Antti Kurvinen: Parannuksia heikompiosaisten asemaan jatkettava – työllisyyden parantamisessa iso vastuu myös työmarkkinaosapuolilla

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 317 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 33 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 112 200, mikä on 10 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 38 600 eli 6 100 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työllisyyskatsauksen tiedot ovat viimeisin osoitus siitä, että syöksykierre on katkaistu. Suomen suunta on parempaan päin. Monen vuoden alamäen jälkeen työllisyys paranee ja talous kasvaa.

Työllisyys- ja talouskäänne ei ole tapahtunut itsestään

Viime aikoina on käyty erikoista keskustelua siitä, kenen tai minkä ansiota työllisyys- ja talouskäänne on. Osa keskustelijoista on antanut ymmärtää, että käänne on tapahtunut Sipilän hallituksesta huolimatta.

On edelleen muistettava lähtökohdat, joista hallitus aloitti kaksi vuotta sitten. Suomi oli konkurssin partaalla.

Maassamme kasvoivat käytännössä vain työttömyys ja valtion velka. Taloudellisen kriisin lisäksi Suomi oli ajautunut viime vaalikauden aikana poliittiseen kriisiin. Silloiset hallitukset – joissa sekä SDP että Vihreät istuivat – eivät pystyneet yhtään mihinkään.

Käänne ei todellakaan ole tapahtunut itsestään. Sen aikaansaamiseen on tarvittu sekä määrätietoista uudistuspolitiikkaa että poikkeuksellista yhteistyötä hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja muiden toimijoiden kesken.

Eniten ovat kuitenkin joutuneet venymään tavalliset suomalaiset. Se on rehellistä sanoa ääneen. Yhteiskuntamme hyväosaisilla on tässä vakavan peiliin katsomisen paikka. Onko Suomi-talkoissa oltu mukana? Vielä ehtii. Etenkin elinkeinoelämän johtopalleilla istuvilta on vaadittava kohtuutta.

Työmarkkinaosapuolilla iso vastuu syksyn neuvottelukierroksella

Suomen suunta on muutettu, mutta ongelmia on edelleen ratkaistavana. Vakavin ongelmistamme on, että työttömiä on edelleen yli 300 000. Tähän meillä ei ole varaa; ei taloudellisesti eikä inhimillisesti. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen on saatu mukaan.

Hallitus päätti puoliväliriihessään ratkaisuista, joilla työllisyyttä edelleen parannetaan. Päällimmäisenä on suomalaisten työllistämisen ja työllistymisen helpottaminen. Puoliväliriihen jälkeen katseet kääntyvät nyt työmarkkinoille.

Yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään tiukan paikan tullen edelleen sopimaan. Sopimisen kyvylle on tilausta myös syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työmarkkinaosapuolilla on iso vastuu siinä, että luottamus talouden elpymiseen pysyy ja ihmisten usko tulevaisuuteen vahvistuu.

Eriarvoistumisen torjuminen tärkeimpiä tehtäviä

Työttömyyden ohella eriarvoistuminen on vakavimpia ongelmiamme. Eriarvoistumisen torjuminen on tärkeimpiä tehtäviä loppuvaalikaudella. Työllisyyden parantaminen on tässä kestävin tapa, mutta tarvitaan myös parannuksia ja helpotuksia ennen muuta heikompiosaisten tilanteeseen. 100-vuotiaassa Suomessa pitää päästä eroon leipäjonoista.

Puoliväliriihessä sovittiin Keskustan tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi opintotuen huoltajakorotuksesta sekä pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentamisesta. Jo aiemmin olemme korottaneet esimerkiksi kaikista pienituloisimpien takuueläkettä sekä kohdentaneet hallituksen veronalennukset pääosin pieni- ja keskituloisille.

Puoliväliriihessä puututtiin myös ylivelkaantumiseen, joka on paheneva suomalainen ongelma. Ulosottoon tulee helpotuksia, velkaneuvontaan ja sosiaaliseen luototukseen panostetaan. Lisäksi säädämme lain yksityishenkilön konkurssista, joka mahdollistaa vakavasti ylivelkaantuneille uuden alun elämässä.

Tällä linjalla on jatkettava myös tulevina vuosina, mikäli se suinkin on mahdollista. Kyse ei ole jako- vaan oikeudenmukaisuuspolitiikasta. Heikompiosaisten perusturvaa on parannettava ja mahdolliset veronalennukset on kohdistettava ensisijaisesti pienituloisille suomalaisille. On myös erittäin tärkeää, että Suomessa kyetään toteuttamaan lähivuosina sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa perusturva uudistetaan kannustavammaksi, selkeämmäksi ja kattavammaksi.

Lue seuraavaksi

Keskusta päivitti työperäisen maahanmuuton linjaansa
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Työperäistä maahanmuuttoa koskevien prosessien tulee olla nopeita ja tänne saapuvien erialojen osaajien on saatava lupa-asiat kuntoon viivyttelemättä. Keskusta esittää, että työperäinen maahanmuutto eriytetään maahanmuuttovirastosta sujuvan käsittelyn turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
20.5.2022 / Uutiset
Olethan muistanut jo ilmoittautua puoluekokoukseen? Edessä mm. jännittävät varapuheenjohtajavaalit, joihin K-studio ottaa etunojaa jo tulevana torstaina. Haastateltavana Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaista Petri Honkonen, Aleksi Sandroos, Markus Lohi, Mikko Savola ja Riikka Pakarinen.
19.5.2022 / K-Studio
Keskustan luontolinjaus - kohti uutta luontosuhdetta ja kulutuksen kohtuullistamista
Keskusta on julkistanut Keskustavihreä Suomi – kohti uutta luontosuhdetta  -linjauksensa. Puolue katsoo, että ilmastonmuutos, luontokato ja jatkuva kaupungistuminen vaativat uutta luontosuhdetta. Kulutus on irrotettava kertakäyttökulttuurista ja tavaroiden elinkaarta on parannettava.
19.5.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetAntti Kurvinen: Parannuksia heikompiosaisten asemaan jatkettava – työllisyyden parantamisessa iso vastuu myös työmarkkinaosapuolilla