Antti Kalliomaa ja Niina Kuuva: Vaikuttaminen on keksittävä uudelleen

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin se on nyt. Sosiaalinen media välittää tietoa nopeasti ja kokoaa joukot barrikadeille. Suomessa lähes jokaisella on ulottuvillaan media, jonka kautta tavoittaa hetkessä tuhansia ihmisiä niin hyvässä kuin pahassa.

Viestinnän välineet moninaistuvat edelleen, mikä tulee lisäämään myös vallan hajautumista. Tulevaisuudessa näemme voimakasta ja globaalia kamppailua mediayhteiskunnan johtajuudesta. Ne, jotka hallitsevat median, voivat vaikuttaa ennennäkemättömästi yhteiskuntaan.

Viime vuosien aikana osallistuminen on läpikäynyt muutoksen, jollaista ei ole ennen nähty. Kiinnostus puoluetoimintaan sekä perinteiseen yhdistystoimintaan on hiipunut.

Äänestysaktiivisuus on laskenut jo 1960-luvulta alkaen, joskin 2000-luvulla lasku on tasaantunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että demokratia olisi kriisissä. Maailma on muuttunut ja nyt puolueiden ja julkisen hallinnon on muututtava mukana.

Demokratiapuntari 2012 -tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen haluaa lisätä suoria vaikuttamisen tapoja. Lainsäädännössä on ymmärretty osallistumisen halu ja tarve.

Esimerkiksi vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki vahvistaa kuntalaisten osallistumista kunnan ja sen palvelujen kehittämiseen. Kunnissa on oltava osallistumisen areenoita ja myös viranhaltijoiden roolin on muututtava yhteiskehittäjäksi ja kuntalaisen kumppaniksi.

Tämän päivän demokratia näkyy arjessa. Se on jokapäiväisiä valintoja, se on tykkäämisiä ja jakoja Facebookissa. Mutta se on myös aktiivista tekemistä. Suomalaiset ovat tarttuneet toimeen edistääkseen asioita, joita pitävät hyvinä ja tärkeinä.

Meidän pitää keksiä tupaillat uudelleen – sellaisina, että ne toimivat tässä ajassa. Politiikka, puolueet ja julkishallinto on saatava aidompaan vuoropuheluun kansalaisten kanssa. Perinteiset järjestödemokratian areenat tai torikahvitukset eivät enää riitä.

Puoluekenttä polarisoituu ja liikkuvien äänestäjien määrä lisääntyy. Yhteinen haaste on pysäyttää eriarvoistumisen kierre ja ääriliikkeiden nousu sekä kanavoida aktiivisuus demokraattiseen ja lakia kunnioittavaan toimintaan. “Maan hiljaisten”-puoluetta ei saa päästää syntymään. Puoluetoiminnan on löydettävä uudet vaikuttamisen väylät

Lue seuraavaksi

Keskusta päivitti työperäisen maahanmuuton linjaansa
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Työperäistä maahanmuuttoa koskevien prosessien tulee olla nopeita ja tänne saapuvien erialojen osaajien on saatava lupa-asiat kuntoon viivyttelemättä. Keskusta esittää, että työperäinen maahanmuutto eriytetään maahanmuuttovirastosta sujuvan käsittelyn turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
20.5.2022 / Uutiset
Olethan muistanut jo ilmoittautua puoluekokoukseen? Edessä mm. jännittävät varapuheenjohtajavaalit, joihin K-studio ottaa etunojaa jo tulevana torstaina. Haastateltavana Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaista Petri Honkonen, Aleksi Sandroos, Markus Lohi, Mikko Savola ja Riikka Pakarinen.
19.5.2022 / K-Studio
Keskustan luontolinjaus - kohti uutta luontosuhdetta ja kulutuksen kohtuullistamista
Keskusta on julkistanut Keskustavihreä Suomi – kohti uutta luontosuhdetta  -linjauksensa. Puolue katsoo, että ilmastonmuutos, luontokato ja jatkuva kaupungistuminen vaativat uutta luontosuhdetta. Kulutus on irrotettava kertakäyttökulttuurista ja tavaroiden elinkaarta on parannettava.
19.5.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetAntti Kalliomaa ja Niina Kuuva: Vaikuttaminen on keksittävä uudelleen