Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Keskustan Karjalan piirin 110-vuotisjuhlassa Imatralla 19.11.2016
(muutosvarauksin)
Hyvät karjalaiset aatesisaret ja -veljet,
Viipurin pitäjässä asunut maanviljelijä Pekka Anttonen kirjoitti Talonpojan Lehden pääkirjoituksessa heinäkuussa 1906:
”Niin kauan kuin emme ryhmity itsenäiseksi maalaispuolueeksi, on meidän mahdoton saada asioitamme niin järjestetyksi, että saisimme oikeutetut vaatimuksemme perille ajetuksi, jota vastoin puolueena maalaisväestölle avautuu tilaisuus saada suhteelliset oikeudet.”
Tämä kertoo, kuinka Maalaisliiton syntysanoja lausuttiin eri puolilla Suomea vuonna 1906. Oulun suunnalla puuhattiin Suomen Maalaisväestön Liiton perustamista. Etelä-Pohjanmaalla Santeri Alkio kirjoitti ohjelmaa Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaiselle Maalaisliitolle. Näiden hankkeiden yhtyminen Maalaisliitoksi on selvitetty tarkoin puolueen historiankirjoituksessa.
Sen sijaan Karjalan maaseutuväestön järjestäytymisen merkitys on jäänyt puolueen historiankirjoituksessa liian vähälle huomiolle. Viipurin läänin molemmissa vaalipiireissä oltiin myös liikkeellä, ja piirijärjestötkin käynnistettiin jo vuoden 1906 puolella.
Viipurin läänin läntisen vaalipiirin väki perusti piiritoimikunnan 9. joulukuuta. Puheenjohtajaksi valittiin edellä mainittu maanviljelijä Pekka Anttonen.
Samana päivänä Viipurin läänin itäisen vaalipiiriin muodostettiin väliaikainen piiritoimikunta. Puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä K. K. Pykälä Muolaasta.
Professori Kari Hokkanen on luonnehtinut Pykälää populistisen suuntauksen edustajaksi Maalaisliitossa. Tämän suuntauksen tunnusmerkkejä ovat herrojen epäily ja kansanomainen kielenkäyttö. Hokkasen mukaan kolme muuta perinnettä ovat Kyösti Kallion nimeen liitetty pragmaattisen asianhoitajuus, J. E. Sunilan edustama agraarilinja ja Santeri Alkioon liitetty aatteellisuus. Kaikki nämä suuntaukset olivat alusta lähtien edustettuna puolueessa.
Jo ennen noiden kahden piirijärjestön perustamista Viipurin läänissä oli perustettu useita maalaisliiton osastoja.
Näin kerrottu järjestöhistoria antaa vain kalpean aavistuksen siitä poliittisesta myllerryksestä, joka Suomen suuriruhtinaskunnassa vallitsi 110 vuotta sitten. Taustana olivat Venäjän kärsimät tappiot Japanille. Ne pakottivat tsaarin suostumaan yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Suomessa osattiin käyttää tilaisuus hyväksi.
Kuulemme tässä juhlassa vielä erikseen mielenkiintoisista historianvaiheista. Keskityn puheessani nyt tähän päivään ja tulevaan.
Hyvät keskustalaiset!
Suomella on isoja ongelmia ratkaistavana. Siihen tarvitaan meitä keskustalaisia. Olemme läpi historian kantaneet vastuuta isänmaan isoista ja vaikeista asioista.
Vakavin ongelmistamme on, että liian moni on edelleen vailla työtä. Totta on kuitenkin myös, että viime vaalikauteen verrattuna Suomen suunta on muuttunut.
Suomen talous supistui käytännössä yhtämittaisesti koko viime vaalikauden. Maassamme kasvoivat neljän vuoden aikana vain työttömyys ja valtionvelka. Suomi ajelehti, kun silloiset hallitukset eivät pystyneet päätöksiin.
Nyt maamme talous kasvaa hiljalleen ja työllisyys nousee.
Sote- ja maakuntauudistus palvelujen turvaamiseksi tasa-arvoisesti koko maassa etenee ja viedään vihdoin maaliin.
Myös välttämättömät päätökset Suomen velaksi elämisen lopettamiseksi on tehty, niin kipeä kuin moni säästö myös meille Keskustassa on ollut ja on.
Hyvät ystävät,
Kannustan kaikkia teitä siihen, että pidämme nämä isot, kaikkia suomalaisia yhteen sitovat asiat mielessä kärjekkään julkisuuden ja muun päiväkohtaisen loiskiehunnan keskellä.
Nyt jos koskaan nimenomaan meiltä Keskustassa kysytään kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta, sietää epävarmuutta ja epämukavuutta sekä ennen muuta katsoa tätä päivää tai huomista pidemmälle.
Keskustaa yritetään myös voimistuvasti jakaa erilaisiin kuppikuntiin, niin kuin usein aiemminkin puolueemme johtaessa Suomea. Varoitan menemästä myöskään tähän ansaan.
Sen sijaan, että katseeni puolueen puheenjohtajana erottelisi tästäkin salista liberaaleja, konservatiiveja tai oikeistolaitan taho vasemmistolaidan kannattajia, minä näen ainoastaan ja vain keskustalaisia, jotka kantavat vastuuta itsestään lähimmäisistään sekä kotikuntiensa, maakuntansa ja Suomen tulevaisuudesta.
Isänmaan rakentaminen yhteistyössä, sopimalla ja uudistamalla, on ollut niin karjalaisten maalaisliitto-keskustalaisten kuin koko puolueemme syvintä olemusta – yhteistä, aatteellista DNA:ta – 110 vuoden ajan. Me keskustalaiset olemme aina rakentaneet siltoja muurien sijasta, puhuneet maltin äänellä ääriajattelua vastaan. Katson, että nimenomaan Keskustan on oltava kokoava voima myös nyt.
Hyvät keskustalaiset,
Käänne parempaan Suomen tilanteessa ei käy ilmi vain myönteisemmiksi muuttuneista talousluvuista ja -uutisista, joita olemme tälläkin viikolla kuulleet esimerkiksi Uudestakaupungista, Kemijärveltä ja Pietarsaaresta.
Käänne tulee suorastaan kouriintuntuvana vastaan elävässä elämässä, kun kiertää Suomea ja tapaa ihmisiä. Viimeisin osoitus tästä on Terrafamen tapaus. Kainuussa tehdään tulevaisuutta, niin kuin täällä Etelä-Karjalassa ja monessa muussa maakunnassa, jossa olen viime kuukausina käynyt.
Puhuin äsken tarpeesta kyetä erottaa olennainen epäolennaisesta.
Olennaista on nyt kaikin tavoin voimistaa sitä myönteistä virettä, joka Suomen talous- ja työllisyystilanteessa on ja saada taloutemme ennusteita voimakkaampaan kasvuun.
Ykkösasia on saada työllistävät investoinnit etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toden teolla liikkeelle.
Varsinkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän. Työllisyys ratkaisee sekä Suomen selviytymisen, että aikanaan myös Keskustan pärjäämisen.
Lupaavin mahdollisuus uusiin työpaikkoihin ja yritystoimintaan koko maassa ja etenkin täällä metsäisessä Etelä-Karjalassa on luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen sekä huippuosaamiseen perustuvassa biotaloudessa.
Biotalouden edistäminen on myös kestävimpiä tapoja rakentaa puolueemme 110-vuotisen linjan mukaista hajautettua yhteiskuntaa ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea, jossa elämisen edellytykset eivät ole postinumerosta kiinni.
Maakuntauudistus siirtää päätösvaltaa tuntuvasti Helsingin kammareista myös tänne Etelä-Karjalaan ja muihin maakuntiin, jolloin tulevaisuuden tekeminen on yhä enemmän teistä itsestänne kiinni. Täällä muutosta on harjoiteltu Soten puolella jo pitkään. Tuloksia on referoitu hyvänä esimerkkinä muuallakin.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että tämä hallitus investoi yhteensä lähes kolme miljardia euroa teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen,
isoihin liikennehankkeisiin ja nopeisiin laajakaistayhteyksiin koko maassa. Monta hanketta tulee myös tänne Etelä-Karjalaan. Kaikki nämä elvyttävät osaltaan Suomen taloutta ja työllistävät.
Hyvät kuulijat,
Vaikka olemme menossa parempaan päin, meidän on joka hetki pidettävä mielessä, että kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin.
Donald Trumpin noususta Yhdysvaltain tulevaksi presidentiksi voisi puhua pitkään, mutta tärkein opetus Amerikan tapahtumista ja muistakin viime aikojen poliittisista mullistuksista meille ehkä sittenkin on, että paitsi koko maa myös kaikki suomalaiset on pidettävä mukana.
Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka väijyy markkinataloudessa ja alati kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa aina taustalla. Se ottaa luonnonvoimien vääjäämättömyydellä vallan, elleivät poliittiset päättäjät toimi määrätietoisesti reilumman talouden ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.
Meille Keskustassa köyhän asia on aatteemme ydintä, mutta ymmärrän hyvin, että etenkin säästöt saattavat koetella myös monen tosikeskustalaisen uskoa.
Kukaan ei tee säästöjä mielellään. Uskon jokaisenkin ymmärtävän, mitä tapahtuu, jos emme saa velaksi elämistä loppumaan. Sellaisella tiellä tulee ennemmin kuin myöhemmin noutaja vastaan. Silloin suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat vääjäämättä yhteiskuntamme heikompiosaiset, kuten esimerkiksi Kreikan tilanne osoittaa.
Kestävin tapa eriarvoisuuden torjumiseksi on ilman muuta työllisyyden parantaminen. Toiseksi, ihmisten palvelut on laitettava uudistamalla kuntoon. Sote-uudistus tehdään, jotta etenkin rapautunut perusterveydenhuolto saadaan kuntoon. Sitä tarvitsevat eniten juuri yhteiskuntamme heikompiosaiset; lapsiperheet, työttömät ja ikäihmiset.
Hallitus on myös kohdistanut omat veronalennuksensa pääosin pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille. Suurituloisten verotus on kiristynyt. Olemme esimerkiksi korottaneet kaikkien pienituloisimpien takuueläkettä.
Omaishoito laitetaan kuntoon. Sotaveteraaneiden kotiin tuleviin palveluihin tehdään huomattavat kohennukset.
Puheenjohtajana olen sitoutunut siihen, että Keskusta tekee myös jatkossa niin oikeudenmukaista politiikkaa kuin vain on mahdollista.
Meillä on Suomessa paljon etujärjestöjä. Niillä lähimmäisillämme, joilla menee kaikkein heikoiten, ei kuitenkaan ole tukenaan omaa vahvaa järjestöä. Hyvät keskustalaiset, meidän on kannettava vastuu siitä, että näiden ihmisten huoli kuuluu.
Puhukaa niiden ihmisten suulla, joiden ääni ei kuulu julkisessa keskustelussa, eikä mahdu päivälehtien otsikoihin. Puhukaa niiden suulla, jotka eivät pysty tuomaan itseään esille. Arvostan niitä viestejä, joissa tuodaan hätääkärsivien ääntä esille tavallisen ihmisen äänellä samanaikaisesti, kun talous on vallitsevin teema julkisessa keskustelussa. Kaiken takana on kuitenkin ihminen.
Alkio oli piti esillä köyhän asiaa. Hän totesi köyhyyden tulevan kolmelta suunnalta ” Kasvatuksen ja tuen puutteesta, satunnaisista onnettomuuksista ja yhteiskuntatalouden hyökyaalloista” Jokainen näistä on edelleen ajankohtainen, vaikka kaikissa kohdissa on yhteiskunnan turvaverkot merkittävästi Alkion päiviä paremmat. Hän tarjosi keinoksi mm ”Työllistämisen ja yrittämisen kynnysten tulee olla matalat” –kuulostaako tutulta.
Hyvät keskustalaiset,
Toinen opetus Trumpista minusta on, että emme puolueena saa luiskahtaa ylimielisyyden puolelle.
Keskustalla on pääministeripuolueena suurin vastuu Suomen kuntoon laittamisesta. Siksi juuri meidän on kuunneltava poikkeuksellisen herkällä korvalla ihmisten huolia, otettava nöyrästi vastaan myös sekä perusteltava päätökset mahdollisimman ymmärrettävästi. Ihmisten luottamus on ansaittava uudelleen jokainen päivä, ja kestävimmin sen teemme laittamalla voimavaramme johdollamme kirjoitetun hallitusohjelman toteuttamiseen ja Suomen ongelmien ratkaisemiseen.
Isoin kirjaimin on kuitenkin alleviivattava, että tosiasioihin perustuva vakava ohjelmatyö ei saa menettää merkitystään politiikassamme. Keskustassakin voidaan tunnistaa vahva perinne puhua kielellä, jota tavalliset ihmiset ymmärtävät. Tätä perinnettä on syytä vaalia. Mutta puheiden pitää aina perustua tosiasioihin.
Tosiasioiden vääristely ei kerta kaikkiaan sovi Keskustalle puhumattakaan ennakkoluulojen ja vihan lietsonnasta. Toivottavaa on, että sellainen ei pesiydy suomalaiseen politiikkaan. Politiikka on ja sen on oltava yhteisten asioiden hoitamista.
Puheenjohtajana olen alusta alkaen pitänyt myös ehdottoman tärkeänä, että Keskusta pysyy sivistyneellä linjalla, eikä lähde muiden mustamaalaamiseen. Toista ihmistä on kunnioitettava, vaikka asiat ovat äärimmäisen hankalia. Minkäänlaisen vastakkainasettelun lietsominen ei edistä ratkaisujen aikaansaamista suomalaisten yhteisiin ongelmiin.
Arvoisa juhlaväki,
Puoluetyö nousee edellä sanottua vasten arvoon arvaamattomaan.
Keskustan on myös tulevaisuudessa oltava se puolue, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa, keskustella yhteisistä asioista ja olla myös eri mieltä, asettaa yhdessä tavoitteita ja viedä ne sitten vaaleissa suomalaisten arvioitaviksi. Seuraavan kerran meitä mitataan viiden kuukauden kuluttua kuntavaaleissa.
Keskusta ei ole kuntavaaleissakaan ketään tai mitään vastaan, vaan Suomen puolella, tulevaisuutta rakentamassa.
Haluamme turvata palvelut tasa-arvoisesti lähellä koteja koko maassa ja ylipäätään kehittää Suomea tasapainoisesti päästä päähän ja laidasta laitaan. Ihmisten, palvelujen ja työpaikkojen keskittäminen ei ole suomalaisten eikä Suomen etu.
Tulevaisuudessa kotikunta hoitaa ihmisten arjen palvelut lasten ja nuorten koulutuksesta alkaen, rakentaa elinvoimaa ja on ihmisten yhteisö, satavuotiaan Suomen peruspilari. Kunnan roolin muutos nimenomaan kutsuu meitä keskustalaisia ottamaan vastuuta tulevaisuuden kunnan rakentamista. Voima on paikallisyhteisössä. Sen me keskustalaiset tiedämme.
Puolueiden maaliintulojärjestyksen ratkaisee pitkälti ehdokasasettelu. Kannustan myös teistä mahdollisimman montaa asettumaan ehdokkaaksi. Juuri tässä ajassa valtuutettu on ennen muuta tulevaisuudentekijä. Meillä on yhdessä mahdollisuus luoda jotain kokonaan uutta. Nimenomaan Keskustan on oltava sellainen kotikuntaliike, johon voi tulla mukaan puoluekannasta tai siitä riippumatta, asuuko kaupungissa vai maaseudulla.
Tavoitteenamme on oltava mahdollisimman täydet ja monipuoliset ehdokaslistat. Nyt itse kunkin meistä on aika kysyä läheisiä, työkavereita, ystäviä, tuttavia sekä ylipäätään sopivia kylänmiehiä ja -naisia ehdokkaiksi. Tehdään yhdessä ennennäkemättömän kova vaalityö, nöyrällä mielellä ja ihmisiä kuunnellen.
Hyvät karjalaiset keskustalaiset,
Arvoisat juhlavieraat,
Haluan vielä kerran onnitella 110-vuotista Etelä-Karjalan Keskustan piiriä ja toivottaa samalla voimia teidän jokaisen omaan arkeenne!