Keskusta: Kansalliset ilmastosopimukset käyttöön valtion ja maakuntien välillä, MAL-sopimukset historiaan

Ilmastonmuutos monimuotoisuuden vähenemisen ohella on merkittävin uhka ympäristölle ja hyvinvointimme jatkumiselle. Työ ilmastonmuutoksen torjumiseksi on Suomelle suuri mahdollisuus. Suomella on velvollisuus tehdä osansa päästöjen vähentämiseksi, mutta mahdollisuutemme on tuottaa niitä ratkaisuja, joita koko maailma nyt etsii.

Elinkeinoelämän ohella kunnilla ja maakunnilla on keskeinen rooli näiden päästövähennysten mahdollistajana. Monissa kunnissa maaseudulta kaupunkeihin tehdään jo paljon hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Tämän tueksi Keskusta esittää siirtymistä nykyisistä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista kansallisiin ilmastosopimuksiin. Ihmisen, luonnon ja talouden tasapainon saavuttaminen on myös alueiden kehittämisen ajuri.

Suuret kaupungit kehittivät aikanaan MAL-sopimukset kaupungistumisen tueksi. Tämän hetken ja yhteisen tulevaisuutemme polttavin ongelma on kuitenkin ratkoa, kuinka päästöjä vähennetään eri puolella Suomea ja rakennetaan samalla kestäviä yhdyskuntia.

Kaupungistuminen ei ole itsetarkoitus, kestävät yhdyskunnat ja ihmisen kokoiset yhteisöt ovat. Uuden tasapainon löytäminen on kaupungistumisen megatrendin vastapaino. Kaupungit ja niiden keskustat tulevat muuttumaan koronan myötä, kun etätyötä tehdään aiempaa enemmän.

Keskusta esittää, että nykyisten MAL-sopimusten tilalle otetaan tulevaisuudessa käyttöön kansalliset ilmastosopimukset, jotka tehdään valtion ja maakunnittain alueen kuntien kanssa. MAL-sopimuksiin varatut valtion varat on jatkossa käytettävä ilmastotoimiin sitoen kaupunkiseutujen kasvutavoitteiden sijaan. Näin luodaan uusi uusi, kansallisen aluekehittämisen työkalu.

Tämä ”kansallinen ilmastosopimus” tulisi suunnata alueille ulottuen kaupungeista maaseudulle, jotka sitoutuvat vähentämään päästöjä, parantamaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa tai vahvistamaan hiilensidontaa. Suurin päästöjen vähentämispotentiaali on kaupunkiseuduilla.

Keskusta haluaa avata jo hyvissä ajoin keskustelun siitä, miten valtio tukee yhdyskuntarakenteen kehitystä ja alueiden ilmastotoimia tulevaisuudessa. Nykyiset MAL-sopimukset päivitetään vuoden 2023 loppuun mennessä.

Maakunnat edistäisivät sopimusten syntymistä alueillaan. Näin valtion ja kaupunkiseutujen välisten sopimusten kattavuutta laajennettaisiin nykyisestä seitsemästä kaupunkiseudusta kaikkiin halukkaisiin kuntiin.

Sopimuksella tavoiteltaisiin esimerkiksi lämmityksen päästöjen vähentämistä, puurakentamisen lisäämistä, julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista, päästöttömän autoilun vaatiman infran kehittämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ja julkisen liikenteen kehittämistä sekä etätyön edellytyksien parantamista. Sopimusten piirissä voisi olla myös kuituverkon ja muiden yhteyksien rakentamista, muuta monipaikkaisuusinfraa, paikallistason energiantuotantoa ja uudenlaisia asumisen malleja.

Keskusta katsoo, että valtion ja kuntien sekä alueiden väliset ilmastosopimukset vastaavat aikamme haasteisiin nykyisiä MAL-sopimuksia paremmin.