Antti Kaikkosen puhe eduskuntaryhmän talvikokouksessa

Hyvät edustajat, puoluehallituksen jäsenet ja muut läsnäolijat,
Tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän talvikokoukseen.

Suomen satavuotisjuhlavuoden alkaessa voimme todeta, että käänne parempaan on viimeinkin tapahtunut. Maamme talous kasvaa ja työttömyys laskee. Elimme pitkään ajassa, jossa työttömyys paheni viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta.

Nyt suunta on toinen. Viime vaalikauden poikkeuksellisen vakavan taloudellisen ja poliittisen kriisin jälkeen Suomen suunta on käännetty uuteen nousuun.

Hallitus on huuteluista huolimatta toteuttanut määrätietoisesti ohjelmaansa ja olemme saaneet aikaan käänteen parempaan. Vihdoinkin Suomen talous kasvaa ja yhä useampi työtön on saanut työpaikan.

Työ on kuitenkin vielä kesken. Tulevina kuukausina käännettä parempaan on kaikin tavoin voimistettava. Lisää ratkaisuja on odotettavissa hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa. Olennaista on saada työllistävät investoinnit liikkeelle koko Suomessa.

Keskustan eduskuntaryhmä on aloittanut riiheen valmistautumisen, ja keskeinen tavoite meille on varmistaa, että Suomen nousu jatkuu. Haluamme saada lisää kasvua panostamalla osaamiseen ja inventointeihin sekä rakenteellisiin uudistuksiin, ei leikkaamisella.

Talouskasvun myönteiset merkit ovat nähtävissä eri sektoreilla. Meri- ja autoteollisuudessa tilauskirjat täyttyvät. Tilanne on edelleen kohentunut palvelualoilla ja rakentamisessa. Biotaloudesta kuuluu lupaavia uutisia. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteen on vahvistunut.

Luotto tulevaisuuteen on vahvistunut laajasti elinkeinoelämässä. PK-yritykset katsovat nyt entistä luottavaisemmin eteenpäin.

OP-ryhmän ja Aalto-yliopiston tammikuussa julkistaman suuryritystutkimuksen mukaan erityisesti ne yritykset, joiden pääkonttorit ovat Suomessa, ovat parantaneet tuloskuntoaan. Tämä on merkittävä käänne: suomalainen yrittäminen, osaaminen, omistaminen ja ennen kaikkea työllistäminen on entistä kannattavampaa. Suomalaisyritykset ovat voittaneet takaisin taistelutahtoaan ja aikovat panostaa selvästi kasvua hakeviin kehityshankkeisiin, kuten digitalisaatioon.

Työllisyys- ja talouskäänteen edellytyksenä on ollut, että maahamme saatiin pitkien neuvottelujen jälkeen aikaan yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus.

Jokainen voi pohtia, missä jamassa Suomi olisi nyt, jos sopimaan ei olisi pystytty. Suomalaiset työntekijät ansaitsevat kiitoksen poikkeuksellisesta vastaantulosta. Kilpailukykysopimus on koko Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Nyt on yritysten vastuulla investoida uuteen ja työllistää suomalaisia.

Keskustan eduskuntaryhmälle on nyt tärkeintä voimistaa kaikin tavoin Suomen myönteistä työllisyys- ja talouskehitystä ja vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen. 100-vuotiasta Suomea on järkevästi ja vastuullisesti uudistettava, vanhoilla rakenteilla emme pärjää ikuisesti.

Keskusta on aina ollut maltillinen, rakentava ja järkevä yhteiskunnallinen uudistaja, vakauden vaalija. Tästä meidän on pidettävä kiinni jatkossakin. Uudistuksia ei tehdä uudistusten takia vaan turvallisen muutoksen vuoksi. Turvallinen muutos takaa myös turvallisemman tulevaisuuden.

Yhteiskunnallisen päätöksenteon on perustuttava avoimeen keskusteluun, yhdessä sopimiseen ja reiluihin toimintatapoihin. Yhdessä olemme vahvempia. Tämä pätee niin keskustan sisäiseen toimintaan kuin koko hallituksen toimintaan. Syyllisten hakeminen ei auta Suomen ongelmien ratkaisemisessa eikä puolueiden kahakointi lisää ihmisten luottamusta päätöksentekoon. Politiikka on joukkuelaji. Keskusta on joukkuepelaaja.

Keskustan ministereillä on eduskuntaryhmämme luottamus. Jatkamme yhdessä Suomen kuntoon laittamista. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää myös hallituskumppaneiden laittavan voimavaransa yhdessä sovitun hallitusohjelman toteuttamiseen. Ei nykyinen hallituskokoonpano varmaankaan tosirakkauteen perustu. Sen sijaan se selkeästi perustuu vaalitulokseen, kansalaisten tahtoon Suomen suunnasta. Mutta oli rakkautta enemmän tai vähemmän, jotta toimintakyky säilyy, hallituksen on pidettävä yhtä niin myötä- kuin vastamäessä.

Mutta laajempaakin yhteistyötä ainakin joissain kysymyksissä tarvitaan. Nyt on haettava yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa ratkaisu siihen, miten teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostaminen ja rakentaminen turvataan myös tulevaisuudessa. Uskon, että vaalikaudet ylittävän yhteisen näkemyksen aikaansaamiseen on edellytykset, jos neuvottelijat ovat tosissaan ja laittavat Suomen edun kaiken muun edelle.

Yhdestä asiasta haluan muistuttaa. Monen pienituloisen: eläkeläisen, työttömän ja lapsiperheen toimeentulo on tiukoilla, asuttiinpa sitten maalla tai kaupungissa, etelässä tai pohjoisessa.

Kun teimme eduskuntaryhmänä vähän pienemmissä porukoissa eilen vierailuja työpaikoilla, oppilaitoksiin ja järjestöihin, päätyi oma ryhmäni tutustumaan Heikki Hurstin ruuanjakelupisteeseen tutustumaan leipäjonojen arkeen. Mukana olivat edustajat Anttila, Hoskonen, Kalmari ja Kääriäinen.

Leipäjonot olivat pitkät. Ruokaa jaetaan vapaaehtoisvoimin kahdesti viikossa. Jonon väki oli kirjavaa: eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia, varmaan joitain opiskelijoitakin. Rahat eivät riitä ruokaan. Samanlaisia jonoja on kymmenissä kaupungeissa ympäri Suomen.

Itseäni lähinnä hävetti. Leipäjonot ovat olleet pitkät jo vuosikausia. Mikään eduskuntapuolue ei voi saavutuksillaan tässä asiassa kauheasti kehuskella, ei myöskään nykyhallitus. Vaikka työttömyys nyt viimein alenee, on meillä valtava joukko ihmisiä, joilla toimeentulo on tosi tiukalla. Tähän tarvitaan korjausliikettä, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Mitä useampi tämän ymmärtää, sen lähempänä muutos on.

Se täytyy sanoa, että Hursti piti liikkeelle laittamaamme perustulokokeilua hyvänä. Meidän täytyy tällä kaudella miettiä sille jatkoaskelia, perustulokokeilun kakkosvaiheen käynnistämistä.

Keskusta kantaa huolta yhteiskuntamme vähäosaisten tilanteesta. Haluamme torpata sellaiset aikeet, jossa näiden ihmisten toimeentuloa uhataan uusilla leikkauksilla. Emme saa poliittisilla päätöksillä syrjäyttää ihmisiä.

Hyvät ystävät,

Keskittyminen Suomen tulevaisuuden kannalta tähdellisiin asioihin on erityisen tärkeää nyt, kun epävarmuus maailmalla on lisääntynyt. Yhdysvaltain uusi presidentti on toteuttanut nopeasti joukon päätöksiä, joiden seuraukset voivat olla kauaskantoiset. Näissä oloissa meidän on yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa vaalittava Suomen pitkäaikaista, suomalaisten enemmistön tukemaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa maamme turvallisuudesta huolehtimiseksi. Vain kansainvälisellä yhteistyöllä voimme kestävästi vastata esimerkiksi terrorismin uhkaan. Suomi edistää ulkopolitiikassaan kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. On tärkeää, että myös suurvallat niin idässä kuin lännessä, sitoutuvat näihin arvoihin.

Eduskunnassa on edessä työntäyteinen kevät. Hallitus on tuomassa eduskunnan käsittelyyn 121 hallituksen esitystä ja seitsemän selontekoa. Linjaamme muun muassa kestävää kehitystä, ruokapolitiikkaa, ilmastopolitiikkaa, suomalaisen työn tulevaisuutta ja kautta aikojen ensimmäistä kertaa saamme käsiteltäväksi valtioneuvoston puolustusselonteon. Epävarmassa maailmassa on entistäkin tärkeämpää pitää kansalliset asiat kunnossa, kuten uskottava, kansallinen puolustus.

Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa on sovittava yhdessä ratkaisuista, joilla edelleen parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Keskusta tuo tähän keskusteluun omat esityksensä.

Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi tarvitaan kokonaan uusia ratkaisuja. Yleinen työttömyys on jo laskussa. On erittäin tärkeää, että onnistumme pian painamaan myös nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden laskuun.

Katsomme, että erityisen voimallisesti on edettävä biotaloudessa. Se on mahdollisuus luoda työpaikkoja koko maahan, myös korkean työttömyyden alueille esimerkiksi Itä-Suomessa. Maakuntien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous luo osaltaan edellytyksiä koko Suomen tasapainoiselle kehittämiselle.

Keskustan eduskuntaryhmä tähdentää, että hallituksen puoliväliriihen ykkösasia ovat työpaikat. Lähdemme siitä, että tämän vaalikauden valtiontalouden säästöt on tehty hallitusohjelmassa yhdessä sovitun mukaisesti. Talouden kasvua ei saa vaarantaa uusilla säästöillä – päinvastoin, sen voimistamiseksi on käännettävä kaikki kivet.

Hyvät keskustalaiset,

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja maakuntauudistus tulevat eduskunnan käsiteltäviksi kevään aikana. Suomalaisille annetusta huolenpitolupauksesta on pidettävä kiinni. Meillä on ratkaisu, jolla ihmisten lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva voidaan turvata tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille koko Suomessa myös tulevaisuudessa. Sote- ja maakuntauudistus tarvitaan, mutta eduskuntaryhmänä haluamme olla varmistamassa sitä, että uudistuksesta tulee kerralla mahdollisimman hyvä. Siksi aiomme huolella paneutua hallituksen esitykseen ja tarvittaessa tuoda keskusteluun parannusehdotuksia.

Perusajatus on kuitenkin hyvä. Reilu neljä vuotta sitten esittämällämme kotikunta-maakuntamallilla parannetaan nimenomaan perusterveydenhuoltoa ja varmistetaan sujuva hoito ilman luukulta toiselle pompottelua ensimmäisestä lääkärikäynnistä kuntoutukseen saakka. Hoidon ja hoivan valinnanvapauden lisääminen on vain yksi väline näiden tavoitteiden toteutumiseksi.

SDP:n yksityistämispelottelu aliarvioi suomalaisia. Median kautta eilen SDP:n puoluekokousta seuranneena täytyy muutenkin hieman ihmetellä sitä henkeä, joka naapurilla Lahden puoluekokouksessa näyttää olevan. Se perustuu yllättävän paljon nykyhallituksen, myös meidän, demonisoimiseen ja pelotteluun. Ikään kuin maailmanloppu olisi tulossa, jos ihmiset eivät nyt ymmärrä äänestää demareita. Tässä testataan taas ihmisten poliittista muistia. Demareiden edellisestä hallituskaudesta ei ole kahta vuotta. Tuon nelivuotiskauden Suomen talous rämpi pohjamudissa, ja työttömyys paheni vuosi vuodelta. Ja myös silloin tehtiin leikkauksia, lapsiperheitä myöten, jotka nyt kielletään kolmasti. Hallituskauden hedelmistä muistetaan myös se, että ristiriitojen vuoksi hallituksen jätti ensin vasemmistoliitto, sitten vihreät. Kausi päättyi totaaliseen mahalaskuun, jossa hallituksen keskeiset talous- ja työllisyystavoitteet jäivät valovuosien päähän tavoitteestaan. Farssin kruunasi se, että kauniiksi lopuksi hallituspuolueet kaatoivat salissa omia esityksiään.

Sen jälkeen demareiden johdolla on haukuttu jokseenkin kaikki, mitä Sipilän hallitus on tehnyt. Ja kaiken päälle nyt, tammikuussa 2017, demarit tulevat pokkana kertomaan, että tämänhetkinen talouskasvu ja työllisyyden nousu onkin itse asiassa heidän ansiotaan. Täytyy sanoa, että pokkaa ainakin tovereilla riittää.

Uskokoon, ken tahtoo.

Vielä vakavampaa on SDP:n uhkaus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen palauttamisesta lähtöruutuun vain neljä-viisi kuukautta sen jälkeen, kun uudistukset ovat vuoden 2019 alussa tulleet voimaan. Se vaarantaisi ihmisten lääkäriin pääsyn, hoidon ja hoivan ja ylipäätään tasa-arvoiset palvelut. Uudistusten auki repiminen jättäisi myös sosiaali- ja terveyspalveluissa arvokasta työtä tekevät työntekijät tyhjän päälle. Sosiaali- ja terveyspalveluissakin tarvitsemme turvallisen muutoksen, joka takaa laadukkaat palvelut kansalaisille ja turvaa työntekijöille vakaat työskentelyolosuhteet.

Me haemme suomalaisilta huhtikuun kuntavaaleissa valtakirjaa viedä uudistukset vihdoin maaliin. Suomen suunnan on oltava eteenpäin. SDP peruuttaisi jälleen vuosikausia taaksepäin. Suomalaiset päättävät, kumpaa vaihtoehtoa he kuntavaaleissa tukevat.

Hyvät kuulijat,

Kuntavaalien toinen pääkysymys on, millaisia kunnat tulevaisuudessa ovat. Viime vaalikauden suurkuntahanke ja yritys lakkauttaa 200 suomalaisten kotikuntaa osoitti, että SDP:lle – ja Kokoomuksellekin – kunnat ovat vain hallinnollisia jakojäännöksiä, joista on päästävä eroon vaikka pakolla. Luuleeko joku, etteivätkö sinipunapuolueet yritä samaa uudelleen, jos ne saavat siihen mahdollisuuden?

Kuntapolitiikassa tapahtui suunnanmuutos viime eduskuntavaalien jälkeen. Toisin kuin edelliset Kataisen ja Stubbin hallitukset, Sipilän hallitus ei leikkaa kunnilta. Se olisi pois ihmisten peruspalveluista: päivähoidosta, peruskoulusta, terveyskeskuksista ja vanhustenhoidosta. Sen sijaan hallituksen politiikka vahvistaa kuntataloutta ja luo edellytyksiä huolenpidolle kunnissa. Kuntien ja valtiovallan välille on palautettu luottamus.

Meille kunnat ovat tulevaisuudessa suomalaisten kotikuntia, jotka pitävät huolta arjen lähipalveluista varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta alkaen sekä turvallisesta elinympäristöstä, rakentavat osaltaan elinvoimaa koko maahan ja ovat ennen muuta ihmisten lähiyhteisö. Kunnilla pysyy myös tulevaisuudessa verotusoikeus ja suorat vaalit. Me emme hyväksy jatkossakaan kuntien pakkoliitoksia. Uskon suomalaisten enemmistön ajattelevan samalla tavalla.

Keskustan pärjäämisen kuntavaaleissa valtakunnallisesti ratkaisee pitkälle onnistumisemme ehdokasasettelussa. Aikaa on helmikuun loppuun saakka. Tavoitteenamme on oltava, että puolueella on mahdollisimman täydet ja monipuoliset ehdokaslistat jokaisessa kunnassa. Otetaan yhdessä loppukiri ja näytetään, mistä meidät keskustalaiset on tehty. Me kansanedustajat olemme piiri- ja kunnallisjärjestöjen tukena ja apuna yhteisessä urakassa. Vaalin tulos ratkeaa pitkälti jo ehdokasasettelun myötä, eli lähiviikkojen aikana. Hoidetaan tämä homma nyt kotiin.

Hyvät kuulijat,

Täällä Helsingissä olemme vaihtoehto Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden valtakartellille, kuten Helsingissä kuntavaaliehdokkaaksi asettuva maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen osuvasti totesi.

Me Keskustan kansanedustajat olemme tänään lauantaina ja eilen perjantaina olleet liikkeellä Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla ja tavanneet ihmisiä. Viesti on ollut sama kaikkialla. Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden pitkän valtakauden aikana ongelmat Helsingissä ovat kärjistyneet. Asumisen hinta on pilvissä, terveyskeskuksista on vaikea saada lääkäriaikoja, ruuhkat ovat kasvaneet ja hiilenpoltto jatkuu.

Esimerkiksi Keskuspuiston käsittely yleiskaavassa ja Malmin lentoaseman tilanne osoittavat, että tavallisten helsinkiläisten ääni ei enää kuulu kaupungin päätöksenteossa. Suurten rakennushankkeiden, kuten Länsimetron budjetin ja aikataulujen pettäminen laittaa kysymään, kantaako vastuuta kukaan. Poliittinen vastuu on Helsingin valtapuolueilla. Helsinkiläiset voivat äänestää muutoksen – turvallisemman, työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Helsingin – puolesta kuntavaaleissa. Sama koskee hyvin pitkälti Espoota, Vantaata ja suurta osaa kehyskunnista. Kannustan alueen ihmisiä rohkeasti tutustumaan keskustan vaihtoehtoon ja tekemään rohkea, mutta hyvä ratkaisu vaalikopissa.

Hyvät edustajat, puoluehallituksen jäsenet ja muut talvikokouksemme osallistujat,

Suunta on parempaan päin ja Suomen kuntoon laittaminen jatkuu.

Eriarvoistumisen torjumiseksi on tehtävä yhdessä kaikki voitava. Meitä keskustalaisia tähän velvoittavat puolueemme yhdessä sovitut arvot, kuten tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja 110-vuotinen aatteellinen linjamme huolenpidosta. Hallitusohjelmankin tärkeimpiä tavoitteita on suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Talouden tilanteesta huolimatta olemme pystyneet tekemään parannuksia, kuten korottamaan pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Laitamme vihdoin omaishoitoa kuntoon ja uudistamme lasten ja perheiden palveluja niin, että heitä voidaan auttaa ajoissa nykyistä paremmin. Veronalennukset olemme kohdistaneet pääosin pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna tiukasta taloustilanteesta huolimatta parannamme sotaveteraanien asemaa. Nämä maamme kunniakansalaiset ovat sen taatusti ansainneet.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että ehyen yhteiskunnan rakentamisessa keskeistä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus. Huolenpitolupauksesta kiinni pitämiseksi tarvitaan kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Tässä pidämme erittäin tärkeänä pääministerin nimittämää, professori Juho Saaren johtamaa asiantuntijaryhmää.

Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut rakentamaan turvallista Suomea, jossa kaikista suomalaisista ja koko maasta pidetään huolta tasa-arvoisesti. Suomen kuntoon laittaminen – työllisyyden parantaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja maakuntauudistus sekä velaksi elämisen lopettaminen – ovat kestävintä huolenpitoa. Nyt rakennetaan satavuotiaan Suomen tulevaisuutta.

Näillä sanoilla avaan eduskuntaryhmän talvikokouksen.

Antti Kaikkonen