Siirry sisältöön

Juha Sipilän poliittinen katsaus Tornion puoluevaltuustossa 26.11.2016

Maailman tilanne puhuttaa meitä keskustalaisia ja se, miten kansakuntana selviämme siitä. Edessämme oleva koettelee yhteiskuntaamme ja yhtenäisyyttämme. Käynnissä on yksi historian murrosvaiheista. Sen kaikkia vaiheita ja vaikutuksia on vaikea ennakoida.

Tyypillistä näille murrosvaiheille on kuitenkin se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Valtiot kilpailevat vaikutusvallasta ja usein vallitsee käsitys, että oma etu saavutetaan toisen kustannuksella tai väkivallalla. Siksi murrosvaiheet tuovat usein myös levottomuutta ja konflikteja. Ne eivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen ja kansainvälisten rakenteiden uudelleen luomiseen.

Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta. Pahin on useimmiten vältettävissä. Järki yleensä voittaa yhteisten pelisääntöjen ja rakenteiden luomisessa. Historia on osoittanut, että viisas varautuu pahimpaan. Monet ovat päätyneet aliarvioimaan käynnissä olevia muutoksia tai reagoineet niihin liian hitaasti, jolloin murroksesta on tullut selviytymiskamppailu.

Länsimaisten demokratioiden ahdas liikkumatila, populistiset liikkeet, globalisaatiovastaisuus, protektionismin kasvu ja vapaakauppaan kohdistuvat ongelmat sekä yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen asettavat meidät uuden eteen. Britanniassa äänestettiin kesällä EU:sta lähtemisen puolesta. Yhdysvalloissa valittiin presidentiksi henkilö, jonka valintaa pidettiin viimeiseen saakka hyvin epätodennäköisenä. Euroopassa on tulevan vuoden aikana edessä joukko vaaleja, joissa yhteiskunnallinen ilmapuntari voi värähtää uuteen asentoon. Seuraavaksi meitä huolestuttaa Italia. Kipeästi uudistuksia ja talouskasvua kaipaava maa voi joutua poliittiseen sekasortoon. Itävallassa presidentistä äänestetään uudelleen.

Nämä tapahtumat ovat monessa suhteessa historiallisia. Niillä on merkittäviä seurauksia sekä Euroopassa että kansainvälisessä politiikassa laajemminkin. Yhdysvallat säilyy kuitenkin meille tärkeänä kumppanina huolimatta siitä, kuka Washingtonissa on vallassa. Meille on tärkeää, että Yhdysvallat noudattaa jatkossakin kansainvälisiä sitoumuksiaan eikä ryhdy toimiin, jotka heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.

Hyvä puoluevaltuusto,

Venäjästä analyysimme on selväpiirteinen. Sen kehitys on huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa. Venäjän toimet esimerkiksi Aleppon pommituksissa ovat olleet kansainvälisen oikeuden räikeitä rikkomuksia.

Samalla pidämme keskusteluyhteyttä Venäjään erittäin tärkeänä. Sen merkitys tunnustetaan myös EU:ssa ja meidän rooliamme tässä arvostetaan. Yksikään konflikti tai erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti. Ihmisten väliset kontaktit ovat yksi naapuruussuhteemme vakauden takeista. Tämän vuoksi pidämme myös pakotteiden ulkopuolella olevan taloudellisen kanssakäymisen ja venäläismatkailijoiden virran uudelleen vahvistumista tervetulleena. Tapaan kollegani pääministeri Medvedevin vielä tämän vuoden puolella. Olen ehdottanut, että voisimme tavata täällä pohjoisessa, tarkemmin sanottuna Oulussa.

Rohkeillekin avauksilla on nyt tilausta. Eilen julkistettiin Paavo Lipposen ja Reijo Sventon koilliskaapeliselvitys. Aikaikkuna auki on nyt auki tämän hankkeen määrätietoiselle toteuttamiselle. Olemme saaneet vihreää valoa Japanista, Venäjästä, Kiinasta, Saksasta, Norjasta ja EU-komissiosta. Tulen tekemään kaikkeni, että tämä hanke saadaan vauhtiin tämän hallituskauden aikana. Tämäntasoista konkretiaa me tarvitsemme esimerkiksi arktisessa politiikassa.

Hyvät ystävät,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja kestää tämän ajan. On ollut tärkeä valinta, että olemme pitäneet yleisesti asevelvollisuudesta kiinni. On äärimmäisen tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vallitsee Suomessa edelleenkin yli hallitus- ja oppositiorajojen yksimielisyys. Tätä todisti ulkoasiainvaliokunnan lähes yksimielinen mietintö selonteosta.

Tätä henkeä rakennamme myös puolustuspoliittisessa selonteossa. Se valmistuu tammikuussa eduskunnan käsiteltäväksi. Puolustuskyvyn ylläpitäminen on keskeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta. Hankinnoista aiheutuvat kulut tulevat samalle ajankohdalle kuin ikääntymiskulumme ovat korkeimmalla tasolla. Tämän vuoksi on haettava parlamentaarista yksituumaisuutta näistä hankinnoista. Olen sitoutunut löytämään yhteisen ratkaisun eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa hankintojen rahoittamiseksi.

Eurooppa-neuvostossa joulukuussa käsitellään puolustusyhteistyötä. Suomen ja Keskustan pitkäaikainen linja on tässä ollut puolustusyhteistyön syventäminen Euroopan unionissa. Keskustelin tästä kesäkuussa Ranskassa. Silloin teimme asiasta yhteisen aloitteen presidentti Hollanden kanssa. Suomi on valmis etenemään erityisesti materiaali- ja tutkimusyhteistyössä.

Meille keskustalaisille on tärkeää, että me Euroopan unionissa pidämme sovitusta kiinni. Tässä tilanteessa ei ole mitään tarvetta syventää EU:n integraatiota. Nyt on toimeenpantava se, mitä olemme yhdessä päättäneet. Kriisien ratkaisuista pitäisi päästä eteenpäin suomalaisille tärkeissä kauppasuhteissa. Kauppaesteiden poistaminen on vientivetoiselle Suomelle tärkeää.

Britannian ero EU:sta on Suomelle paha takaisku. Iso-Britannia on meille monessa tärkeä liittolainen ja uskon, että se tulee olemaan sitä jatkossakin. Ero on kivulias myös Iso-Britannialle. Viimeisten tutkimusten mukaan Brexitin hintalappu on noin 250 miljardia. Riippumatta Brexitin yksityiskohdista on kuitenkin ilmeistä, että kauppa EU:n ja Britannian välillä vähenee, investoinnit laskevat ja vähentyvän maahanmuuton seurauksena työikäisen väestön määrä on pienempi kuin tilanteessa, jossa Britannia olisi päättänyt jäädä EU:n jäseneksi. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan vähentämään talouskasvua myös pidemmällä aikavälillä

Hyvät naiset ja herrat,

Eurooppaa myllertänyt pakolaiskriisi näkyi vuosi sitten täällä Torniossa. Turvapaikanhakijoiden virta tavoitti Euroopan pohjoisimman osan. Reitti Suomeen kulki Tornion kautta.

Vilkkaimpina päivinä rajan ylitti viisi-kuusisataa turvapaikanhakijaa. Viranomaisten, kaupungin ja torniolaisten yhteistyönä saimme nopeasti pystyyn Tornion järjestelykeskuksen, ja sen myötä rekisteröityä täällä Torniossa kaikki Suomeen tulleet turvapaikanhakijat. Tämä osoitti meiltä eurooppalaisittainkin poikkeuksellista kyvykkyyttä. Haluan lausua torniolaisille kiitoksen yhteistyöstä.

Nyt olemme siirtyneet turvapaikkatilanteen osalta uuteen vaiheeseen. Käsittelyprosessien ja palautusten ohella erityistä huomiota on kiinnitettävä myönteisen päätöksen saaneiden kotoutumiseen.

Uudet suomalaiset tarvitsevat monenlaista apua ja tukea, mutta ennen kaikkea lähiyhteisön, johon voi kiinnittyä. Avain hyvään kotoutumiseen on paikallisella tasolla, viime kädessä meillä jokaisella. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja heidän toivottamisessaan tervetulleiksi on kysymys perusarvoistamme ja sitoumuksistamme. Noin 200 kuntaa on tehnyt myönteisen päätöksen ottaa vastaa maahanmuuttajia. Olen ylpeä teistä keskustalaisista kuntapäättäjistä, jotka olette kantaneet oman vastuun tämän kriisin hoitamisesta. Olette todellisia arjen sankareita, vaikka ilmapiiri ei välttämättä ole aina ollut kannustava. Mutta vain kantamalla vastuuta saavutamme johtopäätöksiä, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestäviä ja eheyttä vahvistavia.

Hyvät keskustalaiset,

Sitten muutama sana politiikan tekotavoista. Minulta on kysytty voiko puoluetta tai maata johtaa kuin yritystä. Olen vastannut, että ihmisten johtamisen periaatteet ovat mielestäni täsmälleen samat. Olen johtanut yrityksiä 25 vuotta ja nyt politiikassa kohta viisi vuotta. Havaintoni ovat vahvistuneet. Vision eli suuren yhdessä asetetun tavoitteen merkitys politiikassa on vielä suurempi kuin yrityselämässä.

Politiikassa ihmisillä täytyy olla suurempi syy lähteä tekemään tätä työtä ja hoitamaan luottamustehtäviä, koska yhteisten asioiden hoitamisesta tulee rajattomasti kielteistä palautetta ja lokaa niskaan. Yrityksiä syytetään pahimmillaan kvarttaalitaloudesta, jossa kolmen kuukauden tulos ohjaa kaikkea toimintaa. Itse en sitä kokenut enkä nähnyt missään, mutta jossain voi olla näinkin lyhyen tähtäimen johtamisesta kokemuksia.

Sen sijaan minulle on ollut täydellinen yllätys politiikan tekemisen lyhytjänteisyys. Politiikassa gallup tulee joka kuukausi pariin kertaan. Esimerkiksi Yleltäkin tulee 12 kappaletta galluppeja vuodessa eli täysi tusina. Niitä sitten syynätään ja katsotaan, mikä tapahtuma, uutinen, lause tai avaus vaikutti mihinkin ja kuinka paljon. Tämä on todellista lyhyen tähtäimen johtamista. Kyllä, hyvät ystävät, tällainen on varsinaista tusinataloutta. Politiikassa meidän pitää tehdä töitä arvojemme mukaisesti ylisukupolvisesti. Heittäkää ne puoluebarometrit ja gallupit roskakoriin. Minä en halua johtaa puoluetta tusinatalouden ohjausopeilla. Meillä on puolueessa aate ja arvot sekä ylisukupolvinen näky Suomen kuntoon laittamisesta. Pidetään siitä kiinni ja toimitaan sen mukaisesti.

Hyvät ystävät,

Keskustan vaalien alle tekemän talousohjelman mukaan velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021. Kuntatalous on nyt tällä uralla. Lupauksemme mukaisesti tämä hallitus ei ole siirtänyt omia ongelmiaan kunnille. Emme leikkaa kuntien valtionosuuksista eli ihmisten palveluista, kuten edellinen hallitus teki. Kymmenen miljardin urakasta neljä miljardia hoidetaan säästöillä, neljä uudistuksilla ja kaksi talouskasvua ja työllisyyttä edistämällä. Neljän miljardin säästöt ovat suunnilleen kasassa ja suuret uudistukset etenevät. Julkisen talouden tasapaino saavutetaan suunnilleen sillä hetkellä, kun työllisyysaste saavuttaa 72 prosenttia. Mutta mitä kuuluu työllisyydelle ja kasvulle?

Talouskasvussa olemme jo vuoden verran kulkeneet positiivisilla luvuilla. Suomi on saavuttamassa Saksaa kilpailukyvyssä että nyt myös talouskasvussa. Työllisyysaste on noussut yhden prosenttiyksikön. Työttömyys pienenee. Suomessa on myös maailman paras hallinto ja nousimme Legatum instituutin vertailussa viidenneltä sijalta ykköseksi.

Juttelin tilitoimistoyrittäjän kanssa. Hän sanoi, että hänen pienten ja keskisuurten asiakasyritysten tulos on vuoden aikana parantunut. Ne investoivat ja työvoimaa palkataan. Hyviä uutisia on kuulunut Turusta, Uudestakaupungista, Kemijärveltä ja tuosta naapurista Kemistä. Ilmoituksia sadoista jopa tuhannesta työpaikasta on tullut tiheästi. Nyt Suomeen jälleen uskalletaan investoida. Ilmapiiri on selvästi parantunut ja Suomeen luotetaan. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat näkyä. Kiitos vielä kerran kaikille kiky-sopimuksen tekijöille.

Erityisen positiivinen uutinen taloudesta on kotitalouksien luottamuksen parantuminen. Tämän taustalla on kasvanut varmuus siitä, että työpaikan menetys ei enää uhkaa. Tulevalle työllisyyskehitykselle lupaa hyvää se, että teollisuuden tuotanto on nyt 3,5 prosentin kasvussa verrattuna viime vuoteen.

Hyvät ystävät,

Julkistimme torstaina rohkean ilmasto- ja energiastrategiamme Ollin johdolla. Se näyttää ylittäneen oppositionkin odotukset. Suomessa luovutaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa kokonaan. Nyt ne Helsingin kivihiilikasatkin viimein häviävät. Valmistelemme siihen lain. Uusiutuvan osuus nousee 50 prosenttiin koko energian kulutuksestamme ja omavaraisuus 55 prosenttiin. Öljyä korvataan kotimaisella uusiutuvalla vauhdilla, autojen tankeissakin on kohta 30 prosenttia biopolttoaineita. Piensähköntuotantoon tulee helpotuksia ja maatiloja kannustetaan biokaasun käyttöön traktoreissa ja autoissa.

Sovimme Kööpenhaminassa Pohjoismaiden pääministerikokouksessa yhteisten askelmerkkien laatimisesta päästöjen vähentämiseksi liikenteessä. Lupasin, että Suomi ottaa tässä johtoroolin ja teemme ehdotuksen etenemisestä. Liikenneministeri Anne hoitaa tätä.

Asumiseen ja rakentamiseen on myös tehty vaaliohjelmamme mukaiset toimet ympäristöministeri Kimmon johdolla. Annoimme torstaina eduskunnalle tästä esityksemme. Se sisältää useita muutoksia, jotka helpottavat kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta. Normeja puretaan urakalla. Kunnan päätösvalta kaavoituksessa kasvaa. Kylärakentaminen ja maatilojen lisärakentaminen helpottuu. Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen sujuvoituu. Vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin.

Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Valtion viranomaiset taas voivat keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin.

Sovimme Ruotsin pääministerin kanssa pari viikkoa sitten, että lähdemme yhdessä helpottamaan puurakentamisen normeja. Yhdessä voisimme muodostaa merkittävän markkina-alueen.

Liikenteessä Suomi siirtyy 2100 –luvulle ennakkoluulottoman liikennekaaren vauhdittamana. Tämä on herättänyt kiinnostusta monissa muissa maissa. Voi, kun uskaltaisimme edetä vielä liikenneverkkoyhtiössäkin. Sillä Suomi saisi infran rakentamiseen todellista vauhtia. Vaikka nytkin satsataan teihin ja tietoliikenneinfraan kolme miljardia koko hallituskaudella, enemmän tarvittaisiin. Infra Oy – idea on kova juttu. Muuallakin on alettu liikkumaan tähän suuntaan.

Hyvät ystävät!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty kuin Iisakin kirkkoa monta vaalikautta. Se on keskeisin osa kestävyysvajeen paikkaamista, melkein kolmannes koko urakasta. Viime vaalikausi aloitettiin rakentamalla 70 suurkunnan mallia ja kuntaliitos-pakkoselvityksiä tehtiin melkein joka kunnassa. Eikö me nyt tehdä tämä valmiiksi? Väärinymmärrystä, pelottelua ja painostusta on nyt ilmassa niin paljon, että lupasin käyttää tähän aikaa. Kerrataanpa vielä, mistä tässä on kysymys.

Meidän sote-menot lisääntyvät ja nykyisillä talouden edellytyksillä nykytasoisia palveluita ei pystytä turvaamaan ilman isoa uudistusta. Me olemme aina lähteneet siitä, että meidän on vahvistettava perustason palveluja eli niitä lähiterveyskeskuksen tarjoamia palveluita. Yksityiset eivät tietenkään hoida tiettyjä viranomaistehtäviä kuten lastensuojelun huostaanottoja tai mielenterveyspotilaiden tahdonvastaista hoitoa. Painopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Palveluketjut on saatava sujuviksi eikä ihmisiä enää pompotella paikasta toiseen. Ja tämä koko kokonaisuus on siirrettävä kuntia suuremmille hartiolle eli maakunnille.

Kaikkien ihmisten valinnanvapautta on lisättävä, mutta julkinen toimija muodostaa edelleen sote-palvelujen vahvan rungon. Tietojärjestelmät on viimein saatava toimimaan. Arjen ammattilaiset pyörittävät uudistunutta kokonaisuutta rautaisella ammattitaidolla 1.1.2019 lähtien. Tämänkö kaiken oppositio haluaa repiä rikki viisi kuukautta sen jälkeen, kun kaikki on saatu toimimaan ja palauttaa uudistuksen lähtöruutuun.

Askarruttaako teitä valinnanvapaus ja julkisten palvelujen yhtiöittäminen? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa käytännössä? Jos sinulla on lonkassa ongelma ja haluat mennä lääkäriin, niin ensimmäinen valinnan paikka on se, että menetkö tuttuun terveyskeskukseen vai yksityiselle lääkäriasemalle. Tämä pitää harkita huolella, koska samalla päätät pidempiaikaisesta sitoutumisesta käyttää jatkossakin samaa ovea lääkäriin. Yksityinen lääkäriasema ei saa valita asiakkaitaan, vaan asiakas valitsee palvelun tarjoajan. Nyt jokaisella suomalaisella on valinnanvapaus siinä, mikä oli aiemmin mahdollista vain varakkaimmille.

Seuraavaksi lääkäri kirjoittaa lähetteen maakunnan ylläpitämään erikoissairaanhoidon yksikköön. Siellä lonkka kuvataan ja todetaan leikkauksen tarve. Lonkka leikataan joko julkisessa sairaalassa tai yksityisessä, pelkästään lonkkaleikkauksiin keskittyneessä yksikössä. Välittömästi leikkauksen jälkeen sinua aletaan kuntouttamaan. Se on lähettäneen peruspalveluyksikön vastuulla. Jos valinnanvapaus lopullisessa linjauksessa ulotetaan tähänkin kuuluvaksi, voit saada asiakassetelin ja mennä pienen yksityisen fysioterapeutin, paikallisen ammatinharjoittajan, ohjaukseen. Kaikkea tätä orkesteroi maakunta. Sillä on rahat ja se hyväksyy kaikki toimijat. Tiedon yhteensovittamisella seurataan hoidon etenemistä ja kaikki hoitoon osallistuvat tietävät täsmälleen tilanteesi. Eihän tämä nyt niin kauhealta kuulosta kuin mitä oppositio pelottelee.

Entäpä se yhtiöittäminen? Käytännössä perustaso, eli esimerkiksi terveyskeskukset yhtiöitetään, samoin kuin ne erikoissairaanhoidon toimet, jotka ovat valinnanvapauden piirissä. Mutta ketä se haittaa tai kiinnostaa, jos laskussa tai palkkakuitissa lukee Lapin maakunta tai Lapin maakunnan terveyspalvelut Oy. Oppositio tekee rakenteista kauheita mörköjä, me keskitymme palveluiden kuntoon saamiseen. Rakenteet pitää olla, mutta se on sivuseikka palveluita käyttävän ihmisen kannalta. Valtaosa palveluista tulee olemaan edelleenkin julkisia ja esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksote saa jatkaa, se on selvä. Tästä tulee hyvä uudistus, maailman paras. Tsemppiä Juhalle ja Anulle – urakka on kova.

Taloudessa on paljon myönteistä, mutta kaikilla ei mene hyvin. Maalaisliitto-Keskusta on aina halunnut kantaa radikaalia sosiaalieettistä vastuuta kaikkein sorretuimmassa asemassa olevista tai sinne ajautumassa olevista ihmisistä. Tähän työhön haluan meitä kaikkia kannustaa. Tälle työlle on todellakin nyt tilausta, kun julkista taloutta laitetaan kuntoon.

Uskallan myös esittää toiveen. Pitäkää meidät päättäjät ajan tasalla. Kertokaa avoimesti ja rohkeasti, kenellä on suurin hätä ja mihin meidän pitäisi voimamme keskittää. Puhukaa heidän suullaan, joiden ääni ei kuulu julkisessa keskustelussa ja mahdu päivälehtien otsikoihin. Puhukaa heidän suullaan, joiden takana ei ole vahvoja ja varakkaita etujärjestöjä, ja jotka eivät jaksa ja pysty tuomaan itseään ja omaa hätäänsä esille. Arvostan teidän ääntänne juuri silloin, kun puhutte hätää kärsivien äänellä, tavallisen arjen äänellä.

Tähän asiaan tarvitaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Eriarvoistuminen on vakava asia. Olen päättänyt perustaa työryhmän eriarvoistumisen pysäyttämiseksi nykyisten talousraamien puitteissa. Sen puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari.

Hyvät keskustalaiset!

Kasvun ja työllisyyden tavoitteet etenevät, lisää pökköä pesään heitetään koko ajan. Suomi tulee kuntoon niin kuin me lupasimme. Välillä uskoa koetellaan, mutta tästäkin selvitään – takaan sen.

Pyydänkin teiltä apua. Kuntavaalien ehdokasasettelulla ratkeaa pitkälti kuntavaalien tulos. Kuntavaaleista on tulossa yleispoliittiset vaalit. Nyt kaikki keräämään ehdokkaita. Otetaan loppukiri viime kunnallisvaalien tapaan. Rakennetaan me keskustalaiset tulevaisuuden kunta.

Hyvät ystävät!

Viime kädessä vaikeat ajat koettelevat arvoperustaamme. Pelko on ilmaus epävarmuudesta ja se on epämiellyttävä tunne, jota ei pidä lietsoa vaan josta pitää auttaa pääsemään eroon. Meidän tehtävä on luoda yhteyttä erilaisten ihmisten välille, yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa toivoa. Suomea voi rakentaa ja rakastaa erilaisista taustoista.

Meille historiamme vaiheissa rakkaiksi tulleita arvoja ei kuitenkaan voi ottaa tällaisena aikana itsestään selvyyksinä. Niiden eteen on oltava valmis näkemään vaivaa. On kohdattava omat pelot ja epävarmuus.

Kaikkiin ongelmiin on löydettävissä käytännöllisiä ratkaisuja. Ongelmista puhumista ei tule pelätä, mutta arvoperustamme tulee esiin siinä, miten niistä puhumme ja miten toimimme.

Kaiken perustana itselläni on ihmisarvon näkeminen ja kunnioitus. Samalla meidän on kohdattava vastuumme. Vastuun taakka voi olla suuri, mutta tukemalla toisiamme ja rakastamalla isänmaata me selviämme. Näin olemme tehneet kohta 100 vuotta. Näin teemme jatkossakin.

Lue seuraavaksi

Juha Määttä Keskustan viestintäpäälliköksi
Keskustan uudeksi viestintäpäälliköksi on valittu filosofian maisteri Juha Määttä. Nimityksen teki 10.10.2024 kokoontunut Keskustan puoluehallitus.
10.10.2024 / Uutiset

Maamme taloudellinen tilanne on vakava, mutta ideologinen toisen värisiltä ihmisiltä avun poistaminen ei auta. Suomen nykyhallitus laittaa Afrikan kehitysyhteistyöhanoja kiinni eikä näe Afrikan valtioita potentiaalisena kauppakumppanina, huomautti Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari ryhmäpuheessa, kun eduskunta kävi lähetekeskustelua Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Kalmari muistutti puheessa myös, että Kauppa- ja kehityspolitiikka on osa turvallisuutta. Lisäksi hän totesi, että Suomella olisi annettavaa erityisesti yrittäjyyteen kannustamisessa. Ruokaturvan osaaminen ja siitä viestin vieminen puolestaan on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
9.10.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
EtusivuAjankohtaistaUutisetJuha Sipilän poliittinen katsaus Tornion puoluevaltuustossa 26.11.2016