Keskustan Kurvinen: Rahat ja teot koko Suomen hyväksi puuttuvat

Välikysymyskeskustelu Keskustan ja Liike Nyt:n jättämästä välikysymyksestä hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puhe, eli vastauspuhe hallituksen antamaan välikysymysvastaukseen

Keskustan eduskuntaryhmä, ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen

Rahat ja teot koko Suomen hyväksi puuttuvat

Kiitän ministeriä vastauksesta. Valitettavasti se muistutti hallitusohjelmaanne: hyväntahtoista sanahelinää, mutta rahat ja teot puuttuvat.

Tosiasia on, että pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra: te olette pettäneet ruuhka-Suomen ulkopuolelle ennen eduskuntavaaleja antamanne lupaukset.

Lupasitte ajaa koko Suomen asiaa, mutta nyt te leikkaatte ensisijaisesti terveysasemista, sairaaloista, teistä ja maataloudesta.

Lupasitte laittaa kuoppaiset tiet kuntoon. Väyläviraston tuoreimman arvion mukaan tiestömme korjausvelka kasvaa vuoteen 2027 mennessä 500 miljoonalla eurolla. Saman verran kuin hallitus on laittamassa hukkainvestoinneiksi arvioituun ja veronmaksajille kalliiksi tulevaan tunnin junaan.

Hallituksen vaatimattomat kasvupanostukset keskittyvät hyvin pienelle alueelle, kun pitäisi hyödyntää koko maan mahdollisuudet.  Se on näköalattomuutta.

Orpon-Purran hallituksen peruslinja onkin sama kuin edellisellä kokoomusjohtoisella hallituksella 2011 – 2015. Naureskellaan saksien ja leikkuulautojen kanssa ja syytellään muita, kun ollaan itse kyvyttömiä ja osaamattomia. Ihmisiä ja alueita eriarvoistetaan varallisuuden ja postinumeron perusteella. Viimeksi 2011-2015 tällaisesta politiikasta seurasi vain matalaa talouskasvua, velkaantumista, rapautuneita peruspalveluja ja eriarvoistumisen kierrettä. Sama vaara vaanii myös nyt.

Suomi uhkaa näivettyä pussinperäksi

Hallitus ei ole tajunnut maailmanpolitiikan vaikutusta kansantalouteemme, kauppaamme ja vientiimme.  Suomen geopoliittinen asema on muuttunut pysyvästi Venäjän julman hyökkäyssodan seurauksena. Ja tämä muutos vaikuttaa kaikkeen.

Talousmaantieteellisesti Suomi ei ole enää portti idän ja lännen välillä. Hallitus ei ymmärrä, että Suomesta uhkaa tulla näivettyvä pussinperä Euroopan nurkassa, jos nyt emme itse toimi viisaasti emmekä ala määrätietoisesti ajamaan etujamme.

Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne sekä turvallisuuspoliittisen asemamme muutos

suorastaan velvoittaa hallitusta uudenlaiseen ajatteluun. Turvallisuus, huoltovarmuus, energia ja ruokahuolto ovat esimerkkejä, joissa meidän pitää huolehtia ja vahvistaa omavaraisuuttamme.

Samaan aikaan meidän on ratkaistava eläköitymisestä ja pienenevistä ikäluokista johtuva työvoimapula, jotta selviämme talousongelmistamme.

Siksi kokonaisia Suomen alueita ja siellä asuvia ihmisiä ja yrittäjiä ei voi jättää oman onnensa nojaan, kuten hallitus nyt on tekemässä. Uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa erityinen huomio on kiinnitettävä itäisen Suomen elinvoimaan. Suomen noin 1300 kilometrin pituinen itäraja on myös EU:n ja Naton itäraja.

Aluepolitiikka on itäisessä Suomessa myös turvallisuuspolitiikkaa. On koko Suomen ja kaikkien suomalaisten etu pitää laaja rajaseutu virkeänä, elävänä ja asuttuna. Itä-Suomi on kärsinyt koko Suomen ja koko Euroopan puolesta kun vastustamme Venäjän laittomuuksia.

Meidän on pidettävä puolemme myös EU:ssa ja hyödynnettävä täysimääräisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä maatalouden rahoitus. Hallitus on leikkaamassa EU-tukien kansallista rahoitusta ja tekemässä Suomesta yhä vahvemmin nettomaksajaa EU:n suuntaan. Ei olisi uskonut näin tapahtuvan Perussuomalaisten vahtivuorolla. Itäisen Suomen ja Pohjois-Suomen tueksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä ja niille rahoitusta.

Miksi Ruotsin ja Norjan aluepolitiikan malli ei kelpaa meillä?

Ajatus muuttaa maalle asumaan väljemmin houkuttaa monia. Tätä vahvistaa etätyön lisääntyminen. Siksi varsinkin kokoomuksen ikiaikainen mantra kaupungistumisesta luonnon lakina ei ole totta. Sen sijaan olennainen kysymys on, onko ihmisillä aito mahdollisuus valita asuinpaikkansa?

Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa harjoitetaan vahvaa aluepolitiikkaa, jossa valtio luo edellytyksiä elää ja harjoittaa yritystoimintaa myös muualla kuin ruuhkakeskuksissa.

Meillä Suomessa keskittämisen ongelmat ovat jo nyt nähtävissä työttömyytenä, turvattomuutena, palvelujen heikkenemisenä ja elämisen kalleutena. Jos suuntaa ei muuteta, yhteiskunnalliset, taloudelliset ja inhimilliset seuraamukset voivat olla kestämättömät.

Keskittämispolitiikka on jo nostanut asumiskustannuksia ja on tekemässä asumisen mahdottomaksi  kasvukeskuksissa. Samaan aikaan asuntojen ja kiinteistöjen arvot uhkaavat romahtaa valtaosassa  maata. Liian monilla suomalaisilla ei ole varaa perheen perustamisen ja lasten kasvattamisen edellyttämään riittävän isoon asuntoon. Nyt pitäisi tavoitella Suomea, jossa yhä useampi suomalainen voisi vaurastua kasvun mukana.

Talouden tervehtymiseen tarvitaan koko Suomen voimavarat

Haasteet ovat suuret, mutta tilanne ei ole toivoton. Työpaikat, uusi nousu ja Suomen kuntoon laittaminen edellyttävät yhteiskuntapolitiikan suunnan muuttamista.

Suomen talous tarvitsee tervehtyäkseen kaikkia kansalaisiaan ja yrityksiä kokoon ja sijaintipostinumeroon katsomatta. Suomi on läpi historiansa menestynyt inhimillistä pääomaansa hyödyntäen ja koko Suomen vahvuuksiin nojaten. Tässä suhteessa pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Riittää, kun palataan perusasioihin.

Hallitus voisi halutessaan luoda edellytyksiä yrittäjyydelle ja työnteolle koko maassa. Hallituksen pitäisi turvata eriasteinen koulutus myös maaseudulla ja seutukaupungeissa sekä tehdä liikenneinvestointeja ja edistää digitalisaatiota koko maassa. Hallituksen tulisi toteuttaa alueellisia ja paikallisia kokeiluja ja purkaa normeja.

Valitettavasti hallituksen aikaansaannokset näissä asioissa on pyöreä nolla. Velkamiljardin pyöreä nolla!

Keskustan mielestä korkean lisäarvon työpaikkoja voidaan luoda, kun hyödynnetään uusiutuvia kotimaisia luonnonvaroja ja biotaloutta, tuetaan matkailua, kaivannaisteollisuutta ja sen jalosteita, tehdään puhtaasta energiasta, ruuasta ja vedestä valttikortti ja sovelletaan rohkeasti tietotekniikkaa.

Kasvun eväitä on kaikkialla Suomessa. Myös pienemmissä kunnissa. Vierailin tällä viikolla pesäpallosta ja koripallosta kuuluisassa Vimpelin kunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Vimpelin ja naapurikaupunki Alajärven rajalle on syntynyt keskelle maaseutua 1000 teollisen työpaikan keskittymä.

Arvoisa hallitus, älkää sössikö keskittämisellä Vimpelin ja satojen muiden alueiden tulevaisuuden toivoa!

Suomen luontaisiin vahvuuksiin tukeutuvilla ja huippuosaamiseen perustuvilla aloilla on mahdollisuuksia pysyviin työpaikkoihin. Sellaisiin, joilla pärjäämme globaalissa kilpailussa.

Näin toimimalla Suomessa on myös tulevaisuudessa mahdollista olla itsenäinen ja omavarainen  maa, jossa jokaisella on aito mahdollisuus valita asuinpaikkansa ja elää hyvää elämää.

Teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen:
”Eduskunta toteaa, että keskittämispolitiikallaan hallitus vie yhä useammalta ihmiseltä mahdollisuudet valita aidosti asuinpaikkansa, elää ja asua, tehdä työtä, opiskella ja yrittää. Hallitus on politiikallaan ajamassa Suomen talouden näivettymisen ja loputtomien leikkauslistojen kierteeseen, kun koko Suomen kasvua laiminlyödään. Suomalaisten perusoikeudet ovat vaarassa. Hallitus ei siksi nauti eduskunnan luottamusta.”