Keskustan Anu Vehviläinen: kunnille ja alueille jatkossa vapaammat kädet ja enemmän päätösvaltaa omaan työnjakoonsa
Tällä vaalikaudella kunta-asiat ovat ainakin julkisuudessa jääneet suuren maakunta- ja sote-uudistuksen varjoon. Uudistuksen edetessä on syytä ryhtyä jo pohtimaan voimaantulon jälkeistä aikaa.
Suomi on laaja maa, ja jokaisella maakunnalla on omat ominaispiirteensä. Olennainen kysymys tulevaisuuden kannalta on maakunnan ja kuntien välisen yhteistyön toimivuus. Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu paljon mm. työllisyyskokeilujen tulevaisuudesta. Kokeilussa kunnat ovat vastanneet vaikeasti työllistyvien työllisyys-palveluista alueittain. Kokeilujen päättyminen on herättänyt runsaasti vastustusta, esimerkiksi Kuntaliiton toimesta. Kokeiluja on kuitenkin määrä jatkaa hieman eri muodossa ns. kasvupalvelupilotteina. Näihin voi ja tulee kytkeä myös kuntia mukaan.
Julkinen keskustelussa on ollut viitteitä siitä, että maakunnat ja kunnat olisivat jotenkin toistensa kilpailijoita. Usein on rakennettu vastakkainasettelua myös valtion ja kuntien kesken. Suomella ei ole varaa tällaiseen. Maakunta ja kunnat ovat nimenomaan toistensa kumppaneita, rinnakkaisia ja yhdenvertaisia toimijoita.
Maakunnan ja kuntien välinen yhteistyö on välttämätöntä esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä alueen elinvoiman, erityisesti yrittäjyyden ja työllisyyden, vahvistamisessa. Kestävän aluekehityksen edistämisessä kaikkien rooli on keskeinen.
Kuntien, maakuntien ja valtion tulee jatkossa pystyä nykyistä paremmin tekemään alueellisia ratkaisuja, hyödyntämään alueellisia vahvuuksia ja toisaalta vaikuttamaan oman alueensa kannalta merkittävimpiin haasteisiin. Siksi on tärkeää, että tulevaisuudessa maakunnat ja kunnat voivat joustavasti sopia tehtäviensä hoitamisesta. Niin metropolialueella kuin myös Kainuussa ja Lapissa osataan valita alueelle sopiva työnjako maakunnan ja kuntien kesken.
Kunta- ja uudistusministeri, kansanedustaja Anu Vehviläinen