan yksityisten sote-yrittäjien sopimuksia.

Hanna Räsänen kertoi saavansa jatkuvasti käytännön tietoa tilanteista, joihin hallitus hoitoammattilaisia ajaa.

– Meillä on perheessä jo lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensihoitaja ja röntgenhoitaja. Saan siis seurata varsin läheltä, mitä hoitotyö on. Olen päättäjänä ja äitinä todella huolissani asiasta.

Hanna-Leena Mattila jatkoi kysymällä hyvinvointialueilla vaikuttavasta negatiivisesta kierteestä.

– Ministeri Juuso (ps), uskon, että tekin haluatte, että jatkossa on julkisella sektorilla hoitajia ja lääkäreitä. Siksi kysynkin teiltä: Mitä te olette ministeriössä tehneet sen hyväksi, että meillä olisi henkilöstöä myös hoitoalalla? Ja miten saataisiin hyvinvointialueille työrauha niin, että työntekijät voisivat sitoutua työhönsä?

Keskustan Markku Siponen esitti laskelmat, jotka selvästi todistavat, että yöpäivystysten lakkautukset eivät suinkaan säästä, vaan lisäävät kustannuksia.

– Kysynkin, onko tässä mitään järkeä?

Eeva Kalli puuttui hoiva-alan yritysten tilanteeseen kysymällä asiasta elinkeinoministeriltä.

– Oletteko te tietoinen hallituksen sote-alan yrittäjille aiheuttamista ongelmista, ja jos kyllä, niin miten te aiotte puuttua käynnissä olevaan kehitykseen?

Ministerin vastauksessa oli monta huomiota, kuinka tärkeää yrittäjyys on. Yhtään konkreettista keinoa vastaus ei sisältänyt. Lisäksi hallituspuolueissa aktiivisesti sivuutetaan se, että soteuudistuksen hyväksyivät yhdessä käytännössä kaikki eduskuntapuolueet.

Pirkko Määttälä

Työntekijä on palkkansa ansainnut

Hallitus suunnittelee lakia, jolla kavennettaisiin työntekijöiden ja työnantajien mahdollisuutta sopia palkoista keskenään. Lailla valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin. Laki jättäisi monet ahkerat työntekijät palkkamonttuun ja lisäisi työmarkkinoiden kaaosta.

Eduskunnan oppositiopuolueet ja Keskusta niiden mukana jättivät aiheesta välikysymyksen. Siitä keskusteltaessa Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen painotti, että kyse on oikeudenmukaisuudesta.

– Nyt syntyy jäykkä malli, joka ei ole reilu opettajille, hoitajille eikä päiväkotien työntekijöille. Tämä koskee myös muita: sotilaita, poliiseja, raksan duunareita, Kaikkonen sanoi.

Keskustan ryhmäpuheen käyttänyt Antti Kurvinen painotti, että vientimallia ei voi perustaa lain varaan. Se vaatii työmarkkinaosapuolten sopimuksen.

– Teidän mallinne tuo vain jäykkyyttä, sanelua ja repimistä. Kehotan hallitusta kuuntelemaan keskustalaisia talousosaajia: entistä pääministeriä Esko Ahoa ja Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä, Kurvinen sanoi.

– Lakot pitkittyvät, kun sopimisen kulttuuri romutetaan, Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ennakoi.

Ristiriitaisia väitteitä

Kokoomuslainen työministeri perusteli, että laki vientimallista on pakko tehdä, koska työntekijäjärjestöt eivät halunneet neuvotella.

Keskustan Kaikkonen huomautti, että neuvotteluhalukkuuden suhteesta asiaan ei puhuta mitään hallitusohjelmassa.

– Piti ihan tarkistaa, miten tämä olikaan. Hallitusohjelmassa lukee, että säädetään laki vientimallista. Mutta ei siellä puhuta mitään sopimisesta, Kaikkonen osoitti.

Keskustan mielestä hallituksen pitää vetää palkkakuoppalaki pois eduskunnasta ja palata neuvottelupöytään. Neuvotteluvalmiutta pitää löytyä myös Hakaniemen ammattiliittopoteroista ja

Etelärannan työnantajalinnakkeesta.
Ruotsissa tähän on pystytty ilman hallituksen sanelua. Miksi ei Suomessakin pystyttäisi?

Sauli Tervaniemi

Hallitus jätti hanan auki – vesihuoltoverkot valumassa sijoittajien käsiin

Eduskunta on harvoin ollut niin yhtenäinen kuin se oli viime eduskuntakaudella hyväksyessään Vesi on meidän -kansalaisaloitteen.

Kansallisomaisuutemme, puhtaat vesivarat luvattiin viimein turvata lailla julkisessa omistuksessa ja määräysvallassa.

Hämmästys ja tyrmistys onkin ollut suurta, kun selvisi, millaista esitystä Petteri Orpon (kok) hallitus vastuuministeri Sari Essayahin (kd) johdolla, on vesihuoltolain uudistamiseksi valmistellut.

Vesiomaisuutemme täyden turvaamisen sijasta lausunnoille lähetetyn hallituksen esitysluonnoksen mukaan jopa 49 prosentin osuus kunnallisesta vesihuoltoyhtiöstä olisi jatkossa mahdollista myydä ulkopuolisille sijoittajille.

Vesiverkkojen myynti edes vähemmistöosuuden osalta olisi suunnaton virhe. Luonnollinen monopoli, jollaisia vesiverkot ovat, olisi uudelle omistajalleen todellinen rahantekokone. Kilpailua ei alalla ole ja puhdas vesi on tuotteena jokaisen tarvitsema.

Vertailukohtaa vesiverkkojen myynnille voi hakea surullisen kuuluisasta edellisestä kokoomusjohtoisesta Jyrki Kataisen (kok) hallituksen Caruna -kaupasta. Siirtoverkkojen myynnin ei pitänyt vaikuttaa kuluttajahintoihin, mutta toisin kävi. Tätä virhettä suomalaiset maksavat tänäkin päivänä kohtuuttomien sähkönsiirtohintojen muodossa.

Esimerkit ulkomailta eivät ole sen parempia. Englannissa yksityistetyt vesiyhtiöt ovat laiminlyöneet putkistojen korjausinvestoinnit ja jätevedet on siekailematta laskettu jokiin ja meriin. Samalla yhtiöiden omistajien taskuun on ohjattu miljardien tulot. Tallinnassa vesihuoltoyhtiön vähemmistöosuuden myynti merkitsi välitöntä hintojen nousua.

On mahdotonta ymmärtää, miksi hallitus on sijoittajamyönteiseen esitykseensä päätynyt. Eikö vanhoista virheistä haluta oppia? Näin tärkeässä asiassa lainsäädännön haasteet eivät selitykseksi riitä. Yhtä väärin on syyttää edellistä hallitusta tai edellisiä päätöksentekijöitä. Vanha sanonta kuuluu: Jos on tahtoa, löytyy keinoja. Jos tahto puuttuu, löytyy selityksiä.

Valtteri Pekonen