Keskittäminen veisi Suomea väärään suuntaan – päätösvalta metsistä kuuluu suomalaisille

Eduskunnan selontekokeskustelu 19.10. maankäyttösektorin ilmastotoimista

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Ari Torniainen

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Olin viime viikonloppuna taimikonraivaushommissa. En tehnyt sitä itseäni varten. Tein sen tulevia sukupolvia, esimerkiksi lapsenlapsiani Niklasta ja Saaraa varten.

Metsiä pitää uudistaa, hoitaa ja kasvattaa ajallaan, jotta tulevat sukupolvetkin voivat nauttia niistä.

Suomi elää maasta ja metsästä. Työtä ja toimeentuloa kotimaasta.

Maa ja metsä tuovat huoltovarmuutta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut maankäyttösektorimme toimintaympäristöön.

Se on lisännyt kotimaisen metsähakkeen tarvetta ja vaikuttanut myös ruuan tuotantoon.

Suomella pitää kaikissa tilanteissa olla energiaa ja ruokaa omasta takaa.

Maatalouden kannattavuutta pitää parantaa. Peltojen tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa ja ruoka on Suomessa tuotettuna maailman puhtainta. Ulkomaisia, fossiilisia polttoaineita pitää korvata kotimaisilla uusiutuvilla. Kotimaista turvetta tarvitaan huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Maat ja metsät ovat myös iso osa ratkaisua päästöjen vähentämiseksi. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä.

Suomi ei pärjää, jos pellot jätetään kylvämättä ja metsät hoitamatta.

Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan elinvoimainen koko Suomi.

Ihmisten, palvelujen ja työpaikkojen keskittäminen veisi Suomea väärään suuntaan.

Sillä tiellä tulisi ennen pitkää vilu ja nälkä. Eikä päästöjäkään saataisi vähennettyä.

On taloudellisesti, sosiaalisesti ja luonnon kannalta järkevää rakentaa hajautettua yhteiskuntaa.

Hoidetut metsät ovat hiilinieluja ja metsistä saamme uusiutuvaa raaka-ainetta fossiilisten tilalle. Hiilestä, öljystä ja muovista irti pääseminen ei kerta kaikkiaan onnistu ilman metsiä.

Siksi on käsittämätöntä, että EU on puuttumassa maan ja metsän käyttöön.

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on vakava asia, johon tarvitaan ratkaisuja. Mutta Komission ennallistamisasetus olisi Suomelle haitallinen.

Pahimmillaan Suomessa pitäisi ennallistaa miljoonia hehtaareja, joista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suurin.

Kyse olisi Suomen museoimisesta luonnon ennallistamisen sijaan. Lisäksi Suomi olisi suurimpia maksajia.

Päätösvalta metsistä kuuluu yksiselitteisesti jäsenmaille itselleen, Suomessa suomalaisille.

Arvoisa puhemies,

Kunnilla on merkittävä rooli maankäytön suunnittelussa.

Kaupungeissa kannattaa kaavoittaa rakennusoikeuksia ylöspäin, sillä se säästää maa-alaa ja lähiluontoa.

Maata myllätään ja metsiä raivataan esimerkiksi väylä- ja muiden rakennushankkeiden yhteydessä.

On järkevämpää parantaa jo olemassa olevaa infraa kuin aina rakentaa uutta ja kallista.

Arvoisa puhemies,

Päästöjen vähentämisellä on aina hintalappu, jonka maksaa usein joko maanomistaja tai julkinen sektori.

Liian vähälle huomiolle on jäänyt, että yrityksillä on tahtoa kompensoida hiilijalanjälkeä vapaaehtoisesti, yksityisellä rahalla.

Esimerkiksi viljelijät ja maanomistajat voisivat myydä yrityksille tekemiään maankäytön päästövähennyksiä.

Hiilimarkkinasta voisivat hyötyä maaseutu, yritykset ja ympäristö.

Siksi Keskusta on esittänyt niin kutsuttua hiilipörssimallia.

Hiilimarkkinoita koskevia pelisääntöjä ollaan kehittämässä kokeiluhankkeiden kautta. Valmistelulla on kiire, sillä tällä hetkellä hiilimarkkinoilla toimitaan ilman yhteisesti sovittuja sääntöjä.

Arvoisa puhemies,

Kauttaaltaan asuttu, maasta ja metsistä huolta pitävä Suomi on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä.

Siksi meidän pitää rakentaa tasapainoisesti kehittyvää Suomea.