Keskustan vaihtoehdosta hallituksen pensapommiin
Onko tämä bensapetos?
– Muistelen vaaleista, että perussuomalaiset sanoivat, että saadaan euron bensaa. Nyt te nostatte eurolla bensan hintaa, hämmästeli Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Kurvinen viittasi hallituksen päätökseen ottaa EU:n liikenteen päästökaupan käyttöön jo etuajassa vuonna 2027, vaikka velvoite tähän olisi ollut vasta vuonna 2031. Hallitus on arvioinut, että päästökauppa tulee nostamaan polttoaineen hintaa jopa eurolla.
– Onko tämä sellainen bensapetos, joka tulee vastaan vuonna 27 tai 28, kun tämä hallitus lopettaa, kysyi puolestaan Keskustan Jouni Ovaska.
Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) myönsi, että hallituksella olisi kaksi vaihtoehtoa: Tuoda päästökauppa voimaan vuonna 2027 tai muutama vuosi myöhemmin.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ihmetteli hallituksen valintaa.
– Miksi kurittaa suomalaisia autoilijoita jo etukäteen näinkin rajusti, Lohi kysyi.
Keskustan Eerikki Viljanen muistutti, että hallitus päätti laajentaa liikenteen päästökaupan myös maa- ja metsätalouteen, vaikka EU ei sellaista vaatinut.
– Kuinka paljon tämä tulee nostamaan viljelijöiden ja metsänomistajien kustannuksia? Miksi rikotte tässä hallitusohjelmanne päätöstä ja linjausta olla nostamatta alkutuotannon kustannuksia, Viljanen kysyi.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei vastannut kysymykseen, mutta kertoi mahdollisuudesta kustannusten kompensaatioon. Nähtäväksi jää, riittääkö kompensaatio kattamaan sen, jos polttoaineen hinta nousee eurolla.
Sauli Tervaniemi
Tuplataan talouskasvu, pelastetaan palvelut
Keskustan vaihtoehtobudjetti julkaistiin tiistaina. Viestimme on selvä: Suomen suunta pitää muuttaa. Keskustan vaihtoehto luo toivon paremmasta tulevaisuudesta.
Kärkitavoitteemme on tuplata talouskasvu. Se on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan pelastaa ja tulevaisuus rakentaa hyväksi kaikille suomalaisille.
Kasvun aikaansaamiseksi Keskustan vaihtoehdossa on kaikkiaan 55 kasvua vahvistavaa ehdotusta.
Ehdotamme yritysverotuksen muuttamista Viron mallin suuntaan. Siinä yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotetaan kevyemmin kuin omistajille ulos jaettavia.
Esitämme, että veroluonteisia vakuutusmaksuja alennetaan yli 4000 euroa tienaavilta. Samalla ansiosidonnaisille päivärahoille asetetaan katto. Näin rahaa jää käteen enemmän ja lisätöiden tekeminen on kannattavampaa.
Alennamme eläkeläisten työn verotusta, jotta virkeät eläkeläiset voivat jatkaa osittain työelämässä. Vanhempainvapaista haluamme verovapaita ja opintotuen lapsikorotuksen maksettavaksi jokaisesta lapsesta erikseen, koska lapsiperheiden talousahdinkoa pitää helpottaa. Itäiseen Suomeen teemme erityistalousalueen ja matkailualalle kasvuohjelman.
Investointien verohyvitykset ulotamme myös pienemmille yrityksille, toisin kuin hallitus. Lupien saamista investoinneille pitää nopeuttaa ja tehdä siitä Suomen uusi kilpailuvaltti.
Sote-palveluista emme leikkaa euroakaan, koska palvelut pitää pelastaa. Sen sijaan annamme hyvinvointialueille lisäaikaa talouden kuntoon saattamiseksi. Edistäisimme ripeästi omalääkärimallia, joka parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta. Keskusta haluaa myös suitsia sote-alan vuokratyöbisnestä ja helpottaa sääntelyä.
Keskustan vaihtoehdossa alijäämä on 300 miljoonaa euroa hallitusta pienempi. Lisäksi tunnin junan toteuttamatta jättäminen vapauttaa rahoitusta paremmin vaikuttaviin kasvutoimiin eri puolilla Suomea, kuten koko Itäisen Suomeen ja Pohjoisen ohjelman toteuttamiseen.
Tuomas Vanhanen
Lue Keskustan koko vaihtoehto tästä.
Kymmenen nostoa Keskustan kasvutoimista
1. Investointeihin kannustava verotus – sovellus ”Viron veromallista”
Muutetaan yhteisöveroa Viron veromallin suuntaan. Yrityksen sisään jääviä voittoja verotetaan vähemmän ja
ulos jaettavia voittoja enemmän.
Hallituksen valmistelema investointiverohyvitys ulotetaan myös pienille- ja keskisuurille yrityksille.
2. Veroluontoisten maksujen alentaminen
Alennetaan työntekijöiden veroluontoisia maksuja 1,43 %-yksikköä yli 4000 euroa kuussa tienaavilta. Vastaavasti säädetään katto yli 4000 euroa kuussa tienaavien työttömyysturvalle ja muille päivärahoille. Samalla
alennetaan myös työllistävien yrittäjien sivukuluja.
3. Vanhempainvapaat verovapaiksi
Vanhempainvapaat muutetaan verovapaiksi asteittain. Tällä tuetaan pikkulapsiperheitä.
4. Parannetaan kotitalousvähennystä
Nostetaan kotitalousvähennystä hallituksen määrittämää tasoa korkeammaksi. Pidetään vähennys vuoden
2024 tasolla. Tuplataan yksinasuvien vähennysoikeus.
5. Eläköityvien tuloverotuksen alentaminen
Alimman eläkeiän saavuttaneille 20 % työtuloista kokonaan verovapaaksi, jos jatkaa työelämässä. Kevennetään myös eläkkeellä työtä tekevien verotusta.
6. Matkailualan kasvuohjelma
Laaditaan kunnianhimoinen matkailualan kasvustrategia. Tavoitteeksi asetettava matkailun tuplaaminen v.
2030 mennessä ja matkailutaseen saaminen tasapainoon.
7. 40 000 uutta työntekijää Suomeen vuosittain
Toivotetaan ahkerat ja työintoiset maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja pysäytetään huoltosuhteen
heikkeneminen nostamalla nettomaahanmuutto 40 000 henkeen vuosittain. Käyttöön otetaan Kanadan ja
Australian mallien mukainen pisteytysjärjestelmä, joka varmistaa julkistalouden hyödyt.
Yritykset arvioisivat itse ulkomaisen työvoiman tarpeensa, korvaten virkamiesten ja poliitikkojen päätökset.
Lisäksi erityisosaajille ja heidän perheilleen taataan kahden viikon palvelulupaus, joka kattaa tunnistautumisen, työluvat ja käytännön asiat, kuten pankkitilit ja lastenhoidon.
8. Käynnistetään Itäisen Suomen erityistalousalueen 10 vuoden kokeilu
Keskusta esittää erityistalousaluekokeilua itäiseen Suomeen. Kokeilu kestäisi 10 vuotta ja sisältäisi esimerkiksi
yritysten yhteisöveron huojentamista, opintolainahyvityksen, muuttotukia, kevennetyn sähköverotuksen,
sosiaaliturvamaksujen huojennuksia sekä luvitusten nopeuttamista. Lisäksi panostettaisiin TKI-toimintaan ja
koulutuspaikkoihin erityisesti alueilla.
9. Otetaan käyttöön pikamuoti- ja krääsävero
Otetaan käyttöön pikamuoti- ja krääsävero sekä vastaavasti kevennetään uudelleenkäytettävien tuotteiden
verotusta, kuten vaatteiden ja kenkien korjauspalveluiden sekä käytettyjen tuotteiden arvonlisäveroa.
10. Tavoitteeksi Euroopan nopein luvitusposessi
Tehdään luvituksesta Suomen kilpailukykytekijä. Asettaan tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan nopein
luvitusprosessi vuoteen 2027 mennessä (takuuajat käsittelyille ja yhden luukun palvelumalli). Toimeenpannaan tämän edellyttämät muutokset sääntelyyn ja toimintatapoihin
Lue Keskustan koko vaihtoehto tästä.
Keskustan ratkaisut sote-palveluiden turvaamiseksi
Ei leikata sosiaali- ja terveyspalveluista
Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen tulee inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Toisin kuin hallitus, Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä on arvo- ja linjavalinta.
Annetaan alueille aikaa laittaa talous kuntoon
Annetaan hyvinvointialueille paremmin aikaa laittaa taloutensa kuntoon. Pidennetään alijäämien kattamisenaikaa kahdella vuodella. Hallituksen linja pakottaa hyvinvointialueet ajamaan lähipalveluja lyhytnäköisesti alas.
Siirrytään Suomessa perhelääkärimalliin – tehdään omalääkäreistä totta
Otetaan käyttöön omalääkärit ja -hoitajat. Omalääkärille pääsee nopeasti, hoitoon saadaan jatkuvuutta ja ihminen tietää, kuka lääkäri häntä hoitaa silloin, kun lääkäriä tarvitaan. Siksi hyvinvointialueiden lääkärien pitäisi pääosin olla virkasuhteessa.
Kela-korvausten lisäämiseen varatut rahat käytettäisiin perhelääkärijärjestelmän käyttöönottamiseen valtakunnallisesti.
Keskustan tavoitteena on, että jokainen suomainen voi valita oman perhelääkärinsä seuraavan aluevaltuustokauden aikana.
Kevennetään sääntelyä
Helpotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sääntelyä. Se tuo taloudellista liikkumatilaa hyvinvointialueille. Annetaan alueille samalla lisää päätösvaltaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelujen hoitamiseen.
Parannetaan perusterveydenhuoltoa
Laitetaan yksityisten terveysjättien tukemisen rahat julkisen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseen. Näin voidaan lyhentää hoitojonoja ja helpottaa päivystysten ruuhkia.
Pistetään vuokratyön villi länsi kuriin
Suitsitaan villinä rehottavaa, koko ajan kalliimmaksi käyvää vuokralääkäribisnestä. Yhtenä ratkaisuna lääketieteen opiskelijat voitaisiin velvoittaa olemaan töissä vain joko sairaalassa tai terveyskeskuksessa, koska veronmaksajat maksavat heidän koulutuksensa.
Vähennetään taksirallia ja pidetään palvelut lähellä
Siirretään Kelan matkakorvaukset hyvinvointialueille. Taksiralli käy kalliiksi. On kaikin tavoin parempi pitää
palvelut ihmisten lähellä kuin kuljettaa heitä pahimmillaan satojen kilometrien päähän hoitoon.
Tarjotaan lisää palveluja sähköisesti
Yhä useampi terveysasia pitää pystyä hoitamaan sähköisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla se vapauttaa kasvokkaista asiointiaikaa sitä tarvitseville. Aina pitää kuitenkin olla mahdollisuus myös fyysiseen asiointiin hoitajan, lääkärin tai muun ammattilaisen luona.
Lue Keskustan koko vaihtoehto tästä.
Analyysi: Hallituksen pensapommi korottaa hintaa jopa eurolla vuonna 2027 – mistä on kyse?
Keskusta vastustaa hallituksen päätöstä ottaa fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppa käyttöön jo vuonna 2027. Keskustan mielestä Suomen pitää hyödyntää EU:n sallima neljän vuoden lykkäysmahdollisuus ja liittyä päästökauppaan vasta vuonna 2031. Suomen ei aina tarvitse kaikessa olla EU:n mallioppilas. Pitää ajatella kansallista etua.
Hallituksen nopeutettu käyttöönotto nostaa polttoaineiden hintaa rajusti jo muutaman vuoden kuluttua, mikä iskee tavallisiin suomalaisiin, kuljetusalalle, maa- ja metsätalouteen sekä muihin polttoaineita tarvitseviin.
Liikenteen päästökauppa on EU-tasolla perusteltu, sillä se luo yhtenäisen taloudellisen ohjausmallin päästöjen vähentämiseksi. Kuten ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) päästökauppaa perusteli eduskunnan kyselytunnilla 28.11.2024: ”Täytyy sinänsä sanoa, että hyvä puoli siinä on se, että sama hinta puolalaiselle rekkakuskille, virolaiselle ja suomalaiselle.”
Asiaa on EU-tasolla valmisteltu viime vaalikaudella, mutta kansallinen toimeenpano on tapahtunut pääministeri Petteri Orpon (kok.)hallituksen toimesta. Siitä on tulossa täysi katastrofi, jossa riskinä on pahimmillaan jopa euron korotus polttoaineiden hintaan. Lisäksi hallituksen päättämä löpölaki laajentaa päästökaupan maa- ja metsätalouteen.
Pensapommi voi nostaa hinnan lähemmäs kolmea euroa litralta tämän vuosikymmenen aikana. Eduskunta päättää asiasta ensi viikolla.
Suomella oli mahdollisuus lykkäykseen
Suomen liikenteenverotus on jo aiemmin ollut vahvasti päästöihin perustuvaa. Tämä on jäänyt Orpon hallitukselta ymmärtämättä. Lykkäysmahdollisuutta voi käyttää, jos jäsenmaalla on käytössä päästöoikeuden hintaa vastaava polttoaineen hiilidioksidiverotus. Suomen polttoaineverotus perustuu energiasisältöveroon ja juuri hiilidioksidiveroon. Liikennepolttoaineiden verotus on Suomessa selvästi EU:n nykyisiä minimivaatimuksia kireämpää, vaikka hallitus onkin hieman laskenut hiilidioksidiveroa.
Suomi notifioi verojärjestelmänsä komissiolle joulukuussa 2023. Edellytykset päästökaupan lykkäykselle olivat olemassa. Komission lopullista hyväksyntää ei ehditty saada ennen kuin hallitus päätti yllättäen kevään 2024 kehysriihessä, ettei poikkeusta hyödynnetä. Suomen veromalli olisi mahdollisesti käynyt sellaisenaan tai sitten siihen olisi voitu vaatia jotain hienosäätöä.
Keskustan mielestä siirtymäajan käyttämättä jättäminen on virhe senkin vuoksi, että sen aikana voitaisiin seurata päästöoikeuden hintakehitystä, valmistella tehokkaita kompensaatiojärjestelmiä sekä uudistaa liikenteen verotusta laajemmin siten, että siinä huomioidaan päästökaupan hinta- ja ohjausvaikutus.
Nyt päästökauppa on tulossa Suomen aiemman kireän polttoaineverotuksen päälle, mikä kasvattaa autoilijoiden kustannuksia kohtuuttomasti. Polttoaineiden verotus, päästökauppa ja jakeluvelvoite muodostavat kolme päällekkäistä ohjausjärjestelmää, jotka pitäisi yhteensovittaa kohtuuttomien hintavaikutusten estämiseksi. Hallituksella ei ole ollut kykyä valmistella ja toteuttaa ajoissa laajempaa liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta.
Hintavaikutus jopa euron litralta
Päästökaupan arvioidaan nostavan bensan hintaa jopa eurolla litralta. Tämä perustuu arvioihin päästöoikeuden tulevasta hinnasta. Komission arvion mukaan bensan hinta nousisi ainoastaan 16 senttiä vuoteen 2030 mennessä päästökaupan myötä, mutta riippumattomat tahot arvioivat nousun olevan jopa 90 senttiä. Asiantuntijoiden hinta-arviot poikkeavat huomattavasti toisistaan, mutta yhteistä on se, että komission arvio on monien muiden asiantuntijoiden mielestä selvästi alakanttiin.
Vuonna 2027 voimaantulevan päästökaupan lisäksi Orpon hallituksen päätöksillä jakeluvelvoitteen ennätyksellinen kertakorotus on ajoitettu vuoteen 2028. Päästökaupan käyttöönoton ja jakeluvelvoitteen rajun korotuksen ajoittaminen samoille vuosille on muodostumassa todelliseksi polttoaineiden hintapommiksi. Yhteenlaskettu hinnankorotus voi ylittää jopa euron.
Hallituksen löpölailla laajennettiin päästökauppa koskemaan maa- ja metsätaloutta – kompensaatio epävarmaa
Käyttöönoton kiirehtimisen lisäksi hallitus on päättänyt laajentaa päästökaupan koskemaan maa- ja metsätaloudessa käytettyjä polttoaineita, vaikka EU:n direktiivi ei tätä edellytä. Tämä löpölaki on hallitusohjelman vastainen, sillä siinä sitouduttiin pidättäytymään maatalouden kustannuksia kasvattavista toimista.
Päästökaupan laajentaminen tarkoittaa pahimmillaan satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksia vuodesta 2027 alkaen. Esimerkiksi 100 euron päästöoikeustonnin hinnalla kustannukset maa- ja metsätaloudelle olisivat noin 120 miljoonaa euroa vuodessa, vaikutus voi olla moninkertainen hinnan noustessa. 120 miljoonan kustannusten nousu vastaisi jo neljännestä maatalouden yrittäjätulosta.
Valitettavasti hallituksen esityksessä ei ole lainkaan kompensaatiomekanismeja. Keskustan mielestä hallituksen olisi tullut ensisijaisesti selvittää kaikki keinot, joilla maa- ja metsätalous voitaisiin rajata päästökaupan ulkopuolelle. Täysimääräinen kompensaatio olisi pitänyt vähintään valmistella löpölain yhteydessä, mutta edes tätä ei ole tehty.
Nyt hallitus on lupaillut aloittavansa valmistelemaan jotain kompensaatiota, mutta niiden käyttöönoton aikataulu, malli, taso ja pysyvyys ovat edelleen epävarmoja, mikä lisää entisestään epävarmuutta maataloussektorilla.
Autoilijoiden taskusta kerätään ainakin 2 miljardia euroa vuosina 2027-2031
Hallitus laskee saavansa päästökaupan avulla kerättyä 2 miljardia euroa vuosien 2027-2031 aikana, eli noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa perustuu komission epärealistisen alhaiselta vaikuttavaan hinta-arvioon, joten päästökaupan käyttöönoton kiirehtiminen ilman riittäviä kompensaatioita, tullee todellisuudessa maksamaan suomalaisille tankkaajille miljardeja euroja.
Yksi todellinen motiivi kiireelliselle käyttöönotolle lieneekin se, että talouskasvun vauhdittamisen laiminlyöneen hallituksen täytyy kehitellä uusia keinoja veronkorotusministerin kassan täytteeksi.
Ollaanko tätä rajua hinnannousua hyvittämässä kuluttajille ja muille polttoaineen käyttäjille? Vastauksessa kirjalliseen kysymykseen (KKV 221/2024 vp) valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on todennut 26.6.2024 seuraavasti:
”Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt kohtuullistaa uudesta päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia logistiikkaketjuun ottamalla käyttöön vuoden 2027 alusta raskaalle liikenteelle kohdistetun dieselpolttoaineen valmisteveron palautusjärjestelmän eli niin sanotun ammatti-dieselin. Sen valmistelu toteutetaan siten, että julkisen talouden kestävyys varmistetaan. Huomioiden julkisen talouden heikko tila ja jo toteutetut ja päätetyt toimet, hallitus ei ole valmistelemassa muita uusia toimia polttoaineiden hintojen alentamiseksi.”
Ainoastaan ammattiliikenteelle on siis selvästi päätetty tehdä osittainen kompensaatio, mutta tämä raskaan liikenteen hyvityskin on vain murto-osa kustannusten noususta. Kaikille muille tankkaajille varmaa on ainoastaan se, että polttoaineiden hinta tulee nousemaan rajusti vuodesta 2027 lähtien. Koska Orpon hallitus päätti jättää käyttämättä option lykkäämiselle.
Keskusta esittää hallituksen esityksen hylkäämistä ja uuden esityksen valmistelua. Keskustan mukaan siirtymäajan hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta päästökaupan vaikutuksia voidaan hallita ja tarvittava kompensaatiot sekä liikenteenverotuksen uudistaminen valmistella asianmukaisesti.
Suomi on ollut jo pitkään polttoaineiden päästöpohjaisessa verotuksessa EU:n etujoukoissa. Meillä on käytössä myös jakeluvelvoite, joka ohjaa käyttämään fossiilisen öljyn sijaan mm. kotimaista bioenergiaa sekä jatkossa myös vedystä tehtäviä polttoaineita. Suomella ei ole mitään tarvetta kiirehtimiseen päästökaupan käyttöönotossa, vaikka moni muu maa päästökaupan ottaisikin käyttöön jo vuonna 2027.
Tuomas Vanhanen ja Valtteri Pekonen
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 010 289 7000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
