Siirry sisältöön

Antti Kalliomaa ja Niina Kuuva: Vaikuttaminen on keksittävä uudelleen

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin se on nyt. Sosiaalinen media välittää tietoa nopeasti ja kokoaa joukot barrikadeille. Suomessa lähes jokaisella on ulottuvillaan media, jonka kautta tavoittaa hetkessä tuhansia ihmisiä niin hyvässä kuin pahassa.

Viestinnän välineet moninaistuvat edelleen, mikä tulee lisäämään myös vallan hajautumista. Tulevaisuudessa näemme voimakasta ja globaalia kamppailua mediayhteiskunnan johtajuudesta. Ne, jotka hallitsevat median, voivat vaikuttaa ennennäkemättömästi yhteiskuntaan.

Viime vuosien aikana osallistuminen on läpikäynyt muutoksen, jollaista ei ole ennen nähty. Kiinnostus puoluetoimintaan sekä perinteiseen yhdistystoimintaan on hiipunut.

Äänestysaktiivisuus on laskenut jo 1960-luvulta alkaen, joskin 2000-luvulla lasku on tasaantunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että demokratia olisi kriisissä. Maailma on muuttunut ja nyt puolueiden ja julkisen hallinnon on muututtava mukana.

Demokratiapuntari 2012 -tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen haluaa lisätä suoria vaikuttamisen tapoja. Lainsäädännössä on ymmärretty osallistumisen halu ja tarve.

Esimerkiksi vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki vahvistaa kuntalaisten osallistumista kunnan ja sen palvelujen kehittämiseen. Kunnissa on oltava osallistumisen areenoita ja myös viranhaltijoiden roolin on muututtava yhteiskehittäjäksi ja kuntalaisen kumppaniksi.

Tämän päivän demokratia näkyy arjessa. Se on jokapäiväisiä valintoja, se on tykkäämisiä ja jakoja Facebookissa. Mutta se on myös aktiivista tekemistä. Suomalaiset ovat tarttuneet toimeen edistääkseen asioita, joita pitävät hyvinä ja tärkeinä.

Meidän pitää keksiä tupaillat uudelleen – sellaisina, että ne toimivat tässä ajassa. Politiikka, puolueet ja julkishallinto on saatava aidompaan vuoropuheluun kansalaisten kanssa. Perinteiset järjestödemokratian areenat tai torikahvitukset eivät enää riitä.

Puoluekenttä polarisoituu ja liikkuvien äänestäjien määrä lisääntyy. Yhteinen haaste on pysäyttää eriarvoistumisen kierre ja ääriliikkeiden nousu sekä kanavoida aktiivisuus demokraattiseen ja lakia kunnioittavaan toimintaan. “Maan hiljaisten”-puoluetta ei saa päästää syntymään. Puoluetoiminnan on löydettävä uudet vaikuttamisen väylät

Lue seuraavaksi

Keskustan ryhmäpuhe vuoden 2025 budjetin palautekeskustelussa
Tilanne on vakava. Valitettavasti näkymä eteenpäin ei ole yhtään parempi. Nykymenolle on onneksi vaihtoehto. Keskustan vaihtoehto. Talouskasvun tuplaaminen ja palveluiden pelastaminen. Lopulta kyse on arvovalinnoista. Siitä, mihin haluamme panostaa ja mitä pidämme tärkeänä.
16.12.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Keskustan Tulevaisuusfoorumi kokoontui keskiviikkona 11.12. keskustelemaan perhe- ja väestöpolitiikasta. Paikalla oli laaja kattaus eri järjestöjen edustajia, sekä keskustalaisia aktiiveja.
12.12.2024 / Ehdokaskirjeet 2025
Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä 29.11.2024: Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat väärä säästökohde
Petteri Orpon hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Hallituksen säästöt osuvat suomalaisiin nuoriin ja kuntiin monin eri tavoin. Leikkaukset ovat Keskustan kunta-asiantuntijoiden mielestä ristiriidassa osaamistason noston, jatkuvan oppimisen tavoitteiden ja kunnille siirtyvän työllisyydenhoidon kanssa ja ne heikentävät mahdollisuutta alan vaihtamiseen ja työssä jaksamiseen eläkeikään asti.
29.11.2024 / Ehdokaskirjeet 2025
EtusivuAjankohtaistaUutisetAntti Kalliomaa ja Niina Kuuva: Vaikuttaminen on keksittävä uudelleen