Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Kolme asiaa erottaa Keskustan muista
Tekstin “pieni präntti” johti keskustan irtautumiseen vasemmistolinjasta
– kolme asiaa erottaa Keskustan muista puolueista
Keskustalle nuorisopolitiikassa on tällä hetkellä kolme kirkasta linjaa:
1. Keskusta ajaa valtion kassan laittamista kuntoon ja tulevaisuuteen tähtääviä uudistuksia. Se on myös nuorten etu. Meidän talouslinjamme on reilumpi ja oikeudenmukaisempi kuin hallituksen. Järkeemme ei sovi, että ministeripalkkaisten veroja alennetaan samalla, kun nuorilta leikataan.
2. Keskusta ajaa lähipalveluiden varaan rakentuvaa Suomea. Juuri lasten ja nuorten takia palveluiden pitää pelata ja olla helposti saatavilla – esimerkiksi neuvolaa tarvittaessa tai mielenterveyden järkkyessä.
3. Keskusta ajaa nuorille laajoja ja koko maan kattavia koulutusmahdollisuuksia.
Keskusta ei mennyt mukaan vihervasemmiston välikysymykseen
Vasemmistopuolueet ilmoittivat tekevänsä välikysymyksen, jonka aiheena on nuorten tulevaisuus.
Sosiaalidemokraatit tarjosivat keskustallekin mahdollisuutta lähteä mukaan vasemmiston välikysymykseen. Sen aiheena on nuorten tulevaisuus. Välikysymyksen yksityiskohdissa, ns. pienellä präntillä kirjoitettuna, kuitenkin vaadittiin koko vasemmistolaisen työmarkkina- ja talouslinjan hyväksymistä.
Tällaiseen Keskusta ei halua lähteä. Keskustalla on oma vahva työllisyys- ja talouslinja, jossa ollaan valmiita myös työelämän isoihinkin uudistuksiin.
Niko Pikkuaho
Ei tolkutonta ”tunnin junaa”, vaan töitä koko Suomeen sekä tukea itään ja pohjoiseen
Keskustan linja on, että Suomen talouden kehitystä pitää oikaista tässä ja nyt. Maamme alueita pitää kohdella tasapuolisesti.
Siksi Keskusta esittää, että hallitus luopuu Turun ja Helsingin välisen tunnin junan 460 miljoonan euron pääomittamisesta ja että rahat käytetään ihmisten työpaikkojen turvaamiseen kautta Suomen sekä itäisen ja Pohjois-Suomen tukemiseen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti itäisen Suomen ja maamme pohjoistenkin rajaseutujen elinoloja, kun itäraja sotaa käyvään Venäjään meni kiinni. Näillä alueilla ollaan uuden edessä.
Hallitus on tähän asti vain seurannut sivusta talouden tilanteen huononemista. Itäistä Suomea ei ole autettu mitenkään. Rahat ja muut voimavarat menevät eteläiseen ja läntiseen Suomeen.
Kallis ja kannattamaton Turun tunnin juna on toteemi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ”puolen Suomen politiikalle”.
Hallituksen talouslinjaan tekemässään vastalauseessa Keskusta esittää toteutettavaksi rakentamisen 300 miljoonan euron suhdannepaketin sekä itäisen ja Pohjois-Suomen elinvoimaa vahvistavan 160 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden.
Rakentamisen suhdannepaketti tukisi etenkin rakennusalan työllisyyttä ja yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli. Hankkeet kohdistuisivat kaikkialle Suomeen.
Rahaa osoitettaisiin teiden ja homekoulujen korjaamiseen, taloyhtiöiden perusparannuksiin ja remontteihin, laajakaistayhteyksien rakentamiseen, kotitalouksien öljylämmityksistä luopumiseen sekä äkillisen rakennemuutoksen tukeen niille paikkakunnille, joita rakennusalan tilanne kohtuuttomasti koettelee.
Keskusta helpottaisi itäisen Suomen tilannetta 130 miljoonalla eurolla ja osoittaisi 30 miljoonaa Pohjois-Suomeen. Toimenpidekokonaisuudella vahvistettaisiin Venäjän hyökkäyssodan seurauksista kärsivien Suomen pitkän itärajan maakuntien kasvunäkymiä ja aloitettaisiin Pohjoisen ohjelman toteuttaminen.
Lisäksi Keskusta esittää vastalauseessaan, että maatalouden kriisituesta aiemmin säästyneet varat ohjattaisiin maatilatalouden kehittämisrahastoon.
Maatalouden kriisi ei ole ohi. Pääomittamisen avulla aloitus- ja investointitukia voidaan kohdistaa joustavasti mahdollistamaan sukupolvenvaihdoksia ja investointeja myös tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee kotimaassa kasvanutta ruokaa.
Matti Mönttinen
Hallitus jakaa Suomea kahtia – perussuomalaiset kuskin paikalla
Eduskunnan valiokunnat ovat lausuneet hallituksen ensi vuoden sekä koko vaalikauden rahankäytöstä. Asiantuntijakuulemisten perusteella voidaan vetää surullinen johtopäätös, että hallitus on ohjelmassaan antamistaan lupauksista poiketen jakamassa Suomea kahtia.
Hallitus ohjaa kehittämispanostuksia ja rahaa käytännössä vain länsirannikolle sekä eteläisen Suomen kasvukeskuksiin. Rahat se saa myymällä valtion tuottavaa omaisuutta eli kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen alueita ja ihmisiä kahtia jakava politiikkaa on vastuutonta tilanteessa, jossa erityisesti itäinen Suomi on kärsinyt maailmanpolitiikan myllerryksistä.
Venäjän rajakauppa on loppunut ja investointimahdollisuuksia rajoittavat itärajan tutkavalvonnan tarpeet. Itäinen Suomi vastaa noin 1400 kilometriä pitkän itärajan valvonnasta koko Suomen puolesta. Tätä kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus ei näytä ymmärtävän.
Alueiden elinvoiman kannalta keskeinen peruspilari ovat toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Niihin hallitus on tarjoamassa ensi vuonna ja koko vaalikaudella vain leikkauksia. Huonokuntoisten teiden ja ratojen määrä tulee räjähtämään vaalikauden kolmena viimeisenä vuotena. Laajakaistarakentamisen tuet hallitus puolestaan lakkauttaa kokonaan. Paikallislehdille tärkeät sanomalehtien jakelutuet aiotaan puolittaa. Lisäksi esimerkiksi puuhuollolle tärkeiden yksityisteiden parannusrahat hallitus leikkaa kolmannekseen kuluvan vuoden tasoon verrattuna.
Haja-alueiden kurjistus on persuministerien vastuulla
Asiasta tekee hyvin omituisen se, että liikenne- ja viestintäpolitiikasta vastaavat perussuomalaiset. Puolue on luvannut äänestäjille halvempaa autoilua, parempia liikenneyhteyksiä, kunnossa olevia teitä ja tasa-arvoisempaa aluepolitiikkaa. Nyt se ei edes yritä.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kehui antamassaan haastattelussa (HS 29.10.2023) hallituksen tekemiä leikkauksia liikenneväylistä. Häntä ei haittaa, vaikka väylien korjausvelka kasvaisi. Hän antoi myös ymmärtää, ettei pane hanttiin, vaikka leikattaisiin vielä lisää.
Keskusta tulee esittämään omassa vaihtoehdossaan Suomen kehittämisen kannalta oman linjansa, jossa Suomea ei jaeta kahtia, vaan koko maasta pidetään huolta.
Timo Portaankorva
Keskusta eduskunnan kyselytunnilla: Suomi syöksyy kohti taantumaa – miksi hallitus ei reagoi?
– Talouden talvesta on tulossa kylmä, ja hallitus seisoo tumput suorina tekemättä mitään, kritisoi Keskustan ryhmänjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen eduskunnan kyselytunnilla. Kurvinen kysyi, aikooko hallitus tarttua Keskustan 460 miljoonan euron talousehdotukseen, josta 160 miljoonaa menisi itäisen ja pohjoisen Suomen tukemiseen. Rahat omaan linjaukseensa Keskusta ottaisi Helsingin ja Turun välisen ns. tunnin junan hankkeen perumalla.
– Rahaa kohdennettaisiin teiden, homekoulujen ja taloyhtiöitten perusparannuksiin ja esimerkiksi rakennusalan vuoksi äkillisen rakennemuutoksen kokeneille paikkakunnille.
Vastauksena pääministeri Petteri Orpon (kok.) perusteluihin Kurvinen napautti hallituksen toimien palvelevan lähinnä eteläistä Suomea. Näin tapahtuu samalla kun maakuntien tiet rapistuvat ja laajakaistatukeakin leikataan.
Keskustan Vesa Kallio muistutti, että huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Suomessa on toimiva ja yhtenäinen ratayhteys läpi Suomen idästä länteen. Kallion mukaan tämä edellyttää Savonlinnan Laitaatsalmen ratasillan rakentamista. Hanke maksaisi 15 miljoonaa euroa.
Entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kritisoi hallitusohjelmaa kasvutoimien puutteesta. Lintilä sanoi pitävänsä hallitusohjelmaa verrattain hyvänä, mutta rahat ja teksti ei ole synkassa keskenään.
– Se, mikä pikkasen vaivaa mieltäni, on se, että te puhutte koko ajan sopeuttamisesta. Eikö ole syytä puhua myös kasvattamisesta? Olisiko syytä lykätä veronkevennyksiä ja laittaa tuo raha kasvun luomiseen suomalaiselle toiminnalle, elinkeinoelämälle ja työllisyyden vahvistamiseen, Lintilä kysyi?
Sauli Tervaniemi
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
