Korhonen pitää täysin selvänä, että aikatauluongelmia ei aiheuttanut maakuntauudistuksen kytkeminen sote-uudistukseen.

– Eduskunnan lainsäädäntötyössä asioiden käsittelyjärjestys meni sote-uudistusta koskevat lakiesitykset edellä. Siksi perustuslakivaliokunta ei ehtinyt antaa lausuntoa maakuntauudistuksesta.

Korhonen muistuttaa, että uudistuksen lainsäädäntötyössä maakuntia oltiin perustamassa samassa lakiesityksessä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut oli määrä siirtää kunnilta maakunnille. Maakuntien tehtävät kulkivat omia polkujaan ja olivat mittakaavaltaan sotea huomattavasti pienempi.

– Toimeenpano maakunnissa eteni hyvin, mutta lainsäädäntötyö ei. Suuri ongelma oli poliittisen yhteisymmärryksen puute ja ylipolitisoituminen, vaikka uudistukselle oli painavat asialliset perusteensa. Keskustan ryhmä oli yhtenäisin viemään sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Se ei riittänyt.

Korhosen mukaan tällä vaalikaudella tehtyä työtä voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja uudistusten lainsäädäntö saada eteenpäin kohtuullisen nopeastikin, mikäli eduskuntavaalien jälkeen puolueet löytävät yhteisen näkemyksen.

– Maakuntauudistuksessa kysymys on erityisesti siitä, ovatko muut puolueet valmiita siirtämään kansanvaltaisille maakunnille päätösvaltaa valtion aluehallinnon ELY-keskuksilta mm. elinvoima-, työvoima- ja yrityspalveluihin liittyvissä tehtävissä.

– Keskustan linja tässä on selvä. Haluamme lisätä kansanvaltaa sekä siirtää päätöksentekoa mahdollisimman lähelle ihmisiä, yrityksiä ja alueita.