Keskustan 80-luku puoluehistoriaan

-Kun puoluehistorian viides osa julkistettiin vuonna 2006, historiatoimikunta totesi, että historian kirjoittaminen tuli laittaa tauolle, jotta tapahtumiin ja vuosikymmeniin saataisiin tarpeellinen välimatka. Nyt taukoa on ollut sen verran, että 80-lukuun on hyvä hetki palata, kertoo toimikunnan sihteeri Tuomo Sohlman.

-Samalla voidaan todeta, että tämän historian kirjoittaminen on monessakin mielessä erilaista ja erityistä. Yksi ajankohtaan liittyvä asia on se, että Kalevi Sorsan arkistot avautuvat vuonna 2022 ja tämän jälkeen esitetään varmasti tulkinta Sorsan ja Väyrysen sekä näin muodoin SDP:n ja keskustapuolueen suhteista. Tämänkin faktan valossa on hyvä tuoda esille myös keskustalainen näkemys ajasta, joka oli ennen muuta Väyrysen ja Kääriäisen yhteispelin aikaa. On myös erityistä, että suuri osa 80-luvun historian aikalaisista on yhä haastateltavissa ja tämä tuo tietenkin mielenkiintoisen lisänsä koko puoluehistorian tähän osaan, kertoo historiatoimikunnan puheenjohtaja Tytti Isohookana-Asunmaa.

Historian kirjoittaa filosofian tohtori Kati Katajisto, joka kirjoitti vuosi sitten julkaistun Johannes Virolaisen elämänkerran. Katajisto ontutkinut urallaan muun muassa 1700-luvun talonpoikia, 1800-luvun alun eliitin suomalaiskansallisen identiteetin muodostumista ja kunnallispolitiikkaa itsenäistymisen ajan alussa.

-Katajisto on tehtävään hyvä valinta muun muassa siksi, että Katajiston kirjoittama teos Virolaisesta oli erinomainen. Katajisto on myös tutkijana nuori, hänellä ei ole ennakkoluuloja eikä omakohtaista kokemusta kyseessä olevan ajanjakson politiikasta, joten hänellä on loistavat mahdollisuudet objektiiviseen historian tulkintaan, kertoo Isohookana-Asunmaa.

Isohookana-Asunmaa on itsekin kirjoittanut puoluehistoriaa Maalaisliiton alkuvaiheista sekä puolueen historian osa 5:n, joka käsitteli nimenomaan Virolaisen aikaa ja päättyi vuoteen 1981. Osa 6 on luonnollisesti erityinen myös Isohookana-Asunmaalle itselleen, osuivathan hänen kansanedustajavuotensa vuosiin 1983-2003, kulttuuriministerinä oululainen toimi Ahon hallituksessa vuosina 1991-95.

-Historiaan nyt kirjoitettava vuosikymmen oli räiskyvää aikaa. Puolueessa puskettiin Väyrysen ja Kääriäisen johdolla eteenpäin niin, että maa tärisi. Merkittäviksi asioiksi saavutusten osalta voi mainita esimerkiksi Keskustan kauan ajaman lasten kotihoidontukilain. Koimme tuolloin myös syvän pettymyksen, kun Keskusta jäi oppositioon 1987 eduskuntavaalien jälkeen, mutta vuoden 1988 presidentinvaalikampanjan alku oli jälleen Ouluhallissa niin huumaava, että silloin tiesi varmuudella, mikä puolue nousee ykköspuolueeksi seuraavan vuosikymmenen alussa, muistelee Isohookana-Asunmaa.

Historiantutkija Kati Katajisto aloittaa historiaprojektin ensi keväänä ja puoluehistoria osa 6 valmistuu vuonna 2022

Historiatoimikunnan kokoonpano:

Dosentti, VTT Tytti Isohookana-Asunmaa, puheenjohtaja
Professori, eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä, varapuheenjohtaja
Professori Henrik Meinander
Professori Laura Kolbe
Dosentti, FT Lasse Kangas

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tytti Isohookana-Asunmaa, puh. 050 401 7956
Kati Katajisto, puh. 050 591 2638
Tuomo Sohlman, puh. 050 388 0045
(Keskusta arkisto)