Annika Saarikon puhe Jämsässä 9.8.2021

Annika Saarikko pitämässä puhetta, taustalla Keskustan logo ja slogan

Hyvät ystävät,

Miten hyvä on nähdä teidät näin, silmästä silmään, hymystä hymyyn. Kesä näyttää tehneen meille kaikille hyvää.

Oma kesäni on ollut viime kesää rauhallisempi, ehkä siksi että pojat ovat jälleen vuoden varttuneempia. Olen myös löytänyt merkittävän suomalaisen innovaation, joka rauhoittaa villeimmätkin iltakiireet kuin taikaiskusta. Loppukesä on ollut perheessämme muurinpohjalettujen kesä.

Ilojen lisäksi jaamme kuitenkin myös syvän huolen koronatilanteen vakavasta käänteestä. Rokotusten hyvästä etenemisestä huolimatta sairaalavuoteet ovat alkaneet täyttyä eri puolilla maata. Nyt huoli kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, ja tietenkin myös koulujen ja opiskelujen alkuun.

Tässäkin yhteydessä on hyvä muistuttaa, että vain otettu rokote auttaa. Rokotuksessa vuorollaan käyvä suomalainen kantaa vastuunsa jokaista itselleen läheistä ja rakasta ihmistä kohtaan.

Kurimus, sitä tämä on. Koronakurimus jatkuu ja samalla se testaa meistä jokaista. On oikein pohtia joidenkin rajoitusten mielekkyyttä, mutta emme saa luovuttaa vastuullisesta varovaisuudesta.

Keskusta on koko koronan hoidon ajan korostanut, että rajoitusten tulee olla arkijärjellä ymmärrettäviä, sellaisia että suomalainen voi perustella ne itselleen, perheenjäsenilleen, työ- ja opiskelukavereilleen.

Hallituksessa olemme tehneet töitä sellaisen ymmärryksen puolesta, jossa terveys, talous ja sosiaalinen hyvinvointi olisivat tasapainossa. Jatkamme jo toista vuotta työtä sen eteen, että päätökset ovat alueellisesti mahdollisimman perusteltuja ja että lapset ja nuoret voitaisiin pitää raskaimpien rajoitusten ulkopuolella.

Keskusta on pitänyt ja pitää esillä paitsi työllisyyden ja talouden lukuja myös kysymyksiä yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien pitkästä varjosta, jota korona joka päivä rakentaa. Yhteiskuntaakaan ei voi ikuisuuksiin pyörittää puolivaloilla. Ei elämä odota.

Hallitustyössä keskusta kantaa omaa rooliaan yrittäjien, yritysten sekä työntekijöiden kokemusten tuomisesta keskusteluun. Talouden taudinkuvan tulkitseminen edellyttää yrittämisen perusteiden tuntemusta. Yksikään tukimuoto ei korvaa yrittäjälle sitä, että tämä ei saa tehdä töitä ja työllistää. Yrittäjän sielun tuli on kovalla koetuksella. Tuota tulta meidän jokaisen pitää omissa puheissamme ja toimissamme vaalia ja varjella.

Hyvät suomalaisen työn puolustajat,

Neuvottelemme parhaillaan hallituksessa siitä, millainen maa koronaan yhä totutteleva Suomi on.

Mika, Jari, molemmat Antit, minä ja koko keskustalainen joukkue edustamme selkeää näkemystä:

Mitä pitempään pandemia jatkuu, sitä herkempiä meidän on oltava rajoitustoimien inhimilliselle ja euromääräiselle hinnalle. Arjen on jatkuttava, kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää.

Hyvät ystävät,

Koronankin keskellä kesä on ollut huojentava. Huojentava siksi, että nykyisten ja tulevien suomalaisten sukupolvien hyvinvoinnin uutta pohjaa päästään rakentamaan tehdyn sote-ratkaisun pohjalle. Pysäyttävää ajatella, että noiden neuvottelujen aikana yksi suomalainen ikäluokka ehti saavuttaa täysikäisyyden ja samalla vaalikelpoisuuden tulevissa maakuntavaaleissa.

Sote on tämän hallituksen suuri saavutus. Ratkaisun syntyminen vahvisti uskoani siiten, että kykenemme politiikassa tekemään välttämättömiä ihmisten hyvinvointia ja julkista taloutta parantavia päätöksiä. Toivon samalla, että seuraavat rakenteelliset uudistukset tehdään ripeämpään tahtiin, niitä tulee pystyä tekemään vielä tämän hallituskauden aikana.

Uudistus tehdään ihmisten, ei hallinnon vuoksi. Kaiken koiranleukailun alla suomalaiset tietävät tämän. Uudistus turvaa peruspalvelut koko maassa postinumerosta tai lompakon paksuudesta riippumatta. Uudistus tehdään siksi, että maamme väestö vanhenee nopeasti, lähes maailmanennätystahtia. Uudistus tehdään keskustan pitkän linjan mukaisesti heikoimpien puolella seisten.

Hyvää myös on, että kuntien veronkorotuspaineet vähenevät ja taloudenhoito on uusien valtuutettujen kannalta ennakoitavampaa.

Ennen kesää hyväksytyt lait ovat siis muutoksen kivijalka. Todellinen työ tapahtuu maakunnissa, joita kapulakielellä kutsutaan hyvinvointialueiksi. Maakunta on sanana kunnollista ja ymmärrettävää suomen kieltä, siksi sanon nyt ja vastakin ylpeänä ja iloiten – maakunta.

Vastaanvänkääjille tiedoksi: hallintohimmelit vähenevät ja vastuut selkeytyvät. Maakunnissa on pitkään odotettu ratkaisua, joka siirtää suomalaisille elintärkeiden palveluiden järjestämisen vahvemmalle pohjalle. Epävarmuus tulevaisuuden suurten linjojen suhteen on ohi. Nyt on päätösten hyödyntämisen eli todellisen työn aika.

Toivon, että muutos hyödynnetään maakunnissa täysimääräisesti ja omaa paikallistuntemusta hyödyntäen. Alueen ihmisten tarvitsemien palveluiden ja hoitoketjujen sujuvuuden tulee olla jokaisen päätöksen lähtökohta. Perustason palveluihin pitää satsata entistä enemmän. Terveyskeskuspalveluihin, lääkäriin ja sosiaalipuolen ennaltaehkäiseviinkin palveluihin pitää päästä kohtuullisessa ajassa ja järkevän etäisyyden päähän.

Hyvät keskustalaiset päättäjät,

Meidän keskustalaisten tavoite on oma, vähintään yksi sote-piste joka kuntaan. Asialla on paitsi käytännöllinen myös periaatteellinen merkitys. Me emme ole sammuttelemassa valoja mistään Suomen kunnasta sote-ratkaisun myötä, päinvastoin. Me huolehdimme koko Suomen valoista.

Uudistus onnistuu rakentamalla kumppanuuksia julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kesken unohtamatta järjestöjen tukea ja osaamista. Suomi tarvitsee malleja, jotka mahdollistavat myös pienten soteyritysten ja ammatinharjoittajien toiminnan. Palvelusetelit ovat tulevaisuudessa merkittävässä asemassa. Hoito- ja lääkäripalveluita voi tuottaa myös osuuskuntamallilla. Samoin pykälät mahdollistavat vuokralääkärien käytön sairaalapäivystyksissä, joka turvaa pienten sairaaloiden toimintaedellytyksiä.

On hyvä myös muistaa, että joissain tapauksissa keskustelu lääkärin kanssa voi olla mielekästä käydä kotoa videon välityksellä. Tämä tekee hyvistä tietoteknisistä yhteyksistä osan suomalaista kansanterveyttä.

Tammikuussa edessä ovat uudet vaalit. Kun suomalaisilta kysytään, haluavatko he tietää ketkä heidän terveyttään ja hyvinvointiaan koskevista asioista päättävät on vastaus ”totta ihmeessä”. Maakuntavaalit ovat vastaus tuohon kysymykseen. Pidän tätä tilannetta parempana kuin kansalaisille etäisiksi jäänyttä kuntayhtymien päätöksentekoa. Itse asiassa olen hieman ihmetellyt viimeaikaista keskustelua aiheesta, aivan kuin kansanvaltaa voisi olla liikaa.

Toivon, että tasa-arvoisempien palveluiden lisäksi uudistus vahvistaa maakuntien ääntä Suomessa. Tarvitsemme ymmärrystä erilaisista olosuhteista, mutta samanlaisesta oikeudesta palveluihin. Tasa-arvoiset peruspalvelut kuuluvat kaikille. Elämää ja elämän edellytyksiä tulee kehittää kunkin alueen omaleilaisuus tuntien.

Maakuntavaalit ovat keskustan hengen vaalit.

Maakuntiin ja niiden tehtäviin liittyy eräs minua kummastuttanut seikka suomalaisessa poliittisessa keskustelussa, pelottelun politiikka. Annetaan ymmärtää, että tulevaisuudessa kunnilta siirretään lisää tehtäviä maakunnille ja edessä olisi kuntien kuihtuminen. Me keskustalaiset tiedämme, että on toinenkin tie.

Keskustan puheenjohtajana näen, että maakunnille tullaan jatkossa siirtämään tehtäviä valtiolta ja valtion aluehallinnosta merkittävissä määrin. Esitämme oman visiomme tasapainoisen Suomen tulevaisuudesta syyskuussa julkaistavassa maakuntavaaliohjelmassamme.

Hyvät kuulijat,

Maakunnissa, kuten täällä Keski-Suomessa myös luodaan hyvinvointia, talouden kasvua. Työtä ja euroja.

Keskustan tehtävä on tukea sellaista tekemistä, joka luo tasapainon ihmisten, luonnon ja talouden välille.

Ihmisten, luonnon ja talouden.

Suomen pitää olla maa, jossa on rohkeutta yrittää, mahdollisuus perheellistyä ja lupa vaurastua. Kaikkialla tässä maassa.

Suomen voiman muodostavat korkea osaaminen, luottamus toinen toisiimme ja maamme luonnonvarat.

Koko laaja Suomi on saatava koronan jälkeiseen kasvuvauhtiin. Samalla on huolehdittava, ettei kasvu jää pelkäksi pyrähdykseksi vaan rakentuu kestävälle pohjalle ja jatkuu mahdollisimman pitkään.

Kun maailma vaikuttaa muuttuvan nopeasti ja osin arvaamattomasti, on yksittäisen kansakunnan turva siinä, että yritystoiminta voi luottaa vakaaseen ja ennakoitavaan toimintaympäristöön, laadukkaasti koulutetun työvoiman saatavuuteen sekä siihen että työnteko on kansalaisille aina kannattavaa.

Täällä Jämsän seudulla ajauduttiin tilanteeseen, jossa muutos näytti ihmisille ja yrityksille avokämmentä raskaamman kautta. Haluan itse valtiovarainministerinä hakea eri tahoilta kaiken sen opin, jotta muutostilanteisiin pystytään varautumaan aiemmin ja että Suomessa ja muualla maailmassa toimivien yritysten silmissä Suomi on se turvasatama, johon uusia työpaikkoja kannattaa perustaa.

Korona on nostanut esiin Suomen vahvuuksia. Teollisuutemme rakentaa uusia kivijalkoja kaikkialle maahan. Emme tule koskaan sijainnillamme menestymään sellaisessa kilpailussa, jonka ytimessä on toiminnan keskittäminen. Olemme vahvoilla silloin kun yritykset haluavat yhdistää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekijät ja tuotekehityksen yritystoimintaan, toimiviin liikenneyhteyksiin ja luonnonvaroihin sekä energiaan liittyvään osaamiseen.

Olen tehtävissäni oppinut sen, että Suomen ulkopuolelta katsottuna jokainen suomalainen maakunta on vahvuus. Tarvitsemme lisää teollisuuteen ja tutkimukseen pohjautuvaa itsetuntoa ja tuntemusta arvostaa koko Suomea.

Suomen poliittisesta historiasta haluan nostaa esiin erään havainnon. Maakuntien työhön nojaava kasvu ja kymmenien teollisuus- ja seutukaupunkiemme hyvinvointi on perinteisesti yhdistänyt sosialidemokraatteja ja keskustaa. Tämä yhteys ei saa olla vain historiaa. Sen on oltava keskeinen osa tämän hallituskauden tulevaisuustyötä.

Puoliväliriihessä otimme muutamia yhteisiä askeleita oikeaan suuntaan. Saimme aikaiseksi veroratkaisuja, jotka nopeuttavat investointeja. Saimme nopeutettua lupamenettelyjä. Saimme päätöksiä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tavoitteista. Nämä olivat tärkeitä askeleita.

Erityisen ylpeä olen siitä, että korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty eri puolilla maata. Suomen eri maakuntien saavutettavuus paranee väyläinvestointien myötä. Teiden kunnossapitoon on tehty tasokorotus. Nopeaa laajakaistaa rakennetaan lisää. Teollisuuden sähköveroa alennettiin EU:n minimitasolle. Uusiutuvan energian investointeja syntyy eri puolille maata energiatukien vauhdittamana.

On surullista kuulla kysymyksiä siitä, eivätkö nämä päätökset jo riitä keskustalle. Ei näitä keskustan takia ajeta ja tehdä, Suomi tarvitsee menestyäkseen vielä suuren joukon uusia päätöksiä. Suurin osa niistä liittyy suomalaisen työn pelastamiseen.

Hyvät kuulijat,

Ei ole kasvua ilman työtä.

Juuri nyt on siis oikea aika saada työnhakijat ja työpaikat kohtaamaan. Koulutus ja osaaminen päivitettyä ja jokaisen voimavarat hyödynnettyä.

Päätimme jo kehysriihessä toimista, joiden tavoitteena on lisätä työllisten määrää. Niiden avulla muun muassa autetaan työpaikan löytämisessä, lisätään kannusteita työpaikan vastaanottamiseen ja nopeutetaan osaavan työvoiman saantia yrityksiin. Ne osuvat nyt oikeaan saumaan.

Jämsäkin on mukana työllisyyden kuntakokeilussa jossa palvelut viritetään ihmis- ja asiakaslähtöisiksi ja vastuu asiakkaista siirtyy TE-palveluista kunnalle. Näitä kokemuksia tullaan hyödyntämään kun koko maassa tehdään vastaava uudistus kaikkien työnhakijoiden osalta.

Hyvää vauhtia antavat myös perhevapaa-, oppivelvollisuus – ja tietenkin se sote-uudistus.

Palkan ja sosiaaliturvan tukiviidakkoa pitää edelleen karsia. Työstä on tehtävä entistä kannattavampaa. Monipaikkaisuutta tulee vauhdittaa ja työn perässä liikkumista helpottaa.

Valtion menot ja tulot eivät ole nytkään tasapainossa – eivät itse asiassa ole olleet koko sinä aikana kun sukupolveni on politiikassa toiminut. Siihen ei saa kuitenkaan turtua, ottaa sitä annettuna. Pitää uudistaa yhteiskuntaa, löytää rohkeus tehdä toisin.

Kehysriihen päätökset täytyy siis toimeenpanna. Hallituksen loppukauden olennaisin tehtävä on varmistaa, että Suomi saa ansaitsemansa osan pandemian jälkeisestä kasvusta ja tuo kasvu jakautuu reilusti. Samalla haluamme rakentaa maata, jossa lasten ja nuorten on hyvä olla – ja että perheellistyminen koetaan mahdolliseksi ylipäätään.

Hyvät kuulijat,

Työ Suomessa voi olla merkityksellistä koko maailmalle.

Minua kosketti syvästi erään kainuulaisen nuoren haastattelussaan esittämä toteamus. Hänen mukaansa ”Terrafamen kaivoksella saa tehdä työtä, jolla on selvä tarkoitus, eli akkukemikaalien tuottaminen sähköautoihin.”

Tämä nuori oli löytänyt uutta työtä, jolla on merkitystä: hän on nyt muuttamassa maailmaa akku kerrallaan.

Ilmastonmuutos on uhka, mutta työ sen torjumiseksi on Suomelle suuri mahdollisuus. Velvollisuutemme on tehdä osamme, mutta mahdollisuutemme on tuottaa niitä ratkaisuja, joita koko maailma nyt etsii. Taitomme ratkaista asioita käytännönläheisesti voi palvella koko ihmiskuntaa. Made in Finland on jo nyt monilla aloilla ilmastokriisin ratkaisu, ei aiheuttaja.

Jotkut ovat puhuneet ilmastoasioista halveksuvaan sävyyn viherhumppana. Me Keskustassa emme halveksi sen paremmin syvällisen vihreää ajattelua kuin humppaakaan. Paljon puhuttu vihreä siirtymä tehdään maakunnissa. Melkein kaikki uudet investoinnit ympäri Suomen nojaavat tavalla tai toisella päästöjen vähentämiseen tai ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tuulipuistot, biotuotetehtaat, akkukemikaalit, uudet laivamoottorit.

Antaa ilmastohumpan soida. Se soi Lestijärvellä, Kemissä, Vaasassa ja Uudessakaupungissa. Raha liikkuu, työtä syntyy, vienti vetää ja ilmasto pelastuu. Täytyy sanoa, että tällaista humppaa kuuntelisin mielelläni joka päivä.

Uskon teknologiaan ja uskon insinööreihimme ja yrityksiimme. Siksi meidän on pidettävä huoli, että juuri Suomeen kannattaa sijoittaa ja työllistää.

Iso murros vaatii käyttövoimaa. Tulemme tarvitsemaan runsaasti uusiutuvaa, päästötöntä ja kohtuuhintaista energiaa, jotta teollisuus voi sähköistyä ja liikenne puhdistua. Tuulivoiman tuotanto on moninkertaistettava tämän vuosikymmenen aikana. Biokaasu on saatava maatiloilta teille ja tankkeihin.

Keskustan viesti hallituksen pöydissä on: Ilman yritysten ilmastopanostuksia emme onnistu päästöjen vähentämisessä. Hyvä talous- ja työllisyyspolitiikka on myös hyvää ilmastopolitiikkaa.

Tulevaisuuden yhteiskunta rakentuu fossiilisten sijaan uusiutuville luonnonvaroille, joita löytyy kaikkialta laajasta Suomenmaasta. Ratkaisumme ilmastonmuutokseen on hajautettu yhteiskunta ja vahvistuvat aluetaloudet. Tätä Keskusta puolustaa myös Euroopan Unionissa ja kansainvälisillä foorumeilla nyt ja aina. Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat osa ratkaisua, eivät ongelma.

Meille luovuttamaton lähtökohta ilmastotyössä on, että ihmisten on koettava toimet reiluiksi. Keskustalainen ympäristöajattelu on kohtuullisuutta korostavaa ja luottaa ihmisiin. Ylhäältä alaspäin sanelemalla tai ahdistusta saarnaamalla ei synny kuin – juuri niin – ahdistusta. Pysyvä kasvu lähtee maan ja ihmisen tasalta noustakseen elämäntavaksi.

Hyvät kuulijat,

Kuten yrityksillä, myös alueilla, kaupungeilla ja kunnilla on iso rooli ilmastotyössä. Ne ovat tarttuneet jo toimeen. Kaksi kolmesta kunnasta on asettanut omat ilmastotavoitteet, ja yli 70 kuntaa kuuluu hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon Enontekiöltä Kotkaan.

Tämän tueksi esitämme siirtymistä nykyisistä maankäytön asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista kansallisiin ilmastosopimuksiin.

Suuret kaupungit kehittivät aikanaan MAL-sopimukset kaupungistumisen tueksi. Tämän hetken ja yhteisen tulevaisuutemme polttavin ongelma on kuitenkin ratkoa, kuinka päästöjä vähennetään eri puolella Suomea ja rakennetaan samalla kestäviä yhdyskuntia.

Kaupungistumien ei ole itsetarkoitus, kestävät yhdyskunnat ja ihmisen kokoiset yhteisöt ovat.

Keskusta esittää, että nykyisten MAL-sopimusten tilalle otetaan tulevaisuudessa käyttöön kansalliset ilmastosopimukset kuntien ja kaupunkien kanssa. MAL-sopimuksiin varatut valtion varat on jatkossa käytettävä ilmastotoimiin sitoen.

Maakunnat voivat matkaansaattaa näiden sopimusten syntymistä alueillaan. Näin valtion ja kaupunkiseutujen välisten sopimusten kattavuutta laajennettaisiin nykyisestä seitsemästä kaupunkiseudusta kaikkiin halukkaisiin kuntiin ja kaupunkeihin.

Uskon, että tällaiset valtion ja kuntien sekä alueiden väliset sopimukset vastaavat aikamme haasteisiin nykyisiä MAL-sopimuksia paremmin.

Tämä ”kansallinen ilmastosopimus” tulisi suunnata alueille, jotka sitoutuvat vähentämään päästöjä, parantamaan energiatehokkuutta tai vahvistamaan hiilensidontaa. Suurin päästöjen vähentämispotentiaali on tietenkin kaupunkiseuduilla.

Tärkeää on huomata, että ihmisten elämäntavat ja tarpeet ovat myös muuttumassa. Nyt on olennaista tukea kaupunkien ja maaseudun tiivistä vuorovaikutusta. Kestävät yhdyskunnat ja ihmisen kokoiset yhteisöt auttavat myös ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tässäkin oleellista on ihmisen, luonnon ja talouden tasapaino.

Sopimuksella tavoitellaan lämmityksen päästöjen vähentämistä, puurakentamisen lisäämistä, julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista, päästöttömän autoilun vaatiman infran kehittämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ja julkisen liikenteen kehittämistä sekä etätyön edellytyksien parantamista. Sopimusten piirissä voisi olla myös kuituverkon ja muiden yhteyksien rakentamista, muuta monipaikkaisuusinfraa, paikallistason energiantuotantoa ja uudenlaisia asumisen malleja.

Rakkaat keskustalaiset,

Ihmisuskolla ilmastonmuutokseenkin löytyy oikeudenmukaiset ratkaisut. Suomi ja keskusta ovat historian oikealla puolella. Luodaan kestävästi uutta koko Suomeen. Siihen pyydän teidän kaikkien apua, sitkoa ja osaamista syksyn taas pyörähtäessä käyntiin.

Tutkimustenkin valossa me keskustalaiset olemme Suomeen hurahtanutta porukkaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Pandemian perintö -tutkimuksessa 97 prosenttia keskustalaisista vastaajista katsoi, että on onni ja etuoikeus olla suomalainen. Se kotimainen onni.

Vastaava luku oli muuten perussuomalaisten kannattajilla kaikkein alhaisin. Kauimpana Keskustasta. Se laittaa mietteliääksi, monin tavoin onnellisessa maassa. Politiikka on asioita, mutta myös toimintatapoja. Koen tehtäväkseni toiveikkuuden ja tosiasioiden yhdistelmän. Purnaamisella ei pääse pitkälle. Luottamuksen siemenet itävät hitaasti, mutta sittenkin varmempaan maaperään kuin pelko ja epäluottamus.

Eikä unohdeta sitä yhtä suomalaista innovaatiota, muurinpohjapannua. Se on muuten valurautaa. Eli ei vain tämän kesän ilo, vaan myös ensi kesän ja sitä seuraavan ja sitä seuraavan, toivottavasti vielä vaikka kuinka monen kesän. Samalla tavalla yhteiskuntaakin pitää uudistaa, kestävästi ja katse riittävän kaukana.

Keskustan puheenjohtaja,
valtiovarainministeri

Annika Saarikko
9.8.2021 Jämsässä

Lue seuraavaksi

Kansanedustaja Hanna Huttunen: Arjen pitää olla turvallista jokaiselle suomalaiselle
Kansanedustaja Hanna Huttunen käytti Keskustan tiistaisen ryhmäpuheenvuoron sisäisen turvallisuuden selontekokeskustelussa ja painotti sitä, että poliisin oltava läsnä arjessa niin kaupungeissa kuin maaseudulla ja että määrärahojen käyttö ja kohdentuminen syytä selvittää.
21.9.2021 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen: EU:n puolustuspolitiikka ei enää voi olla pelkkiä juhlapuheita
Pelkkä ulko- ja turvallisuuspoliittinen puhe ei EU:lta enää riitä. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. EU:lla on tässä näytönpaikka, keskustan varapuheenjohtaja ja EU:n puolustuspolitiikasta väitöskirjaa tekevä Riikka Pakarinen toteaa.
18.9.2021 / Uutiset
Keskustan Honkonen: Parkkipaikkavero suoraan silppuriin
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkosen mukaan Keskusta huolehtii siitä, että pysäköinnistä ei tule verotettavaa etua. Perjantaina (17.9.) uutisoitiin virkamiesselvityksestä, jossa väläyteltiin ideaa työpaikkapysäköinnin verottamisesta.
17.9.2021 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetAnnika Saarikon puhe Jämsässä 9.8.2021