Keskusta esittää: Vähennetään turvemaiden päästöjä

Keskusta esittää miljoonan tonnin kustannustehokkaita toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää ripeitä toimenpiteitä. Keskusta esittää kustannustehokkaita toimia, joiden avulla vähennämme kasvihuonekaasupäästöjä miljoonalla tonnilla vuodessa. Tämä vastaa yhteensä 250.000-400.000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. Toimet nojaavat Luonnonvarakeskuksen tuoreisiin tutkimuksiin maatalouden ja maankäytön päästöistä.

Maatalouden suurimmat ilmastopäästöt tulevat turvepelloilta. Peltojen turvemaassa oleva hiili vapautuu vuosien kuluessa vähitellen ilmakehään. Hiilidioksidipäästöjä voidaan estää nostamalla turvemaan veden pintaa ja muuttamalla pelto suoksi tai kosteikkometsäksi.

Kohdennettu turvepeltojen metsitys 30.000 hehtaarilla

Keskusta esittää kohdennettua palkkiota heikkotuottoisten tai vaikeasti viljeltävien tai jo viljelykäytöstä poistettujen paksuturpeisten peltojen kosteikkometsitykseen tai niiden ennallistamiseen suoksi. Tämä tapahtuu pohjaveden pintaa nostamalla ja viljelemällä alue esimerkiksi hieskoivulle. Toinen vaihtoehto on nostaa pohjaveden pintaa niin reilusti, että alue kehittyy kosteikoksi ja alkaa soistua uudelleen.

Kohdennetun palkkion vastineeksi maanomistaja sitoutuisi ennallistamisen tai kosteikkometsittämisen jälkeen pitämään alueen vesitalouden koskemattomana.

Jos 30.000-35.000 hehtaaria ruoantuotannosta poistuneita tai vaikeasti viljeltäviä turvepeltoja muutettaisiin mm. kosteikkometsiksi tai ennallistettaisiin takaisin suoksi, voitaisiin Suomen hiilidioksidipäästöjä vähentää peräti 0,5-0,7 miljoonalla tonnilla vuodessa. Tavoite koskee noin 1,5 prosenttia Suomen kokonaispeltoalasta ja runsasta kymmentä prosenttia turvepelloista.

Torjutaan metsäkatoa, lopetetaan peltojen pakkoraivaus

Keskusta esittää, että metsien ja soiden lannanlevityssääntelystä johtuva pakkoraivaus pelloksi lopetetaan. Jos pellonraivaus turvemailla saadaan puolitettua seuraavan kymmenen vuoden aikana, olisi tästä saatava päästövähennys keskimäärin runsaat 300 000 tonnia vuodessa.

Keskusta ei voi kuitenkaan hyväksyä peltojen raivauksen täyskieltoa. Se asettaisi investoiville tiloille katon tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on jatkuvasti heikentynyt. Esitämme toimia, joilla tartutaan asiaan maanomistaja- ja viljelijälähtöisesti. Samalla on selkeästi huomioitava se tosiasia, että niin sanottu peltojen pakkoraivaus johtuu nykyisistä säännöistä.

Vaihtoehto pellon pakkoraivaukselle lannanlevitysalaksi on lannan tehokas prosessointi tuottamalla biokaasua ja kierrätyslannoitteita. Näin lanta saadaan tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti hyötykäyttöön ja raivaus lannanlevityksen tarpeisiin poistuu.

Ehdotamme, että nykyistä lainsäädäntöä uudistetaan siten, että uuden lannanlevitysalan raivaaminen voidaan korvata kierrättämällä ravinteet biokaasuksi ja kierrätyslannoitteiksi.

Keskusta on aiemmin esittänyt keinoja biokaasun tuotannon edistämiseksi (tiedote 14.3.). Samalla se voi toimia uutena tulonlähteenä tiloille.

Metsäkatoa eli metsäpinta-alan pienenemistä muun maankäytön tieltä tapahtuu Suomessa noin 10 000 hehtaaria vuodessa, pääosin erilaisen infra- ja asuinrakentamisen takia. Metsää raivataan pelloksi noin 4000 hehtaaria vuodessa.

Peltoja raivataan esimerkiksi siksi, että kotieläintuotantoa laajentavien tilojen on pakko saada lisää lannanlevitysalaa, jos lähiseudulta ei ole vuokrattavissa tai ostettavissa peltoa. Peltoja raivataan myös tilusrakenteen parantamiseksi ja maatilan laajentamiseksi. Siksi esitämme toisena raivauksen tarvetta vähentävänä toimena tilusjärjestelyjen sekä pellon vuokramarkkinoiden kehittämistä maatalouspolitiikan keinoin.