Suomalaiset äänestivät viime eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Suomen neljän vuoden ajelehtimisen, riitelyn ja päättämättömyyden aika haluttiin päättää.
Keskustaa äänestäneet kannattivat sitä, että koko Suomea kehitetään tasapainoisesti ja että hankalat päätökset tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Hallituksen tiistaiset päätökset mahdollistavat käänteen Suomen työllisyys- ja taloustilanteessa ja osoittavat, että yhteiskuntapolitiikan linja on muuttunut.
Samalla ratkaisut toivottavasti luovat tulevaisuudenuskoa, jota yhteiskunnastamme on uupunut jo pitkään.
Yhteiskuntasopimus on paremman työllisyyden kannalta a ja o. Sen tueksi hallitus parantaa teitä ja väyliä liikennehankkeilla, jotka tarkoittavat lisää työpaikkoja ja työllistäviä yrityksiä koko maahan.
Hallituksen sopimilla yrittäjyys- ja työllisyyspaketeilla parannetaan etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä koko maassa, edistetään työllistävää biotaloutta, madalletaan työllistämisen ja työllistymisen kynnystä sekä puretaan edelleen yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa.
Hallitus osoittaa lisää voimavaroja maatalouden kannattavuusongelmien ratkaisemiseen. Viljelijöiden ja muiden tuottajien hätä on todellinen. Tärkeintä on nopeasti edetä etenkin tarpeettoman byrokratian karsimisessa. Tukien maksatukseen ajallaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haki ratkaisut jo aiemmin.
Hallituksen uskottavuutta mitattiin sillä, pystytäänkö hallitusohjelmassa sovituista yhteensä neljän miljardin euron menosäästöistä pitämään kiinni. Tässä onnistuttiin.
Säästöjen osalta on huolehdittu oikeudenmukaisuudesta esimerkiksi niin, että sairauspäivärahoihin kohdistetaan 22 miljoonan euron säästö ylempien tulorajojen muutoksella vuodesta 2017 alkaen. Vastaavasti esimerkiksi pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan kymmenellä miljoonalla eurolla vuodesta 2018 alkaen.