Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Suomen taloudesta:
– Suomen talouden tilanne ja näkymät ovat vakavia. Eniten tässä maassa ovat kasvamassa vain velka ja työttömyys.
Useiden arvioiden mukaan käännettä parempaan ei hallituksen politiikalla olla saamassa aikaan. Talouden ongelmat kaikkine seurauksineen uhkaavat päinvastoin kärjistyä.
Velkaantuminen juontuu pidemmältä, noin viidentoista vuoden ajalta. Korona-aika ei asiaa helpottanut. Nyt velkaantumista osaltaan lisää – sinällään perustellusti – muuttunut turvallisuustilanne.
Kyse on Suomen pärjäämisestä, jopa selviytymisestä. Nyt jos koskaan isänmaalle tekisi oikeutta rakentaa yksituumaisuutta tarvittavista ratkaisuista.
Siksi esitän, että pääministeri kutsuisi mahdollisimman pian puolueet ja talouden toimijat työmarkkinaosapuolista alkaen koolle.
Suomi tarvitsee tulevaisuussopimusta – tai ainakin sellaisen henkeä
– Huononevan suhdanteen ja kasvunäkymien puuttumisen, työmarkkinoiden tilanteen ja ennen muuta talouden tasapainottamisen vuoksi tarvitaan tulevaisuussopimus tai ainakin sellaisen henkeä.
Muistutan, että Kokoomuksesta esitettiin viime vaalikaudella, että eduskunta säätäisi valtiolle velkakaton. Kun rajoitteet asetettaisiin lainsäädäntöön, ne olisivat valvonnassa aivan toisella tavalla. Joutuu kysymään, olisiko aika ottaa velkakatto käyttöön?
Suomi luisuu taantumaan. Tilannetta ei voi enää vain seurata sivusta, kuten hallitus on tehnyt. Kiireellisintä olisi oikaista talouden kehitystä ja vahvistaa kasvun edellytyksiä tässä ja nyt. Keskusta esittää nopeavaikutteista kasvupakettia, jolla turvattaisiin työpaikkoja kautta Suomen ja tuettaisiin etenkin rakennusalan yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli.
Toiseksi, työmarkkinoilla tulisi saada sopu aikaan. Kaikkein vähiten nyt on varaa laajamittaisiin työtaisteluihin, mutta valitettavasti näkymä eteenpäin on juuri se: lakkoa lakon perään. Työelämää pitää uudistaa, mutta uudistusten pitää olla oikeudenmukaisia myös työntekijöiden kannalta.
Kolmanneksi, talouden kuntoon laittaminen tulee viemään useamman vuoden. Se on myös seuraavan hallituksen päätehtävä siitä riippumatta, mitkä puolueet hallituksessa tuolloin ovat.
Tätä ei näytetä kuitenkaan läpi puoluekentän vielä ymmärrettävän. Vasemmisto-opposition kannanottojen perusteella velka ei ole ongelma. Tosiasia kuitenkin on, että velka- ja alijäämäpolitiikka murtaisi hyvinvointiyhteiskunnan. Tarvitaan herätystä ja yhteistä parlamentaarista näkemystä vastuullisesta taloudenpidosta.
Pitkäaikaista talouden tasapainottamisen ohjelmaa ja laajaa yhteisymmärrystä siitä ovat peräänkuuluttaneet myös asiantuntijat, viimeisimpänä kolmisen viikkoa sitten (Jukka Pekkarisen ja Vesa Vihriälän Vieraskynä-kirjoitus Helsingin Sanomissa 29.11.).
Pallo on nyt hallituksella. Tilanteen vakavuus ei ole hallitus-oppositioasia, vaan yhteinen asia. Keskusta on osaltaan valmis yhteistyöhön.
Epävarmassa maailmassa harva asia on meidän suomalaisten ratkaistavissa. Iso osa talouden ongelmista kuitenkin on. Toivon, että myös hallituksella on valmius tässä tilanteessa kuunnella kaikkia järkeviä esityksiä, vaikka ne tulisivat oppositiosta tai muualta hallituksen ulkopuolelta.
Näissä asioissa ei kannattaisi repiä yhteiskuntaa, niin kuin etenkin valtiovarainministeri ja Perussuomalaiset tekevät. Loputon vastakkainasettelu ei vähennä velkaa senttiäkään eikä tuo yhdellekään ihmiselle töitä.