Siirry sisältöön

Keskustalta vastalause hallituksen lisäbudjettiin: Rakennusalalle sekä itäiseen ja Pohjois-Suomeen tukea – rahat Turun tunnin junasta

Keskustan eduskuntaryhmän tunnus
Keskustan eduskuntaryhmän tunnus

Rakennusalalle sekä itäiseen ja Pohjois-Suomeen tukea – rahat Turun tunnin junasta

Suomen talouden tilanne huononee. Konkurssien määrä, lomautukset ja työttömyys ovat kasvussa. Talous on ajautumassa taantumaan ja etenkin rakennusala on poikkeuksellisen vakavissa vaikeuksissa.

Keskusta esittää, että vastauksena tilanteeseen hallitus luopuu kannattamattoman Turun tunnin junan 460 miljoonan euron pääomittamisesta.

Sen sijaan Keskusta esittää toteutettavaksi rakentamisen 300 miljoonan euron suhdannepaketin sekä itäisen ja Pohjois-Suomen elinvoimaa vahvistavan 160 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden.

Rakentamisen suhdannepaketti tukisi etenkin rakennusalan työllisyyttä ja yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli. Hankkeet kohdistuisivat kaikkialle Suomeen.

Rahaa osoitettaisiin teiden ja homekoulujen korjaamiseen, taloyhtiöiden perusparannuksiin ja remontteihin, laajakaistayhteyksien rakentamiseen, kotitalouksien öljylämmityksistä luopumiseen sekä äkillisen rakennemuutoksen tukeen niille paikkakunnille, joita rakennusalan tilanne kohtuuttomasti koettelee.

Keskusta helpottaisi itäisen Suomen tilannetta 130 miljoonalla eurolla ja osoittaisi 30 miljoonaa Pohjois-Suomeen. Toimenpidekokonaisuudella vahvistettaisiin Venäjän hyökkäyssodasta seurauksista kärsivien Suomen pitkän itärajan maakuntien kasvunäkymiä ja aloitettaisiin Pohjoisen ohjelman toteuttaminen.

Lisäksi Keskusta esittää vastalauseessaan, että maatalouden kriisituesta aiemmin säästyneet varat ohjattaisiin maatilatalouden kehittämisrahastoon. Maatalouden kriisi ei ole ohi ja pääomittamisen avulla aloitus- ja investointitukia voidaan kohdistaa joustavasti mahdollistamaan sukupolvenvaihdoksia ja investointeja myös tulevaisuudessa.

Keskustan vastalause on kokonaisuudessaan alla.

 

Vastalause

Yleisperustelut

Rakennusalan suhdannepaketti

Suomen talous on ajautumassa taantumaan. Erityisesti rakennusalan suhdannetilanteesta on muodostumassa poikkeuksellisen vakava. Konkurssien määrä, lomautukset ja työttömyys ovat kasvussa.

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kesä-elokuun 2023 aikana yli 40 % vähemmän kuin vuosi sitten. Rakennusalan tilanteesta uhkaa muodostua vaikein sitten 1990-luvun laman. Rakennusalan vaikeudet voivat pitkittyessään heijastua myös muualle talouteen, kuten palvelualalle.

Hallitus on tähän asti lähinnä seurannut sivusta tilanteen huononemista. Tyytynyt siirtämään eteenpäin hallitusohjelmien mukaisten rakennusalaa koskevien säästöpäätösten toimeenpanoa.

Keskusta esittää, että hallitus valmistelee välittömästi 300 miljoonan euron suhdannepaketin tukemaan erityisesti rakennusalan työllisyyttä ja yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli. Toimenpiteet kohdistuisivat kaikkialle Suomeen.

Rakennusalan suhdannepaketti muodostuisi seuraavista toimenpiteistä:

1. Perusväylänpidon rahoitusta lisättäisiin hallituksen päättämän päälle 150 miljoonalla eurolla ja yksityisteiden avustuksia kasvatettaisiin 15 miljoonalla eurolla. Tällä saataisiin päällystettyä esimerkiksi noin 1500 kilometriä tieverkkoa ja korjattua yksityisteitä noin 1500 kilometriä.

2. Kunnille osoitettaisiin 40 miljoonaa euroa avustuksena homekoulujen ja muiden kosteusvaurioista kärsien rakennusten korjaamiseksi tai esimerkiksi lämmitystapamuutoksiin käytettäväksi. Valtionavustusprosentin ollessa esimerkiksi 20 prosenttia, voitaisiin tällä vivuttaa liikkeelle 200 miljoonan euron korjausinvestoinnit.

3. Taloyhtiöille myönnettäisiin 60 miljoonalla eurolla määräaikaisia avustuksia perusparannuksiin ja muihin isoihin remontteihin. Esimerkiksi kymmenen prosentin avustuksella, jollainen oli käytössä finanssikriisin aikana, voitaisiin vauhdittaa 600 miljoonalla eurolla suunnitteilla olevien taloyhtiöiden remonttien käynnistämistä.

4. Laajakaistayhteyksien rakentamiseen kohdennettaisiin 10 miljoonaa euroa sekä 10 miljoonaa euroa kotitalouksien öljylämmityksistä luopumisen tukemiseen.

5. Rakennusalan konkurssien koettelemille sekä muille suhdannetilanteesta kohtuuttomasti kärsiville paikkakunnille tulee kohdentaa äkillisen rakennemuutoksen tukea ja varata sille riittävä rahoitus. Esimerkiksi Pyhännän työpaikat ovat ihan yhtä arvokkaita kuin suurempien kaupunkien tehdaspaikkakuntien työpaikkojen menetykset. Äkilliseen rakennemuutoksen määrärahoja on syytä lisätä 15 miljoonaa euroa.

Itäisen ja Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja kasvun edistämispaketti

Keskusta on syvästi huolissaan siitä, että hallituksen politiikka on johtamassa Suomen jakamiseen kahtia. Hallitus on unohtanut itäisen Suomen ja Pohjois-Suomen tarpeet, vaikka Venäjän hyökkäyssodan seuraukset tuntuvat vahvimmin juuri rajamaakunnissa. Alueelliset erot Suomen sisällä ovat kärjistymässä rajusti, kun eri hallinnonalojen säästöt ovat kohdistumassa kohtuuttomasti itäiseen Suomeen ja vastaavasti panokset ohjataan muualle.

Hallituksen linjavalinta itäisen Suomen jättämisestä yksin näkyy monella politiikkalohkolla, kuten muun muassa liikenneverkon kehittämisessä, aluekehitysrahoissa sekä energiatuotannossa. Itäinen Suomi tarvitsee ja on oikeutettu tasavertaisiin mahdollisuuksiin muun Suomen kanssa. Itäisen Suomen asia on myös mitä suurimmassa määrin turvallisuuspoliittinen kysymys. Näinä aikoina hallituksen luulisi ymmärtävän, mikä merkitys koko Suomen yhdenveroisella kehittämisellä on.

Hallitus on ohjelmassaan kohdentamassa erillisen Länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämispaketin. Itäinen Suomi tarvitsee nopeasti vastaavanlaisen toimenpidekokonaisuuden Itäisen Suomen kehittämisvision toteuttamiseksi. Keskusta esittää, että hallitus valmistelee yhdessä Itäisen Suomen maakuntien sekä alueen yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa 130 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden Itäisen Suomen kasvunäkymien vahvistamiseksi. Lisäksi kohdistetaan 30 miljoonaa euroa Pohjoisen ohjelman toteuttamiseen aloittamiseen alueen kasvunäkymien vahvistamiseksi.

Turun tunnin junan pääomittamiskaavailun peruminen

Hallitus on ohjelmassaan varannut 460 miljoonaa euroa Turun Tunnin juna -yhtiön pääomittamiseen vaalikauden aikana, vaikka hanke on viime kaudella valmistuneessa valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön selvitystyössä todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaksi. Lisäksi päästöjen takaisinmaksuaika Turun tunnin junassa olisi 140 vuotta, joten hanke on myös ilmaston kannalta vaikeasti perusteltavissa.

Hallituksen lupaamaa pääomitus on syytä nähdä eräänlaisena veronmaksajien ennakkomaksuna koko Turun tunnin junalle. Ministeriöiden selvityksen mukaan Turun tunnin juna aiheuttaisi julkiselle sektorille nykyarvossa noin 2,6 miljardin euron menot sen lisäksi että lippujen hinnat nousevat. Todellisuudessa veronmaksajien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle voivat osoittautua tätäkin suuremmaksi, jos investointikustannukset nousevat arvioiduista. Se on selvää, että tämän vaalikauden pääomitus ei tule riittämään kuin hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen.
Samanaikaisesti Suomessa riittää olemassa olevassa tie- ja rakennuskannassa runsaasti korjattavaa ja korjausvelka on hallituksen politiikan seurauksena kasvamassa vaalikauden aikana.

Keskusta esittää, että vastauksena suhdannetilanteeseen hallitus luopuu kannattamattomasta Turun tunnin junan 460 miljoonan euron pääomittamisaikeesta ja toteuttaa sen sijaan eri puolilla maata työpaikkoja ja talouden kasvua turvaavan rakentamisen 300 miljoonan euron suhdannepaketin sekä itäisen Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä vahvistavan 130 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden ja kohdistaa 30 miljoonaa euroa Pohjoisen ohjelman toteuttamiseen aloittamiseen.

Maataloudelle varatun kriisipaketin uudelleenkohdennus aloitus- ja investointitukiin

Lisäksi Keskusta esittää, että maatalouden kriisituesta aiemmin säästyneet varat ohjattaisiin maatilatalouden kehittämisrahastoon. Maatalouden kriisi ei ole päättynyt ja Makeran pääomittamisen avulla on mahdollisuus kohdistaa aloitus- ja investointitukia joustavasti mahdollistamaan sukupolvenvaihdoksia ja investointeja myös tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausumat:

Vastalauseen lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee välittömästi suhdannepaketin tukemaan erityisesti rakennusalan työllisyyttä ja yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli. Toimenpiteet kohdistuisivat kaikkialle Suomeen. Rakennusalan 300 miljoonan euron suhdannepaketti koostuisi viidesti nopeasti toteutettavasta elementistä, joita ovat perusväylänpidon ja yksityisteiden lisärahoitus, homekoulujen ja muiden kuntien kosteusvaurioisten rakennusten korjaaminen, taloyhtiöiden remonttiavustukset, laajakaistayhteyksien rakentaminen ja tuki öljylämmityksestä luopumiseen sekä äkillisen rakennemuutoksen tuen rahoituksen lisääminen, jotta tukea voidaan osoittaa muun muassa Pyhännän kaltaisille rakennusalan tilanteesta kärsiville paikkakunnille.

Vastalauseen lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa itäisen Suomen kilpailukyvyn ja kasvun edistämispakettiin 130 miljoonan euron rahoituksen Itäisen Suomen kehittämisvision toimeenpanoon ja 30 miljoonaa euroa Pohjoisen ohjelman aloittamiseen. Tarkempi kohdennus tulee valmistella yhdessä alueiden maakuntien sekä alueen yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Vastalauseen lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruttaa aikeensa pääomittaa kannattamatonta Turun tunnin junaa 460 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Maaseudun kehittäminen

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
Hallitus osoitti maaliskuun 2023 alussa maatiloille yhteensä 95 miljoonaa euroa kriisitukea sähkön ja lannoitteiden rajun hinnannousun kompensoimiseksi. Tiukkojen hakuehtojen vuoksi kustannustukea jäi käyttämättä noin 65 miljoonaa euroa.
Lisätalousarviossa nykyinen hallitus ehdottaa vain osalle käyttämättä jääneistä uudelleen kohdennuksia.

Maatalouden kriisi ei kuitenkaan ole ohitse. Tuotantokustannukset ovat lähteneet uudelleen nousuun, korkokustannukset ovat jatkaneet nousuaan eikä maataloustuotteiden markkinatilanne ole merkittävästi kohentunut kriisituen lanseerausajankohdasta.

Tällä hetkellä on elintärkeää varmistaa mahdollisuudet kannattavalle kotimaiselle ruoantuotannolle. Tuotannon jatkuvuus ja kannattavuus on riippuvainen alan mahdollisuudesta kannattavien investointien tekemiseen.

Ehdotamme, että kriisituesta säästyneet varat ohjattaisiin maatilatalouden kehittämisrahastoon. Makeran pääomittaminen on mahdollisuus kohdistaa aloitus- ja investointitukia joustavasti mahdollistamaan sukupolvenvaihdoksia ja investointeja myös tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta lisää 44 881 000 euroa momentille 30.10.40 maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin.

Ehdotus

Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että ehdotus vuoden 2023 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja että edellä ehdotetut kolme lausumaa hyväksytään.

Helsingissä 9.11.2023

 

Lue seuraavaksi

Eurovaaliehdokas Venla Kajan: Opiskelijoiden ovet auki Eurooppaan
Monelle opiskelijalle vaihtoon lähtö on ensimmäinen kosketus eurooppalaisuuteen. Se on hieno esimerkki siitä, mitä EU:n vapaa liikkuvuus tarkoittaa. Toivon, että mahdollisimman moni nuori saisi hyödyntää tämän mahdollisuuden.
24.4.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Eurovaaliehdokas Valtteri Paakki: Vihreä siirtymä on tehtävä kestävästi ja oikeudenmukaisesti
Keskustalaiseen ajattelumaailmaan kuuluu ajatus ylisukupolvisuudesta. Tahtotila jättää oma tila ja ympäristö paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville. Mikäli tahdomme pitää kiinni tästä periaatteesta, meidän on edistettävää vihreää siirtymää niin Suomessa kuin EU:n laajuisesti. 
20.4.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustalta vastalause hallituksen lisäbudjettiin: Rakennusalalle sekä itäiseen ja Pohjois-Suomeen tukea – rahat Turun tunnin junasta