Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Kansallinen turvallisuus on yhteinen asiamme
Elämme maailmanpolitiikan myllerrysten aikaa. Suurvaltasuhteet ovat jännitteisimmät sitten viime sotien ja Suomen välit rajanaapuriimme Venäjään ovat käytännössä poikki.
Keskusta pitää tässä tilanteessa välttämättömänä, että kansallisen turvallisuuden asioilla ei tehdä puoluepolitiikkaa, vaan niihin suhtaudutaan rakentavasti yli hallitus-oppositiorajojen.
Myös Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen päätöstä sulkea Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat 18.2.2024 saakka yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Siihen saakka kaikenlainen maarajat ylittävä liikenne Venäjän rajan yli tapahtuu pohjoisten rajanylityspaikkojen kautta. Turvapaikan hakeminen Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla keskitetään Vartiuksen ja Sallan rajanylityspaikoille, jonne maahan pyrkivät ohjataan ja opastetaan.
Kansallisen turvallisuuden vaaliminen on tässä maailmanajassa entistä haasteellisempaa. Se ei ole pelkästään sotilaallista uhkaa, vaan myös tietoverkkohyökkäyksiä (kyberuhka) sekä kaikenlaisia ei-sotilaallisia mutta vihamielisen valtion masinoimia pahantahtoisia keinoja pyrkiä aiheuttamaan sekaannusta kohdemaassa ja horjuttaa ihmisten turvallisuuden tunnetta (hybridiuhka).
Tässä ajassa ja tulevaisuudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustuspolitiikka, rajaturvallisuus ja sisäinen turvallisuus nivoutuvat tiiviiksi kokonaisuudeksi. Siksi pitää puhua maamme kokonaisturvallisuudesta.
Keskustan aiempi hallitustyö mahdollistaa nyt rajan sulkemisen
Työtä on tehty pitkäjänteisesti. Muun muassa toissa vaalikaudella (2015-2019) Keskustan ollessa pääministeripuolue uudistettiin tiedustelulainsäädäntö ja aluevalvontalakia, tehtiin hybridiliitännäisiä uhkia koskevat lakimuutokset, vakautettiin poliisin resurssit sekä annettiin historiamme ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko.
Viime vaalikaudella (2019-2023) Keskustan ollessa samoin hallituksessa muun muassa lisättiin poliisien määrää. Samoin mahdollistettiin puolustusvoimien virka-apu poliisille sekä tehtiin päätökset uuden valvontalentokoneen sekä kahden uuden vartiolaivan hankkimiseksi rajavartiolaitokselle. Myös rajavartiolakia uudistettiin. Sen perusteella nykyinen hallitus pystyi nyt tekemään Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat määräajaksi sulkevan päätöksen.
Nyt ja vastaisen varalle on tärkeää, että pidämme oman lainsäädäntömme ajan tasalla torjua ja vastata uhkiin, huolehdimme turvallisuusviranomaistemme riittävistä voimavaroista, pyrimme pitämään koko maan asuttuna sekä työskentelemme aktiivisesti kansainvälisissä toimielimissä, kuten EU ja Nato. Yhteistyössä ja kansallisen turvallisuutemme asialla.
Timo Portaankorva
Säästöjä ei tule kohdistaa lapsiin ja perheisiin
Petteri Orpon oikeistohallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on karua luettavaa lapsiperheissä. Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen aikeita kohdistaa leikkauksia erityisesti lapsiin ja perheisiin.
Syntyvyys on Suomessa historiallisen matalalla tasolla ja hallituksen pitäisi luoda perheille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä turvata jo syntyneiden lasten hyvän elämän edellytyksiä. Nyt hallitus toimii täysin päinvastoin.
Hallitus poistaa työttömyysturvasta lapsikorotukset. Viime vuonna kolmasosa työttömyystuen saajista sai lapsikorotusta. Korotusten poisto kohdistuu erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin ja lisää entisestään pienituloisuutta ja lapsiperheköyhyyttä. Hallituksen esityksen mukaan lapsikorotusten poistaminen nostaa myös merkittävästi kuntien puoliksi rahoittaman perustoimeentulotuen tarvetta.
Hallitus leikkaa myös asumistukea. Tämäkin leikkaus kohdistuu lapsiin ja perheisiin. Moni pienituloinen vuokralla asuva lapsiperhe voi joutua tukalaan tilanteeseen asumistuen leikkauksen vuoksi. Monissa näistä perheistä vanhemmat käyvät jo kokopäivätyössä, mutta pieni palkka ei riitä kattamaan nousevia elinkustannuksia. Hallitus on poistamassa asumistuen kokonaan omistusasunnossa asuvilta. Erityisesti muuttotappiokunnissa vaihtoehdot voivat olla vähissä. Asunnon myyminen voi olla vaikeaa ja perheet joutunevat turvautumaan toimeentulotukeen, kun asumistukea ei enää saa lainkaan, vaikka perheellä olisi pienet tulot.
Hallituksen esittämät etuusleikkaukset vaikuttavat merkittävästi perheiden arkeen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä lisäävät muiden palveluiden tarvetta. Hallitus on kertonut kompensoivansa lapsiin kohdistuvia leikkauksia perhepaketilla, johon sisältyy muun muassa pieniä korotuksia osaan lapsilisistä ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja opintotuen huoltajakorotuksen nostot. Nämä etuuksien korotukset kohdistuvat osittain eri ihmisiin, eivätkä valitettavasti korvaa kuin hyvin pienen osan hallituksen tekemistä leikkauksista.
Terhi Peltokorpi
Maatilojen vaikeudet kasaantuvat – hallituksen pitää toimia
Ruoantuottajien ahdinko jatkuu. Luonnonvarakeskuksen tuoreet ennusteet osoittavat, että maatalouden kannattavuus jää tänä vuonna merkittävästi edellistä vuotta heikommaksi.
Akuutin kassakriisin tiloilla aiheuttaa tällä hetkellä tukimaksatusten viivästyminen. Tuotantokustannukset ovat huipussaan. Sen sijaan tuottajahinnat ovat kääntyneet laskuun. Tähän päälle tulee vielä voimakas korkojen nousu. Tilit ovat tyhjänä.
Hallitus ja maataloudesta vastaava ministeri, kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat olleet pelottavan hiljaa. Hallitusohjelman hyvät kirjaukset tuntuvat unohtuneen. Ratkaisuehdotukset loistavat poissaolollaan. Harvat puheenvuorot ovat keskittyneet edellisten hallitusten arvosteluun.
Keskusta teki jo alkusyksystä kirjallisen kysymyksen koskien tukien maksuaikataulun aikaistamista. Vastaus osoitti, ettei asiaa ollut ministeriössä valmisteltu. Tätä voi vain ihmetellä, sillä tilanteen vakavuus on ollut kyllä tiedossa.
Viime vuonna Keskustan vielä ollessa hallituksessa oma ministeri Antti Kurvinen teki suuren työn EU:n maksamien nauta- ja lypsylehmäpalkkioiden aikaistamiseksi. Tämän vuoden osalta Kurvinen kävi esikuntineen neuvotteluja maksuaikataulun muuttamisesta aivan kautensa loppuun saakka. Näitä neuvotteluja olisi pitänyt ehdottomasti jatkaa.
Hyvien tekojen sijaan hallitus on päättänyt leikata maataloudesta. Ensiksi katosivat kriisitukirahat, jotka oli jo myönnetty maatiloille. Keskusta on esittänyt käyttämättä jääneen summan uudelleen kohdentamista maaseudun kehittämisrahasto Makeran pääomittamiseen.
Myös uusia ideoita tarvitaan. Keskusta on tehnyt lakialoitteen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamisesta. Korkeat kiinteistöverot rasittavat nimenomaan kehittyviä maatiloja, jotka ovat uskaltaneet investoida. Keskustan johdolla toteutettiin kiinteistöverohelpotus vuonna 2022. Nyt on aika toteuttaa veron poistaminen kokonaan.
Katseet kääntyvät hallitukseen. Löytyykö poliittista tahtoa? Toistaiseksi oikeistohallitus ei ole tarjonnut ruoantuottajille mitään.
Valtteri Pekonen
Sauli Tervaniemi
EU:n taisteluosaston nopean toiminnan kykyä vahvistettava
Eduskuntaan käsittelyyn on tullut selonteko koskien Suomen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa.
Euroopan unionin taisteluosastot ovat EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan työkalu. Taisteluosastoilla EU:n on mahdollista reagoida nopeasti eskaloituneisiin kriiseihin tai katastrofeihin EU:n oman alueen ulkopuolella.
Taisteluosastoilla kehitetään myös jäsenvaltioiden sotilaallista yhteistyötä ja suorituskykyjä. Tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta. Kerrallaan EU:lla on valmiudessa lähtökohtaisesti kaksi taisteluosastoa. Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla valmiudessa on Ranskan johtama taisteluosasto korkeammassa lähtövalmiudessa ja Italian johtama taisteluosasto alemmassa valmiudessa.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa käytti eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Räsänen.
Päätös osaston käytöstä edellyttää unionissa yksimielisyyttä ja kustannukset ovat pääosin valmiusvuorossa olevien maiden vastuulla. Räsänen vaati EU:n nopean toiminnan joukkojen käytettävyyden ja rahoituksen kehittämistä.
Räsäsen mukaan kyse on järjestelmän uskottavuudesta. Päätöksentekojärjestelmän on mahdollistettava se, että jäsenmaan joukko pystyy tarvittaessa lähtemään nopeasti suorittamaan tehtävää. Kustannusten on jakauduttava tasaisemmin.
Räsänen ehdotti, että EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä nopean toiminnan rahoitus olisi perusteltua järjestää siten, että EU kokonaisuutena voisi vastata valtaosasta kustannuksista.
Räsänen edellytti, että selonteon valiokuntakäsittelyssä on kiinnitettävä huomiota taisteluosastokonseptin kehittämiseen ja myös arvioitava Suomen osallistumisen jatkosuunnitelmia. Suomella on oltava riittävät resurssit osallistua myös Naton nopean toiminnan joukkoihin.
Räsänen sanoi oman uskottavan puolustuksen olevan Nato-jäsenyydenkin oloissa tärkein turvallisuutemme tae. Puolustusvoimat, reserviläiset ja kantahenkilökunta tekevät arvokasta työtä, josta meidän kaikkien on syytä olla kiitollisia.
Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Ranskan johtamaan EU:n taisteluosastoon ja sen asettamista korkeaan valmiuteen.
Eduskunta lähetti selonteon mietintöä varten ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.
Jari Haapiainen
Keskusta kyselytunnilla: Missä viipyy ammattidiesel?
Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen vaati eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus lopettaa vetelehtimisen ja toteuttaa kuljetusalan yrittäjien ja vientiteollisuuden tarvitseman ammattidieselin.
– Mittani on tullut täyteen. Olen tänään jättänyt lakialoitteen ammattidieselin käyttöön ottamiseksi. Tämä on keskustan esitys, ja se pohjautuu valtiovarainministeriön aiempaan, osaavaan valmisteluun. Aiotteko panna tämän lausuntokierrokselle, arvoisa valtiovarainministeri?
Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että hallitus ei edistä asiaa fiskaalisista syistä. Hoskonen muistutti, että ammattidiesel oli niin kokoomuksen kuin perussuomalaisten vaalilupausten listalla.
– Tämäkin asia nyt on mennyt siis mönkään, Hoskonen kuittasi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen syytti hallitusta kehnosta talouspolitiikasta. Hän ihmetteli hallituksen polleita puheita velkalaivan kääntämisestä, kun talous luisuu kohti taantumaa ja velkaa otetaan ensi vuonna lähes 12 miljardia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolusteli todeten velkalaivan uivan syvemmällä kuin ”osattiin ajatella”. Keskustan Katri Kulmunin mukaan nykyiset hallituspuolueet yksinkertaisesti lupailivat liikoja vaalien alla.
– Te kevennätte oluen verotusta sen sijaan, että te olisitte vaikkapa laittaneet eduskuntaan eteenpäin sen ammattidieselin esityksen, mikä siellä kuitenkin on jo valmiina, nämä kaikki ovat olleet poliittisia päätöksiä. Miksi priorisoitte solidaarisuusveron alarajaa ja vaikkapa olutveroa ammattidieselin edelle?
Sauli Tervaniemi
Lue seuraavaksi
Tällä viikolla: Metsänomistajien asemaa ja turvallisuuspolitiikkaa" class="img-fluid">
Hallitus kurjistaa Suomea ja sotkee sotea" class="img-fluid">
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 010 289 7000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
