– Hallitus on harjoittanut johdonmukaista, vakaata ja ennustettavaa kuntapolitiikkaa. Se, mitä kuluvan hallituskauden alussa luvattiin, on myös pidetty. Samalla valtio-kunta-suhteeseen on palautettu luottamus viime vaalikaudella vallinneen kaaoksen jälkeen. Viime vaalikaudella ihmisten tarvitsemien lakisääteisten palveluiden rahoitus oli silloisen hallituksen pääasiallisin säästökohde.
Hallituksen budjettiesityksessä jätetään hallitusohjelman mukaisesti toteuttamatta noin 114 miljoonan euron indeksikorotus kuntien valtionosuuksiin. Muutoin valtionosuuksissa näkyy kuntien tehtävien vähentyminen ja aiempaa alhaisemmat kustannukset.
– Hallitus on huomioinut myös tarpeen tasata kuntien välisiä eroja ottamalla käyttöön kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen. Tähän esitetään 10 milj. euron määrärahaa. Se on erittäin myönteinen esitys.
Hallituksen onnistuneen kuntapolitiikan, tuloksia tuottaneen talous- ja työllisyyspolitiikan sekä kuntien oman kehittämistyön seurauksena kuntatalous on vahvimmassa kunnossa tällä vuosituhannella.
– Kunnan talous vaikuttaa suoraan sen kykyyn huolehtia mm. lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten tarvitsemista palveluista. Vahva kuntatalous on ihmisten tarvitsemien laadukkaiden peruspalveluiden varmin tae.
Korhonen on tyytyväinen, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoitus turvataan ensi vuonna.
– Se osoittaa hallitukselta täydellistä sitoutumista toteuttaa jo monta vaalikautta junnannut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Maakuntauudistuksessa kyse on taas valtion aluehallinnon uudistuksesta, jossa vahvistetaan maakuntien päätösvaltaa alueiden elinvoimaan ja työllisyyteen liittyvissä asioissa. Kansanvalta vahvistuu, hallinto ja vastuukysymykset selkiintyvät huomattavasti eikä yhteisiä verorahoja uppoa enää byrokratian rattaisiin.
Korhonen muistuttaa, että maakunnissa valmistelutyö on jo hyvin pitkällä. Sieltä tuleva viesti päättäjille on selkeä – toteuttakaa uudistus.
– Siksi uudistuksen jarruttajilta ja kaatajilta, erityisesti eduskunnan oppositiopuolueilta, voidaan kysyä vastuun kantamisen perään varsinkin, kun niillä ei ole esittää toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Valta- ja vaalipolitiikkaa ei pitäisi harjoittaa ihmisten peruspalveluiden, alueiden elonvoiman ja työllisyyden kustannuksella.