Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj Lohi: Hyvää hoitoa jokaiselle kautta Suomen

Arvoisa puhemies,

Tätä keskustelua kuuntelee varmasti moni suomalainen.

Haluan lähestyä sinua hoitaja, joka teet työtä ja hädin tuskin ehdit työvuorosi aikana syömään, sinua ikääntynyt, joka odotat kotonasi kotisairaanhoitajan tuloa ja sinua omaishoitaja, joka kannat huolta muistisairaan läheisesi voinnista. Lähestyn myös sinua vanhempi, joka odotat sairaan lapsen kanssa hoitoon pääsyä.

Tiedän, että te kaikki odotatte ratkaisuja palveluiden ja hoiva- ja hoitotyön ongelmiin. Teitä ei auta yhtään vastakkainasettelu tässä salissa.

Arvoisa puhemies,

Hoitajapula, päivystysten ruuhkautuminen ja se, että hoitoon ei pääse eikä hoivaa saa ovat vakavia asioita. Etenkin huoli ikäihmisten palveluista on yhteinen.

Katseemme on perustellusti usein ongelmissa. Koen kuitenkin tarpeelliseksi tuoda esiin myös toisen puolen.

Tälläkin hetkellä todella monessa paikassa eri puolilla Suomea tuotetaan erinomaisia terveyspalveluita ja ikääntyneet saavat laadukasta hoivaa. Siitä kiitos kuuluu erityisesti koulutetuille osaaville ammattilaisille. He tekevät työtänsä myös korkealla eettisellä asenteella.

Samaan aikaan meillä on myös ratkaistavia asioita. Osaan ratkaisu löytyy lainsäädännöstä tai muutoin valtakunnan tasolta, osaan tulevaisuudessa hyvinvointialueelta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteena on hyvä hoito tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle kautta maan. Erityisesti haluan korostaa perustason palveluihin satsaamista. Mitä paremmin peruspalvelut ja vanhusten hoiva toimivat, sitä vähemmän tarvitaan erikoissairaanhoitoa. Meidän pitää nyt yhdessä toteuttaa uudistus hyvinvointialueilla ihmisten tarpeista lähtien.

Ongelmien ratkaisemiseksi me kansanedustajat säädimme reilu kaksi vuotta sitten yksimielisesti lain ikääntyneiden pitkäaikaisen hoidon henkilöstömitoituksen nostamisesta 0,7:ään. Tätä esitystä ei vastustanut yksikään puolue tai eduskuntaryhmä. Tavoitteestamme tulee pitää kiinni, mutta toteutusajankohtaa on syytä siirtää.

On myös tarpeen arvioida, onko tulkinta henkilöstömitoituksesta ollut tiukempaa kuin tarkoitimme ja onko kaikkia laissa mainittuja työntekijäryhmiä voitu palkata hoivatyöhön tarkoituksenmukaisesti? Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa ikääntyneiden hoivapalveluissa on töissä selvästi Suomea enemmän muitakin kuin hoitoalan koulutuksen saaneita ammattilaisia.

Vallalla on ollut ajatus, että jatkuva henkilöstön lisääminen ratkaisisi ongelmat. Valitettavasti tämä ajatus ei enää toimi. Emme voi olettaa, että yhä useampi nuori yhä pienenevistä ikäluokista hakeutuisi hoitoalalle. Sen sijaan matala syntyvyys ja suomalaisten ikääntyminen ovat aivan erityisiä syitä toivottaa tervetulleeksi Suomeen jokainen ulkomailta saapuva hoitoalan ammattilainen.

Arvoisa puhemies

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä nyt pitää löytää uusia keinoja parantaa hoidon ja hoivan laatua.

Esimerkiksi erilaisia turvallisuutta ja hyvinvointia lisääviä digitaalisia ratkaisuja pitää kannustaa ottamaan käyttöön nykyistä monipuolisemmin niin kotihoidossa kuin hoivakodeissakin. Sellainen sääntely, joka hidastaa esimerkiksi lääkerobottien ja muiden henkilökunnan työtä helpottavien ratkaisujen käyttöönottoa, tulee poistaa.

Tärkeintä on kuitenkin inhimillinen läsnäolo ja kosketus. Sitä ei voi koskaan korvata koneilla.

Arvoisa puhemies,

Rahalla on iso merkitys. Hoitoalan työntekijävajeen ratkaisemisessa tärkeää on myös, että työntekijät voivat hyvin. Hoitotyön johtamista pitää parantaa ja tukea työkykyä ennakoivasti. Työhyvinvointia pitää lisätä parantamalla työn ja muun elämän yhteensovittamista ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä ja työaikoihinsa.

Meidän tulee myös kannustaa rohkeasti ja uusin tavoin niitä eläkeiän saavuttavia työntekijöitä, jotka ovat työkykyisiä, jaksamaan ja jatkamaan työssään vaikkapa osa-aikaisesti.

Arvoisa puhemies

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tästä salista lähtisi yhteinen, inhimillinen viesti, viesti siitä, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen vanhuuteen ja meistä kaikista pidetään huolta silloin, kun omat voimavaramme sairauden, ikääntymisen tai muun syyn vuoksi ehtyvät.