Kalmari Jyväskylässä Energiapäivillä: Vero-ohjaus käyttöön

Hallituksen tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus 50 %:iin ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttö 40 %:iin käytetystä energiasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tehostaa puun teollisen käytön sivuvirtoja sekä metsä- ja ei-syömäkelpoisten maatalousbiomassojen ja biojätteen käyttöä. Myös tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä halutaan nostaa sekä lisätä lämpöpumppujen käyttöä lämmityksessä.

– Fossiilista tuontienergiaa tulee korvata puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. Vero-ohjaus on käypä keino siihen. Hiilidioksidiveroa tulee nostaa edelleen. Harva tietää, että tuemme fossiilisia polttoaineita yhdistetyssä lämmön ja sähköntuotannossa noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Kompensaatio on syytä poistaa asteittain, huolehtien siitä, ettei yhteistuotanto tule kannattamattomaksi. En voi myös ymmärtää, miksi uusiutuvalla energialla toimivia biokaasuautoja rangaistaan käyttövoimaverolla, toteaa Kalmari

Kalmari iloitsi, että työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tukea Keski-Suomeen Mustankorkean biokaasulaitokselle 2,2 miljoonaa euroa, joka on 27% noin 8 miljoonan euron investoinnista.

Anne Kalmari kertoi myös muista kannustinmahdollisuuksista uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Niitä ovat mm. investointi-, innovaatio- ja vientituet, tariffijärjestelmän jatko, kärkihanketuet, oppilaitosten hanke- ja tutkimusrahoitus, yhteistyö PK -yritysten ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT:n, Innovaatiorahoituskeskus Tekesin sekä Team Finlandin kanssa, julkisten hankintojen ohjaaminen.

– Saimme hallitusneuvotteluissa rahaa ohjattua maaseudun kehittämisrahastoon. Nyt on syytä huolehtia, että hajautetun energian hankkeet lähtevät liikkeelle. Maatilatalouden kehittämisrahasto MAKERA:n ehtoja tulee tarkistaa niin, että energiaa voi myydä ulkopuolisille.

Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, lupakäytäntöjen ja normien helpotus sekä pientuottajien mahdollisuus tuottaa verkkoon energiaa lisäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Monessa asiassa tarvitsemme sääntelyn purkua, mutta energian raaka-aineiden on oltava kestävästi tuotettuja. Haluan, että tukia jaetaan vain PECF- sertifioidulle puulle, vaati Kalmari

Biotalous on kasvava ala. Se jakaa työtä ja hyvinvointia laajasti ympäri Suomea.

Keski-Suomen Energiapäivän teemoina tänä vuonna oli Keski-Suomen ja Jyväskylän Energiataseen julkistaminen, energiatehokkuussopimuksen uusi kausi sekä energia-alan yrittäjien ahdinko.

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Suomen biotalouden tuotos on yli 64 miljardia euroa vuodessa ja se työllistää suoraan 285 000 henkeä (11 % työllisistä). Biotalouden viennin arvo on yli 17 miljardia euroa (30 % viennistä). Biotalouden tuotos on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa eli sen merkitys on hyvin suuri Suomelle.