Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta: Kansalaistoiminnassa hankittu osaaminen on luettava hyväksi kaikilla koulutusasteilla

Keskustan puoluehallituksen mukaan kansalaistoiminnassa eli järjestöissä, vapaaehtoistyössä ja luottamustoimissa kertyvä osaaminen on luettava hyväksi kaikilla koulutusasteilla.

Tutkimusten mukaan kansalaistoiminta kehittää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä sekä yhteistyö-, argumentointi- ja kokoustaitoja. Oppimista tapahtuu kaikenlaisissa järjestöissä ja vapaaehtoistyössä. Tällaisen toiminnan osaamisen hyväksi lukeminen lisää motivaatiota myös itse opiskelua kohtaan.

Lain tasolla mahdollisuus on jo olemassa. Suomessa on kehitetty prosesseja ja malleja osaamisen tunnistamiseksi ja hyväksi lukemiseksi. Käytäntöjä kansalaistoiminnan huomioimisesta opetuksen suunnittelussa pitää vahvistaa. Iso työ on tehtävänä nimenomaan oppilaitoksissa ja tutkintorakenteissa. IB-lukiotutkinto on esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoistoiminnasta voi tehdä koulutukseen kiinteästi kuuluvan osan.

Työelämän nopea muutos vaatii nykyään paljon sellaista osaamista, jota ihmiset kerryttävät vapaa-ajan kansalaistoiminnassa. Muun muassa projektinhallinta- ja viestintätaidot ovat hyviä esimerkkejä tästä. Järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen on yksi parhaista tavoista ylläpitää omaa osaamista ja verkostoitua.

Aktiiviset kansalaiset ovat yhteisöilleen korvaamattomia. Kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä 5.12. Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta korostaa, että vireä kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa yhteiskunnan toimeliaisuutta ja sivistystä ylläpitävä voima. Vapaaehtoistoiminta on myös merkittävä kotouttamisen edistäjä.

”Vapaaehtoistyö on aina pohjimmiltaan lähimmäisestä välittämistä. Varmistamme kansalaistoiminnalle puitteet, joissa hyvät ideat ja teot pääsevät kukoistamaan.” Keskustan periaateohjelman kohta 15.