Onko ruoan arvonlisäveron korottaminen teidän mielestänne oikein nyt, kun kuluttajat ja ruoantuottajat ovat poikkeuksellisen tiukoilla? Milloin ruokamarkkina korjataan, Keskustan Anne Kalmari kysyi eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta.
Keskustan Olga Oinas-Panuma muistutti, että vaalien alla perussuomalaiset tekivät sadan kohdan listan maatalouden pelastamiseksi, ja ministeri Essayah (kd.) lupasi maatalouteen täyskäännöksen.
Pelkkä sympatia ei nyt riitä. Essayah, ministeri, miksi haluatte leikata suomalaisen ruoantuottajan kustannuksella? Montako näistä listan sadasta kohdasta on toteutuksessa, eduskunnan nuorin edustaja kysyi.
Keskustan Katri Kulmunin mukaan hallitus teki arvovalinnan, kun se päätti nostaa lääkkeiden veroa ja laskea bensaveroa sekä rikkaiden verotusta.
Arvovalintoja tehdään suuntaan ja toiseen. Keskusta on aikanaan keventänyt ruoan arvonlisäverotusta. Kiristättekö te sitä nyt, Kulmuni kysyi.
Keskustan Pekka Aittakumpu nosti keskusteluun myös petopolitiikan ja kysyi, mitä lakimuutoksia hallitus aikoo tehdä, jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys vihdoin olisi Suomessa mahdollista.
Sauli Tervaniemi
Keskusta esitti yhteistyötä niin sote-palveluiden turvaamiseksi kuin Suomen talouden tervehdyttämiseksi valtiopäivien avajaiskeskustelussa eduskunnassa tiistaina.
Puheenjohtaja Annika Saarikko muistutti Keskustan ryhmäpuheessa, että oikeistohallitus sai perinnöksi Suomen, jossa ihmisiä oli töissä historiallisen paljon.
– Nyt kasvavat vain työttömyys ja konkurssit. Mitä kauemmin työmarkkinoiden junttura jatkuu, sitä hankalammaksi ihmisten arki käy ja sitä jyrkemmäksi talouden alamäki muuttuu, Saarikko sanoi.
– Hallitus ja Hakaniemi, Suomi huutaa sovintoa. Te pysäytätte Suomen. Keskustan mielestä tämä maa on liian arvokas riideltäväksi rikki.
Miksi yhteistyö ei käy?
Saarikko huomautti, että maassa on paljon maltillisia keskellä olijoita, jotka odottavat päättäjiltä yhteistyötä puolueiden erimielisyyksistä huolimatta.
Hän esitti yhteistyötä isoissa asioissa, jotka vaikuttavat suomalaisten pärjäämiseen.
– Että ihmisillä on töitä, talous saadaan kuntoon, hoitoon pääsee ja että Suomessa uskaltaa perustaa perheen ja suunnitella tulevaisuutta, Saarikko sanoi.
Talouden osalta yhteistyötä ovat esittäneet myös nykyinen presidentti Sauli Niinistö, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sekä monet alan asiantuntijat.
Saarikko listasi hallituksen talouspolitiikan isoja virheitä ja ihmetteli, miksi hallitus ei tartu Keskustan tarjoamiin ratkaisuihin ja yhteistyöhön.
Matti Mönttinen
Keskustan kansanedustajat Markus Lohi ja Mika Lintilä käskevät oikeistohallituksen pitää näppinsä erossa ruuan hinnankorotuksista. Sellaiset suomalaisia uhkaavat, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa korottaa ruuan arvonlisäveroa.
– Ruuan hinta on jo valmiiksi korkea. Moni joutuu jo miettimään, mihin ruokaan rahat riittävät. Ruuan arvonlisäveron nosto laittaisi ihmiset yhä ahtaammalle, keskustalaiset sanovat.
– Veronkiristys vaikeuttaisi edelleen myös ruuantuottajien tilannetta. Viljelijöiden ja karjanhoitajien työn kannattavuus on jo valmiiksi heikko, Lohi ja Lintilä lisäävät.
Nyt hallituksen suunnitelmat uhkaavat sekä tuottajien että kuluttajien arkitaloutta. Uhkien sijaan Keskusta haluaisi helpottaa investointien verotusta ja siten parantaa talous- ja työllisyyskehitystä sekä luoda kasvua kotimaisille yrityksille.
– Veroratkaisut pitäisi pilotoida Itä-Suomeen ja kohdella sitä erityistalousalueena. Siellä tilanne on kaikkein vaikein, Keskustan talousosaajat sanovat.
Heidän mukaansa yrityksille ja koko talouteen rakennettaisiin samalla tulevaisuudenuskoa.
Lohi ja Lintilä puhuivat Keskustan eduskuntaryhmän järjestämässä veropoliittisessa tilaisuudessa eduskunnan Kansalaisinfossa keskiviikkona 14.2. Siellä todettiin, että verotuksen vaihtoehtoja on tarkasteltava laajasti. Keskustalaisille selvää on kuitenkin, että Suomi ei nouse pelkillä säästöillä.
Matti Mönttinen
Keskusta ei osallistu SDP:n työmarkkinatilannetta koskevaan välikysymykseen.
Keskustakin haluaa uudistaa työelämää; tarvitaan sekä työpaikkoja että tekijöitä.
Keskustan linja on, että uudistukset pitää kuitenkin tehdä neuvotellen eikä jyräten. Siten, että myös työntekijät voivat kokea ne reiluiksi. Työntekijät tarvitsevat myös turvaa.
Tärkeintä on saada lakkoilijoiden ja hallituksen välille pikaisesti aikaan sopu. Suomi tarvitsee uudistamista ja sopimista, ei jarruttamista tai jyräämistä.
Keskustan näkökulmasta pitäisi olla nimenomaan pääministerin tehtävä hakea ulospääsy työmarkkinoiden konkelosta. Muutoin Suomen talouden alamäki vain jyrkkenee.
Matti Mönttinen