Keskusta: Vakaa ja ennustettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja jatkuu

Valtioneuvoston tänään hyväksymässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa (UTP) selonteossa näkyy keskustan pitkäjänteinen ja ennakoitava ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Selonteon painopisteet ovat pitkälti samat kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuoden 2016 selonteossa. Keskusta on tyytyväinen selonteon sisältöön, sanovat puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sekä parlamentaarisen seurantaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola.

Keskustalaiset arvioivat tilanteen lähialueillamme epävakaaksi, mikä asettaa vaatimuksensa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle sekä puolustukselle. Keväällä 2021 annettavassa puolustusselonteossa konkretisoidaan, mitä Suomen puolustamiselta käytännössä edellytetään. Tässä työssä puolustusministeri Antti Kaikkosella on keskeinen rooli.

-Suomen linjana on turvallisuuden vahvistaminen paitsi lähialueillamme, mutta myös laajemmin Euroopassa ja maailmalla. Seikkailupolitiikalle ei ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ole varaa, sanoo Savola.

-Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomella tulee olla kaikki puolustuksensa edellyttämät sotilaalliset valmiudet. Suomen Nato-linja ei selonteossa muutu, mutta mahdollisuus Nato-jäsenyyden hakemiselle säilyy keinovalikoimassamme.

-Suomi ja Ruotsi ovat syventäneet etenkin puolustuspoliittista yhteistyötä viime vuosina. Tätä linjaa on syytä vahvistaa, kumppanuudellemme on laaja kannatus molemmissa maissa.

Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä turvallisuuden edistämisessä. Turvallisuutta on edistettävä mm. EU:n ja YK:n puitteissa sekä kahdenvälisesti. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on keskustalaisten mielestä etenkin pienempien maiden turva, sääntöjen täytyy olla kunnossa ja kaikkien tulee niitä noudattaa.

-Koronaviruspandemia on korostanut Suomen vahvuuksien merkitystä. Vakaa ja hyvä hallinto, toimivat peruspalvelut ja huoltovarmuus sekä ruokaturva ovat keskeisiä tekijöitä myös globaaleihin haasteisiin vastaamisessa, sanoo Pakarinen.

-EU:n toimintakykyä laaja-alaisissa kriiseissä on vahvistettava. Korona-pandemia muistuttaa meitä siitä, että kriisin tullen varautumisen ja huoltovarmuuden pitää olla kunnossa.

-Ulkopolitiikan hoidossa myös kahdenvälisistä toimivista suhteista on huolehdittava jatkossakin, niin itään kuin länteenkin. Venäjän kanssa käytävä aktiivinen vuoropuhelu ja vahva Venäjän-tuntemuksemme ovat arvokkaita myös jatkossa. Yhdysvallat on Suomelle keskeinen kumppanimaa, jonka kanssa tehtävä laaja-alainen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, Pakarinen summaa.