Keskustan ydinviestit maakuntavaaleissa: Monien mahdollisuuksien maakunta

Keskustan tavoitteena on aito ja itsenäinen maakuntahallinto. Uudistuksen lähtökohtana ovat eri puolilla Suomea asuvat ihmiset ja heidän palvelutarpeensa.

Kaavamainen asioiden ratkaisu ei sovi kaikkialle, sillä maakunnat ovat erilaisia. Asiat tunnetaan parhaiten lähellä. Lainsäädännön pitää jättää tilaa joustavuudelle, jotta palvelut voidaan järjestää kunkin alueen kannalta tarkoituksenmukaisesti lähipalveluperiaatteen mukaisesti.

Sote-uudistus on ensimmäinen ja kiireisin askel kohti alueiden todellista vaikutus- ja päätösvaltaa. Peruspalvelut on laitettava kuntoon ja hoitoon pääsy turvattava kaikkialla Suomessa.

Keskusta lupaa turvata lähipalvelut. Keskeisiä sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluja on oltava saatavilla jokaisen kunnan alueella. Palveluverkkoa koskevissa päätöksissä voitaisiin edellyttää 2/3 määräenemmistöä, jotta alueellinen tasa-arvo maakunnan ja kuntien sisällä turvataan.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää maakunnan ja kuntien tiivistä yhteistyötä. Palvelujen järjestämisessä on hyödynnettävä yritysten, kolmannen sektorin ja seurakuntien tarjontaa.

Uudistuksen toisessa vaiheessa nykyisten maakunnan liittojen tehtävät ja keskeiset valtionhallinnon alueilla olevat tehtävät tulee Keskustan mielestä siirtää maakunnille.

Maakuntien on voitava soveltaa lainsäädäntöä niitä itseään koskettavissa kysymyksissä ministeriöiden ja muun keskushallinnon sanelun sijaan. Alueiden elinvoimaan liittyvät kysymykset, kuten elinkeinojen ja yritystoiminnan edistäminen, työllisyys, kaavoitus, lupapolitiikka, liikenne, asuminen ja ympäristönsuojelu ovat asioita, joista pitää voida päättää alueen tarpeiden ja näkemysten mukaan kunnissa ja maakunnissa.

Maakuntaverotukseen Keskusta ei vielä tässä vaiheessa ota kantaa. Verotuksen käyttöönottoa arvioidaan siinä vaiheessa, kun maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuslaitosten siirtäminen maakunnille ei vielä luo perusteita maakuntaverolle.

Keskusta hyväksyi maakuntavaaliohjelmansa kärjet puoluevaltuuston kokouksessaan

***

Keskustan puoluevaltuuston vuosikokous
Vantaa 24. – 25.4.2021

Keskustan ydinviestit maakuntavaaleissa

Monien mahdollisuuksien maakunta

Keskustan tavoitteena on aito ja itsenäinen maakuntahallinto. Nykyisten maakunnan liittojen tehtävät ja ihmisten arjen kannalta merkittävää valtionhallintoa siirretään maakunnille.

Kansanvaltaisen maakuntahallinnon rakentamistyö alkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisellä maakunnille. Keskustan tavoitteena on toisessa vaiheessa siirtää vastuu hyvinvoinnin sekä elinkeinojen ja ympäristön kehittämisestä vaaleilla valituille maakuntavaltuustoille.

Ensimmäinen vaihe: sote-uudistus maaliin

Sote-uudistus on ensimmäinen ja kiireisin askel kohti alueiden todellista vaikutus- ja päätösvaltaa.

Keskusta haluaa toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toimeenpanon ihmisten tarpeista lähtien. Uudistuksen pitää olla parannus sote-palvelujen saatavuuteen ja pelastustoimen turvaamiseen.

Maakuntavaaleissa ihmiset valitsevat suoraan päättäjät hoitamaan alueensa asioita.

Keskustan tavoitteena on laittaa peruspalvelut kuntoon. Hoitoon on päästävä nopeasti ja joustavasti. Hoidon oikea porrastus on kaikkien edun mukaista ja säästää kustannuksia.

Keskusta takaa lähipalvelut eri puolilla maakuntaa asuville ihmisille. Lähipalveluita ei voida tuottaa ainoastaan sähköisinä, vaan terveyspalveluja pitää olla saatavana myös paikan päällä. Toimimme siten, että sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla kattavasti jokaisen kunnan alueella riippumatta siitä, onko kunnan alueelta edustajaa maakuntavaltuustossa. Alueellinen tasa-arvo maakunnan ja kuntien sisällä turvataan esimerkiksi edellyttämällä 2/3 määräenemmistöä palveluverkkoa koskevissa päätöksissä.

Sosiaali-, terveys- ja hoivapalvelut sekä oppilashuolto ovat tärkeitä turvattavia lähipalveluja. Keskusta pitää välttämättömänä maakunnan ja kuntien tiivistä yhteistyötä ihmisten hyvän arjen palvelujen järjestämisessä.

Palveluissa on hyödynnettävä yritysten, kolmannen sektorin ja seurakuntien palvelutarjontaa. Omaishoitoa pitää kehittää. Nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi käyttöön on otettava monipuolisesti uutta teknologiaa sekä esimerkiksi liikkuvia ja kotiin tuotavia palveluja.

Nykyistä laajemmat hartiat turvaavat lääkäreiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden kaikenkokoisilla paikkakunnilla.

Valtion on turvattava maakunnille riittävät resurssit palvelujen järjestämiseksi. Keskusta edellyttää, että uudistuksen myötä kunnat eivät joudu taloudellisiin vaikeuksiin eikä ihmisille synny kohtuuttomia lisäkustannuksia.

Keskusta vaatii, että ihmisille luodaan hyvät mahdollisuudet oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen. Se on myös maakunnan, kuntien ja lähiyhteisöjen tehtävä.

Uudistus onnistuu vain tekemällä asiat paremmin ja muuttamalla tarvittaessa rohkeasti toimintatapoja asiakkaita ja henkilöstöä kuunnellen. Tarvitsemme avoimuutta ja hyvää muutosjohtamista sekä uusia työkäytäntöjä ja työnjakoa.

Toinen vaihe: todellinen maakuntauudistus

Keskustan tavoitteena on mahdollisimman pian toteutuva aito ja itsenäinen maakuntahallinto, jossa nykyisten maakunnan liittojen tehtävät ja keskeiset valtionhallinnon alueilla olevat tehtävät siirretään maakunnille. Valtaa on siirrettävä ministeriöistä ja muusta valtionhallinnosta lähemmäs ihmisiä.

Maakunnat ovat erilaisia. Asiat tunnetaan parhaiten lähellä. Lainsäädännön pitää jättää tilaa joustavuudelle palvelujen järjestämiseksi alueiden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Maakuntien on voitava soveltaa lainsäädäntöä niitä itseään koskettavissa paikallisissa kysymyksissä ministeriöiden ja muun keskushallinnon sanelun sijaan.

Alueiden elinvoimaan liittyvät kysymykset, kuten elinkeinojen ja yritystoiminnan edistäminen, työllisyys, kaavoitus, lupapolitiikka, liikenne, asuminen ja ympäristönsuojelu ovat asioita, joista pitää voida päättää alueen tarpeiden ja näkemysten mukaan kunnissa ja maakunnissa.

Maakuntaverotuksen käyttöönottoa arvioidaan siinä vaiheessa, kun maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan.

.