Annika Saarikko: Nyt on aika linjata tulevaisuutta korona-ajan jälkeen

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko 29.11.2020

Koronakriisistä selviämistä ei mitata vain epidemian voittamisella, vaan myös kriisin seurausten jälkihoidon onnistumisena. Vasta ehkä 2030-luvulle mentäessä osaamme kokonaisuutena arvioida, mitä arpia aika jätti ja miten viisaita olimme kriisistä toipumisessa – ja säilyimmekö ehyenä kansakuntana tämän läpi.

Hallituksen tärkein tehtävä tässä ja nyt on pitää koronatilanne hallinnassa niin, että Suomi selviytyy mahdollisimman vähin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin.

Onnistuminen edellyttää luottamukseen perustuvaa yhteistyötä kaupunkien ja kuntien, sairaanhoitopiirien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Se edellyttää hyvää yhteistyötä myös maan hallituksen kesken.

Tässä ja nyt on kuitenkin linjattava myös Suomen tulevaisuutta korona-ajan jälkeen. Sitä ei voi jättää myöhempiin aikoihin.

Myönteiset, tästä kurimuksesta pois pääsemistä edesauttavat rokoteuutiset alleviivaavat tämän pohdinnan tärkeyttä. Suomen ja suomalaisten asioiden hoitaminen ei ylipäätään voi, eikä saa olla kvartaalipolitiikkaa.

Päättäjiltä vaaditaan nyt siis kaksoisosaamista. Tautitilanteen hyvää hoitoa tänään – ja samalla myös valmistautumista aikaan kriisin jälkeen.

Keskustalle yhteiskuntamme kehityksen peruspilareita korona-ajan jälkeen ovat, että Suomen talous laitetaan kuntoon ja kasvuun ja että koko maa ja kaikki suomalaiset pysyvät – ja pidetään – mukana.

Velkaa on nyt vaikeuksien keskellä jouduttu ottamaan läpi läntisen maailman. Se on ollut perusteltua myös Suomessa, ennen muuta yritysten laajamittaisen konkurssiaallon ja työttömyyden pysyvän pahenemisen välttämiseksi. Myös sosiaalista eheyttä on ollut tärkeää vaalia.

Velkaantuminen ei voi kuitenkaan jatkua. Talouden tasapainottamiseen tarvitaan yhteinen, uskottava suunnitelma. Senkään tekemistä ei voi jättää hamaan tulevaisuuteen.

Keskustan näkemys on, että vain työpaikat ovat kestävä tapa saada Suomi takaisin jaloilleen. Muutakin tarvitaan, mutta tulevan talouspolitiikan päälinja eivät voi olla vain veronkorotukset tai menoleikkaukset.

Veronkorotukset heikentäisivät työnteon ja yrittämisen ja sitä kautta talouden kasvun edellytyksiä.

Menoleikkaukset puolestaan eriarvoistaisivat suomalaisia. Ne kohdistuisivat vääjäämättä yhteiskuntamme heikompiosaisiin. Se lisäisi kahtiajaon vaaraa etenkin, kun viime kuukausina yhä ahtaammalle ovat joutuneet ne suomalaiset, joilla jo valmiiksi oli vaikeaa.

Siksi suomalainen työ pitää pelastaa. Tarvitsemme suomalaisen työn ja uudistumisen investointiohjelman, jonka tavoite on mahdollisimman pitkälle kotimaassa tapahtuva jalostus. Sen avulla on mahdollista saada liikkeelle miljardiluokan investoinnit niin, että uusia työpaikkoja tulee koko maahan.

”Suunniteltu Suomessa. Valmistettu Suomessa. Omistettu Suomessa.” Yhtään vähempää ei pidä tavoitella.

Työpaikkojen luomisen ohella toisena läpileikkaavana tavoitteena pitää olla hajautetumman yhteiskunnan rakentaminen. Tähän on useampi syy.

Ensinnäkin, isoimmat mahdollisuudet uusiin, pysyviin työpaikkoihin on kotimaisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvassa bio- ja kiertotaloudessa huippuosaamiseen yhdistettynä. Nuo luonnonvarat ovat maakunnissa ja maaseudulla eri puolilla Suomea.

Toiseksi, korona-aika on osoittanut, miten tärkeää yhteiskunnalle kuin yhteiskunnalle on omavaraisuus ruuassa, energiassa ja monessa tärkeässä asiassa. Maakunnissa ja maaseudulla omavaraisuus pitkälle tehdään – kaikkia suomalaisia hyödyttäen. Suomen pitää olla iskunkestävämpi ottamaan vastaan sen, mitä maailma tulevaisuudessa ratkaistavaksemme tuo.

Kaikki tämä on riippuvaista siitä, että elämisen edellytyksiä lähi- ja peruspalveluista koulutusmahdollisuuksiin ja liikenne- ja verkkoyhteyksiin on tasa-arvoisesti ja tasapainoisesti kautta Suomen. Niistä on huolehdittava politiikan keinoin.

Aidosti koko maahan kattavien nopeiden verkkoyhteyksien osalta hallituksen pitää tehdä päätöksiä jo tänä talvena. On sovittava myös uudenlaisen, vapaaehtoisen alueellistamisen liikkeelle laittamisesta niin, että tulevaisuudessa jokainen nyt valtion asiantuntijatehtävässä työskentelevä saa valita oman sijoituspaikkansa ja että kaikki uudet tehtävät täytetään paikkariippumattomasti kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla.

Korona-aika on ylipäätään osoittanut keskittämisen kestämättömyyden. Ihmiset – ja yritykset – suuntaavat omilla päätöksillään väljemmille vesille. Saman pitää ohjata yhteiskuntapolitiikkaa niin, että koko maan voimavarat saadaan käyttöön ja että monen kotipaikan arki olisi mahdollinen yhä useammalle. Politiikalla pitää vastata ihmisten toiveisiin.

Keskusta on osaltaan valmis aloittamaan vaikka heti korona-ajan jälkeisen tulevaisuuden linjaamisen. Pidämme tärkeänä, että päälinjoista haetaan yhteistä näkemystä myös eduskunnassa ja laajemminkin.

Lue seuraavaksi

Suomen Keskusta julkaisee oman vaaliohjelmansa historian ensimmäisiin aluevaaleihin, jotka käydään 23. tammikuuta 2022. Tilaisuudessa ohjelman esittelevät Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.
27.9.2021 / K-Studio
Tehdään aluevaalit kaikille tutuiksi kyselemällä ja vastaamalla. Mitä tarkoittaa esim. Sote-palvelupiste? Onhan Keskusta linjannut, että jatkossa jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi Sote-palvelupiste. Lähetyksessä vieraana ovat valtiosihteeri, Sote-asiantuntija Maria Kaisa Aula ja kutsuttuna asiantuntijana Väestöliiton toimitusjohtaja, Sosten hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta. Ohjelman juontaa Keskustan poliittinen asiantuntija Helena Pakarinen.
23.9.2021 / K-Studio
Kansanedustaja Hanna Huttunen: Arjen pitää olla turvallista jokaiselle suomalaiselle
Kansanedustaja Hanna Huttunen käytti Keskustan tiistaisen ryhmäpuheenvuoron sisäisen turvallisuuden selontekokeskustelussa ja painotti sitä, että poliisin oltava läsnä arjessa niin kaupungeissa kuin maaseudulla ja että määrärahojen käyttö ja kohdentuminen syytä selvittää.
21.9.2021 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
EtusivuAjankohtaistaUutisetAnnika Saarikko: Nyt on aika linjata tulevaisuutta korona-ajan jälkeen