Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen: Isoihin uudistuksiin on pystyttävä myös tulevaisuudessa

Noin miljoona suomalaista puolestaan tarvitsee lähivuosina koulutusta ja osaamisensa päivittämistä, kun vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy työn, työelämän ja työmarkkinoiden vääjäämättömästi muuttuessa.
Suomen pärjääminen selittyy pitkälti sillä, että kaikkia suomalaisia ja koko maata koskevissa uudistuksissa on pystytty hallitus- ja oppositiorajat sekä vaalikaudet ylittävään yhteistyöhön.
Yhdessä päättämisen ja sopimisen kykyä on ollut myös työmarkkinaosapuolilla, viimeisimpänä Suomen talouden nousuun ja työllisyyden paranemiseen aivan ratkaisevasti vaikuttanutta kilpailukykysopimusta tehtäessä.
Sote- ja maakuntauudistus on isoin uudistus suomalaisten palveluihin ainakin vuosikymmeniin, jopa koskaan. Huolimatta siitä, että kyse on tasa-arvoisten palvelujen turvaamisesta, uudistuksen päälle heitellään valta- ja vaalipolitiikan varjoa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnoksen vuoto on tästä viimeisin – ja vakavin – osoitus.
Ollaan vaarallisilla vesillä, jos meneillään oleva puoluepoliittinen peli on suomalaisen kansanvaltaisen päätöksenteon tulevaisuuden tie. Sillä tiellä Suomelle tulee karhu vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Isot yhteiskunnalliset uudistukset eivät ole heti voimaan astuessaan valmiita. Näin on myös sote- ja maakuntauudistuksen kohdalla. Niitä parannellaan eteenpäin mentäessä.
Tätä uudistusta on kuitenkin yritetty tehdä jo yli kymmenen vuotta viiden-kuuden erivärisen hallituksen toimesta. Jos uudistus nyt, kun maali on lähempänä kuin kertaakaan aiemmin, kaatuisi, vastuun siitä kantaisivat yhdessä kaikki eduskuntapuolueet. Kärsijöiksi puolestaan joutuisivat palveluja tarvitsevat ihmiset, tässä tapauksessa yhteiskuntamme heikompiosaiset.
Joutuu kysymään, ollaanko tämä vastuu valmiita puolueissa kantamaan? Vai löytyykö sittenkin vastuullisia voimia, joilla kykyä asettaa Suomen etu kaiken muun edelle?