Viikkari tehdään seuraavan kerran viikolla 45.
– Yksi hallituksen päätöksistä on heikentää monille yrityksille tärkeää ja suomalaisten erittäin paljon käyttämää kotitalousvähennystä. Kysynkin pääministeriltä: aikooko hallitus perua kotitalousvähennyksen romuttamisen.
Näin sanoi Keskustan Eerikki Viljanen eduskunnan kyselytunnilla.
Viljanen oli kysymyksensä ensimmäisessä osassa jo kysynyt yritysverotuksesta. Keskustan järjestämässä seminaarissa yrittäjät toivoivat, että yrityksen sisälle kasvun siemeneksi jätettäviä voittoja verotettaisiin kevyemmin, kuten esimerkiksi Virossa tehdään.
Pääministeri vastasi, että hallituksella on työryhmiä, joiden tuloksia tarkastellaan ja sen jälkeen päätetään jatkosta.
Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen ihmetteli aikataulua.
– Jos huhtikuussa vasta linjataan uusista päätöksistä, sitten valmistellaan niitä, niin niitä saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna -26, jos silloinkaan. Ettekö voisi kiristää aikatauluja? Emmekö voisi yhdessä sopia muutamista kasvutoimenpiteistä jo tänä vuonna, jotta saadaan niitä ensi vuonna käyttöön? Uskon, että tästä salista tulisi laaja tuki nopeammalle aikataululle.
Keskustan Markus Lohi kysyi, eivätkö edes ilmaiset talousvinkit kelpaisi hallitukselle.
– Yksi on se, että tutkimus- ja kehityspanostukset ulotettaisiin myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Toinen, että matkailun jarruttamisen ja alv:n noston sijaan tehtäisiinkin kokonaisvaltainen kasvuohjelma. Kolmas on se, että opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa helpotettaisiin ja otettaisiin Kanadan pisteytysmalli käyttöön. Voitaisiinko nämä tehdä, kun nämä eivät edes maksa mitään?
Tähänkin pääministeri tarjosi lääkkeeksi työryhmätyöskentelyä. Keskustan Antti Kurvinen heittikin välihuutona arvion, että työryhmiä on jo liikaa.
Pirkko Määttälä
Yrittäjyyskasvatusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, opetukseen lisää matematiikkaa, aikuiskoulutusta, tutkimus- ja kehityspanostuksia myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lisäksi matkailun kasvuohjelma, Suomeen aluetalousmalli, opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto helpommaksi ja Kanadan pisteytysmalli siinä käyttöön.
Esimerkiksi nämä ehdotukset nousivat esiin yrittäjien suulla Keskustan Kasvupäivässä Helsingissä. Tilaisuudessa työstettiin ratkaisuja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Kasvupäivään osallistui noin sata ihmistä, ja äänessä olivat etenkin yrittäjät eri puolilta Suomea.
Muita ehdotuksia kasvun lisäämiseksi olivat muun muassa seuraavat: yli 65-vuotiaiden kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 10 000 euroon, perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverolla, yritysverotukseen ns. Viron veromalli ja hallinnollisen byrokratian purku.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan kasvutoimista pitäisi päättää vielä tämän vuoden aikana.
– Hallitus on linjaamassa uusista ratkaisuista vasta kehysriihessä ensi vuoden huhtikuussa. Tämän jälkeen valmisteluun ja mahdolliseen eduskuntakäsittelyyn menee vielä oma aikansa. Pahoin pelkään, että uusia toimia saataisiin käyttöön aikaisintaan vuoden 2026 alusta. Aikataulua pitää kiristää niin, että toimista sovitaan vielä loppuvuoden aikana, jolloin niitä saataisiin jo ensi vuonna käyttöön.
Keskustan varapuheenjohtajan, puolueen talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajan ja eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa johtavan Markus Lohen mukaan Suomen talous ei oikene, jos vuotuista kasvua ei saada alkamaan vähintään kakkosella.
– Nyt pitää myös hallituksessa avata korvat ja kuunnella talouskasvua luovia yrittäjiä. Yhteisenä tavoitteena pitää olla talouskasvun tuplaaminen ja sitä Kasvupäivässä yrittäjiltä tulleet ratkaisut osaltaan edesauttaisivat.
Matti Mönttinen
Kokoomuslainen kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti keskiviikkona, että odotettu ja välttämätön kuntien valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Uusi valtionosuusjärjestelmä olisi voimassa aikaisintaan vasta 1.1.2027.
Uutinen ei ole vähäpätöinen. Kyse on vaalikauden tärkeimmästä lainsäädäntöhankkeesta kunnille.
Hämmästys tästä oli suuri, koska hallitus lupasi lähettää lakiluonnoksen lausuntokierrokselle lokakuun puoliväliin mennessä. Kuntaministerin myöhäinen selitys lisäselvitysten tarpeelle ontuu.
Uudistus oli edennyt tähän asti aikataulussa. Sovitut noin kymmenkunta selvitystä oli tehty. Selvitysmiehet ovat käyneet esittelemässä uudistusta kunnille. Ja yhtäkkiä kuntaministeri vihelsikin pelin poikki.
Koska kaikki ei täsmää, niin heti tiedon saatuaan keskustalaiset kansanedustajat Petri Honkonen ja Hanna Räsänen jättivät valtiovarainministeriölle tietopyynnön jo valmiin lakiluonnoksen saamiseksi vaikutuslaskelmineen.
Mitä ilmeisimmin todellinen syy viivästykseen on poliittinen. Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksella ei ollut kanttia saattaa ensi huhtikuun kuntavaalien alla julki esitystä, joka ei takaisi lisärahaa päähallituspuolueiden vahvimmille kannatusalueille.
Siksi voidaan puhua kuntapetoksesta. Eikä siinä kaikki, hallitusohjelma on muutoinkin pullollaan katteettomia lupauksia.
Mutta oliko tämä yllätys? Ei ollut. Myös edellinen kokoomusjohtoinen hallitus vuosina 2011–2015 lupasi suuria. Mutta teot erityisesti palveluihin olivat vain rahoitusleikkauksia ja tekemättömiä uudistuksia. Sama meno jatkuu.
Timo Portaankorva
Keskustan eduskuntaryhmä ei ollut tyytyväinen pääministerin eduskunnassa antamaan ilmoitukseen sosiaali- ja terveyspalveluista ja hyvinvointialueiden tilanteesta. Hallitukselta ei tullut yhtään ainutta uutta ehdotusta ihmisille välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden pelastamiseksi ja hyvinvointialueiden tilanteen helpottamiseksi.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoikin pääministerin ilmoituksesta käydyn keskustelun jälkeen, että keskusta tulee tekemään välikysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta ja vaarantumisesta.
Keskusta on tehnyt hallitukselle vaalikauden aikana lukuisia ehdotuksia palveluiden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta ja antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa talouden tasapainottamiseksi. Keskusta siirtäisi Kela-kyytien rahoituksen hyvinvointialueiden budjetteihin.
Keskusta on esittänyt myös keinoja vuokralääkäribisneksen kuriin laittamiseksi ja digitaalisten palveluiden lisäämiseksi.
Hallitukselle ei ole kelvannut yksikään keskustan esittämistä keinoista.
Hyvinvointialueet ovat ehdottaneet aivan samanlaisia ratkaisuja kuin keskusta. Hallituksen jääräpäisyys uhkaa ihmisten perustuslaillisia oikeuksia riittäviin palveluihin ja johtaa hyvinvointialueet tilanteeseen, jossa ne joutuvat arpomaan, mitä lainsäädäntöä ne uskaltavat rikkoa.
Hallituksen linja ajaa hyvinvointialueet tekemään lyhytnäköisiä säästöjä, jotka tulevat pidemmällä aikavälillä kalliiksi. Lähipalveluista leikkaaminen, ennaltaehkäisevän toiminnan alasajo ja hoitojonojen piteneminen johtavat vain siihen, että palveluja käyttävien ihmisten kustannukset kasvavat, kansanterveys heikkenee, sairauspoissaolojaksot pitenevät ja inhimillinen kärsimys lisääntyy. Keskusta ei hyväksy tätä hallituksen linjaa.
Terhi Peltokorpi
Eduskunta kävi lähetekeskustelun Suomen osallistumisen jatkamisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen avustusoperaatioon (EUMAM Ukraine).
Euroopan unionin sotilaallinen EUMAM-avustusoperaatio perustettiin kaksi vuotta sitten tarjoamaan perus- ja erikoiskoulutusta Ukrainan asevoimille. Tähän mennessä jo noin 60 000 ukrainalaista sotilasta on saanut koulutusta. Yli 200 suomalaiskouluttajaa on osallistunut koulutustoimintaan.
Operaation nykyinen mandaatti päättyy 15.11.2024. Suomi valmistautuu jatkamaan Ukrainan sotilaiden koulutusoperaatiossa enintään 60 sotilaalla 15.11.2026 saakka.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron lähetekeskustelussa käytti eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen kansanedustaja Mikko Savola. Savola vieraili viime elokuussa Ukrainassa etulinjassa. Savolan mukaan Suomi sai sotilailta kiitosta. Toimitamme sen minkä olemme luvanneet, huolehdimme koulutuksesta sekä materiaalin huollontarpeesta ja tarpeellisista varaosista.
Suomi aloitti määrätietoisesti Ukrainan tukemisen edellisellä kaudella. Nykyinen hallitus on jatkanut valitulla linjalla.
Ukraina valmistautuu talveen, josta on tulossa vaikea. Venäjä on jatkanut iskuja Ukrainan siviilikohteisiin ja energiainfrastruktuuriin. Ukraina tarvitsee monipuolisesti materiaalia. Tarpeeseen on vastattava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Suomen osallistuminen EUMAM-koulutusoperaatioon on luontevaa jatkoa Suomen Ukrainalle antamalle laaja-alaiselle tuelle. Vahvistamme Ukrainan asevoimien sotilaallista kyvykkyyttä ja tuemme Ukrainaa sen elintärkeässä puolustustaistelussa.
Jari Haapiainen
Viikkari tehdään seuraavan kerran viikolla 45.