Keskustalle eivät päivystyssupistukset ja eriarvoistukset käy
Sairaalapalveluiden keskittäminen ei käy Keskustalle
Keskustan kansanedustajat ryöpyttivät eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten lappilaista sosiaali- ja terveysministeriä mm. Kemin sairaalan sekä seitsemän muun päivystyksen alasajosta. Keskustan kansanedustajat vastustavat lakkautuksia ja äänestävät lopullisessa käsittelyssä lakia vastaan.
Palvelujen karsiminen vaarantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etenkin kiireellisen hoidon saatavuuden, potilasturvallisuuden ja ihmisten välisen yhdenvertaisuuden. Myös elinkeinoelämä on huolissaan sairaalaverkon keskittymisestä. Muun muassa Iisalmessa toimivat isot kansainväliset yritykset ovat ottaneet kantaa päivystysten säilyttämiseen.
Sairaalaverkon heikennyksillä pelätään olevan merkittäviä ja pitkäaikaisia heijastusvaikutuksia sekä yritystoimintaan että alueiden houkuttelevuuteen. Hallituksen supistuslinja kaventaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää ja tuottaa ihmisten tarvitsemat palvelut sujuvasti ja kohtuullisin kustannuksin.
On myös esitetty arvioita, että supistuksilla tavoiteltavat säästöt eivät toteudu. Sairaalaverkon karsimisen pelätään lisäävän ambulanssi- ja taksirallia. Lisäksi ihmiset joutuvat maksamaan kulkemisesta enemmän, kun palvelut ovat kaukana.
Päivystystysten keskittämistä harvempiin paikkoihin perustellaan henkilöstön saatavuudella. Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa työpaikan perässä. Monella hyvinvointialueella on jo havaittu, että keskittämisen seurauksena henkilöstöpula pahenee. Sitä mukaa iso osa ammattilaisista työllistyy jatkossa muualle kuin terveydenhuoltoon.
Terhi Peltokorpi
Palkkakuoppalaki on iso vääryys
Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmien ratkaiseminen sekä maamme pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttävät, että Suomen kilpailukyky säilyy ja työelämää uudistetaan.
Ihmisten työllistämistä ja työllistymistä pitää helpottaa. Siksi Keskusta kannattaa esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvan sopimisen lisäämistä. Se mahdollistaa paremmin työpaikkojen turvaamisen huonoina aikoina, ja myös uusien työpaikkojen luomisen hyvinä aikoina.
Kokoomuksen ja Perussuomalaisten läpi runnomaa vientivetoista palkkamallia Keskusta sen sijaan ei hyväksy. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Keskusta ei hyväksy myöskään sitä, että hallitus kahlitsee valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia rakentaa sovintoesityksiä.
Hallitus ajaa esityksellään etenkin monet pienipalkkaista työtä tekevät ihmiset pysyvään palkkakuoppaan, josta nouseminen olisi jatkossa lähes mahdotonta. Keskustalle sukupuolten tasa-arvo työelämässä on ydinarvoja. Keskusta ei hyväksy sitä, että naisvaltaiset matalapalkka-alat eivät koskaan voisi saada miesvaltaisia aloja kiinni palkoissa.
Työntekijä on palkkansa ansainnut, onpa kyse hoitajasta, opettajasta, kätilöstä, varhaiskasvatuksen ammattilaisista, siivoojasta tai kaupan myyjästä. Hallituksen ajama palkkakuoppalaki koskettaa yhtä lailla poliiseja ja sotilaita, jotka tekevät meidän kaikkien turvallisuuden eteen välttämätöntä työtä.
Palkalla pitää myös tulla toimeen. Elinkustannukset ovat nousseet ja verot nousevat hallituksen politiikan vuoksi. Moni pienituloinen suomalainen on joutunut tinkimään välttämättömistä menoistaankin.
Hallitus on perustellut lakimuutosta Ruotsin esimerkillä. Ruotsissa on kuitenkin edetty sopien, ei lailla pakottaen. Keskustan mielestä yhteistyötä ja sopimista tarvitaan tänä päivänä sekä työmarkkinoilla, että työmarkkinapolitiikassa.
Siitä ei ole kauan, kun Kokoomus vaati Sari Sairaanhoitajalle parempaa palkkaa ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että ”duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen”. Hallituksen palkkakuoppalaki on irvikuva kaikesta tästä.
Työtä tekevien suomalaisten on vaikea ymmärtää hallituksen sanelupolitiikkaa, kun samaan aikaan hoitajia, lääkäreitä, opettajia ja muita ammattilaisia lomautetaan ja irtisanotaan eri puolilla Suomea hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen tekemien leikkausten vuoksi.
Matti Mönttinen
Terhi Peltokorpi
Perussuomalaiset ja vihervasemmisto löysivät toisensa –
polttoaineen pumppuhinta nousee rajusti
Harva olisi uskonut, että perussuomalaiset äänestivät eduskunnassa vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa polttoaineiden hintojen rajun korottamisen puolesta.
Vielä ennen eduskuntavaaleja perusuomalaiset lupailivat yhden euron litrahintaista bensaa. Moni uskoi. Lopputulos on, että asiantuntijoiden mukaan bensalitra voi maksaa vuosikymmenen lopulla jopa kolme euroa litralta. Paljon nykyistä enemmän joka tapauksessa.
Voidaan puhua ”bensapommista” ja perussuomalaisten kohdalla rajuimmasta vaalipetoksesta miesmuistiin.
Kysymys on siitä, että hallitus päätti viime talvena liittää Suomen EU:n liikenteen päästökauppaan vuonna 2027. Heti ensimmäisten maiden joukossa. Päätös sisältää myös maa- ja metsätalouden työkoneet, vaikka EU ei sitä vaatinut.
Kyseessä on kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen ikioma päätös. Sillä hallitus on tekemässä autoilijoista moninkertaisia maksajia. Nykyisten verojen päälle on tulossa lasku päästökaupasta ja heti perään jakeluvelvoitteen raju kertakorotus.
Varovaisten arvioiden mukaan valtio saisi päästökauppatuloja noin puoli miljardia euroa. Todennäköisesti paljon enemmän.
Tässä tilanteessa on oikeutettua kysyä, kuinka hallitus on tulossa autoilijoita vastaan? Perussuomalaisen ministerin mukaan huojennuksia olisi tulossa vain raskaalle liikenteelle ns. ammattidieselin kautta. Muille mahdollisuuksia helpotuksiin ei edes selvitetä.
Eduskunta äänesti päästökauppalaista perjantaina 13.12.2024. Keskusta ainoana eduskuntapuolueena äänesti sitä vastaan, että perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitus mallioppilaana aikaistaa päästökauppaa ja kurittaa autoilijoita ja ruuantuottajia jo vuodesta 2027 alkaen. Keskusta olisi käyttänyt siirtymäajan vuoteen 2031 saakka, jonka aikana Suomessa olisi uudistettu autoilun ja polttoaineiden verotus.
Timo Portaankorva
Lisävelan tarve kiihtyy 12,5 miljardiin ensi vuonna – eduskunta äänestää ensi vuoden budjetista ennen joulua
Hallituspuolue kokoomus kertoi ennen eduskuntavaaleja, että on aika lopettaa velaksi eläminen. Nyt velanotto kuitenkin taas kiihtyy, kuten teki tänäkin vuonna. Keskusta on linjannut oman vaihtoehtonsa hallituksen politiikalle. Keskustan tavoitteena on tuplata talouskasvu ja pelastaa palvelut. Keskustalla on talouskasvun resepti: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa. Maan hallitukselle Keskustan ideat eivät ole kelvanneet.
Keskustan linjaukset näkyvät vastalauseessa, jonka keskustalaiset kansanedustajat jättivät eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön. Valiokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2025 on 89,2 miljardia euroa, joka on 1,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tuntuvista sopeutuksista huolimatta valtion menotaso jatkaa kasvuaan ensi vuonnakin.
Talousarvioesitys on peräti 12,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä on noin 1,1 miljardia euroa suurempi kuin vuosi sitten joulukuussa hyväksytyssä vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Valtiovarainvaliokunta lisäsi talousarvion menoja 50 miljoonalla eurolla. Lisäyksiä kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustuksen ja ylipäätään kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, osaamiseen sekä ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen.
Valtiovarainvaliokunta tuo esiin mietinnössä, että ”nykyisten ennusteiden, hallituksen tavoitteiden ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen perusteella on hyvin todennäköistä, että uusia julkista taloutta vahvistavia toimia tarvitaan jatkossa. On näin ollen hyvä, että hallitus arvioi kevään 2025 puoliväliriihessä talous- ja finanssipolitiikan tavoitteiden toteutumista ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista toimista.” Uudet sopeutustoimet voivat siis odottaa keväällä.
Keskustan vastalause sisältää seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen hallitukselle:
Eduskunta toteaa, että Suomessa on yhä kasvussa ovat työttömyys, konkurssit, näköalattomuus, tavallisten ihmisten verot ja valtion velka, jonka seurauksena hallituksen talouspolitiikalta on putoamassa pohja pois. Lisäksi ihmisten tarvitsemia palveluita romutetaan. Suomelle tarvitaan uusi suunta.
Suunta, joka vahvistaa ihmisten ja yritysten tulevaisuudenuskoa sekä rakentaa yhteistyötä. Suunta, joka palauttaa luottamuksen, toivon ja innokkuuden Suomeen. Talouskasvu on tuplattava ja palvelut pelastettava. Pääministeri Orpon hallitus vie nyt Suomea väärään suuntaan, eikä siksi nauti eduskunnan luottamusta.
Eduskunta keskustelee koko joulua edeltävän viikon budjetista ja äänestää sadoissa äänestyksissä budjetin yksityiskohdista. Viikon päätteeksi eduskunnan päättää, että nauttiiko hallitus yhä eduskunnan luottamusta.
Tuomas Vanhanen
Lue täältä Keskustan vastalause eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintöön.
Sopimusta Ukrainan rauhasta ei tule tehdä Ukrainan ylitse
Eduskunta keskusteli lähes yhdeksän tunnin ajan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon pohjalta tehdystä mietinnöstä, eli eduskunnan näkemyksistä asiaan. Vilkas keskustelu kertoo ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta ja monista ajankohtaisista aiheista, joihin eduskuntakeskustelussa voi ottaa kantaa.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa käytti keskustan puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen.
Kaikkonen piti todennäköisenä, että tuleva Yhdysvaltain presidentti Trump tulee tekemään jonkinlaisen yrityksen tulitauon ja rauhan saamiseksi Ukrainaan.
– Se on oikea tavoite, mutta sopimusta ei saa tehdä Ukrainan ylitse. Yhtä lailla tärkeää on se, että mitään ei sovita Euroopan ylitse, Kaikkonen huomautti.
Kaikkosen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään tällä hetkellä varsin vakavassa ja vaikeassakin toimintaympäristössä, joka on lisäksi vaikeasti ennakoitava.
Toimintaympäristöä leimaavat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, strateginen suurvaltakilpailu sekä demokratioiden ja autoritääristen maiden välinen vastakkainasettelu. Turvallisuusympäristö näyttää muuttuneen pitkäkestoisesti. Vaikka maahamme ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, on viisautta varautua erilaisiin kehityskulkuihin.
Kaikkosen mukaan Euroopan unionin merkitys korostuu turvallisuusyhteisönä.
-Euroopan on kyettävä vahvistamaan tukeaan Ukrainalle ja olemaan itsenäisempi oman alueensa turvallisuuden takaamisessa. Keskusta tukee tavoitetta aidon varautumis- ja puolustusunionin rakentamiseksi.
-Kun maailmalla tuulee, on meidän syytä pitää oma paketti kunnossa. Tarkoitan tällä toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. Lasten päivähoitoa, koulutusta, jos sairastuu, pitää päästä hoitoon.
– Ikäihmisille pitää olla vanhuuden turvaa. Huoltovarmuus ja omavaraisuus, kotimainen ruoka ja kotimainen energia. Maanpuolustus. Siinä peruspalikoita siihen, miten pidetään oma paketti kunnossa, Kaikkonen sanoi.
Kansallinen yhtenäisyys suurissa linjoissa vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta.
Jari Haapiainen
Seuraava Viikkari helmikuussa
Joulua edeltävällä viikolla eduskunnassa keskustellaan ja äänestetään valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä. Budjettiäänestysten jälkeen eduskunta jää täysistuntotauolle. Istunnot jatkuvat helmikuussa.
Seuraava Keskustan eduskuntaryhmän Viikkari julkaistaan täysistuntokauden alettua. Viikkarin tekijät toivottavat kaikille seesteistä joulunaikaa.
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
