Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Keskustan vaihtoehdolla Suomen talous ja tavallisten ihmisten asiat kuntoon
Seuraava Keskustan eduskuntaryhmän viikkotiedote tehdään eduskunnan istuntotauon jälkeen helmikuussa 2024.
Keskustan vaihtoehto: Suomen talous ja tavallisten ihmisten asiat kuntoon
Keskustan vaihtoehto Petteri Orpon hallituksen politiikalle lähtee siitä, että talous pitää laittaa kuntoon ja saada hyvinvointiyhteiskunta kestävälle perustalle.
Keskustan mielestä Suomi pärjää vain kokonaisena. Mitä vaikeampia ajat ovat, sitä oikeudenmukaisempia päätösten pitää olla. Keskusta leikkaisi menoja hieman vähemmän kuin hallitus, jotta päätökset voidaan kohdistaa kohtuullisemmin ja oikeudenmukaisemmin, mutta vastaavasti Keskusta käyttäisi maltillista verosopeutusta osana työkaluvalikoimaa.
Keskusta ei alentaisi hallituksen tavoin veroja velaksi. Se on edesvastuutonta politiikkaa, kun talouden alijäämä on ensi vuonna 11,5 miljardia euroa.
Keskusta ei leikkaisi perheiltä eikä terveyspalveluista
Säästöissä isoin ero Keskustan ja hallituksen välillä on siinä, että Keskusta ei leikkaisi perheiltä eikä suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Keskusta haluaa antaa hyvinvointialueille lisää aikaa tasapainottaa taloutensa, jotta lähi- ja peruspalvelujen karsimiselta ja keskittämiseltä vältytään.
Talouden alijäämä on niin mittava, että tilanne ei vakaudu yksinoman leikkaamalla ja veroja korottamalla. Talouden kasvu ja työpaikat ovat kestävin ratkaisu Suomen velka- ja alijäämäongelmiin.
Keskusta pitää oikeana hallituksen linjaa lisätä voimavaroja tutkimus- ja kehittämistoimintaan viime vaalikauden parlamentaarisen sovun mukaisesti. Myönteiset vaikutukset talouteen kuitenkin tulevat vasta joskus tulevaisuudessa.
Hallituksella on kunnianhimoiset työllisyystavoitteet ja Keskusta jakaa ne. Tarvitsemme joustavuutta työmarkkinoille. Hallitus ja ammattiyhdistysliike ovat kuitenkin ajautumassa kovaan yhteenottoon tilanteessa, jossa Suomi kaikkein vähiten tarvitsee repivää tunnelmaa työmarkkinoilla.
Nyt hallituksen pitäisi kiireellä tehdä kaksi asiaa: neuvotella sopu työmarkkinoille ja kääntää kaikki kivet kasvun rakentamiseksi.
Keskusta tukisi Itä- ja Pohjois-Suomea
Keskusta toteuttaisi ihmisten työpaikkoja turvaavan rakennusalan suhdannepaketin, jolla saataisiin nopeasti liikkeelle tie-, homekoulu- ja muita korjaus- ja rakennushankkeita koko maassa. Samoin Keskustalla olisi toimenpidekokonaisuus itäisen ja Pohjois-Suomen tukemiseksi itärajan sulkeutumisen vuoksi muuttuneessa tilanteessa.
Rahat saataisiin luopumalla kalliin ja kannattamattoman Turun tunnin junan 460 miljoonan euron pääomittamisesta. Keskusta toteuttaisi myös esimerkiksi ammattidieselin, jolla helpotettaisiin raskaan liikenteen kuljetuskustannuksia ja tuettaisiin maamme vientiteollisuutta.
Suomi tarvitsee nyt samaan aikaan talouden kuntoon laittamista, lähipalvelujen turvaamista, huolenpitoa perheen pienimmistä ikäihmisiin, koko maan elinvoimaisuuden vahvistamista ja luottamuksen rakentamista tulevaisuuteen. Politiikkaa, joka pitää Suomen koossa eikä jaa suomalaisia kahtia.
Se on Keskustan inhimillinen ja vastuullinen vaihtoehto. Vaihtoehto, joka jo ensi vuonna vähentäisi Suomen velkaantumista noin 400 miljoonalla eurolla.
Tuomas Vanhanen
Suomessa kasvussa ovat työttömyys, konkurssit ja julkinen velka
– Keskusta esitti hallitukselle epäluottamusta
Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallituksen budjetti on erittäin keskittävä ja synkkä. Hallitus jakaa Suomea ja suomalaisia kahtia. Yhtä onnetonta on se, että hallitus on hakoteillä myös päämissiossaan talouden tasapainottamisessa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi julkaisemassaan finanssipolitiikan valvonnan raportissa, että hallituksen tavoitteiden toteutuminen talouden osalta on epätodennäköistä. Vaalikauden kehyspäätös ei vastaa hallitusohjelman linjauksia ja menokehykseen sisältyvät menot on esitetty epäselvästi.
Budjettikeskustelun yhteydessä Keskusta teki hallitukselle epäluottamuslause-ehdotuksen, johon tiivistyy Keskustan keskeinen kritiikki Orpon oikeistohallituksen toimintaa kohtaan.
Keskustan epäluottamuslauseessa todetaan, että hallituksen esittämä talousarvioesitys vuodelle 2024 kasvattaa valtion velanottoa vuoteen 2023 verrattuja. Alijäämä uhkaa kasvaa entisestään sitä seuraavana vuonna, vaikka ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet sanoivat, että on aika lopettaa velaksi eläminen.
Suomi on rikkomassa jopa EU:n perussopimuksen mukaista kolmen prosentin alijäämäsääntöä ensi vuonna ja myös lähivuosina. Velkasuhteen ennustetaan kasvavan koko vaalikauden ajan.
Hallitus on epäonnistumassa kasvunäköalan luomisessa ja on lisäksi tyytynyt seuraamaan sivusta talouden ajautumista yhä pahenevaan taantumaan. Hallituksen työllisyystoimet eivät yksinään riitä kestävän kasvun aikaansaamiseksi, kun hallitus samalla laiminlyö Suomen kestävyyden kannalta keskeisen väestöpolitiikan merkityksen kohdistamalla leikkauksia lapsiperheille ja suhtautumalla nuivasti työperäiseen maahanmuuttoon.
Samanaikaisesti kun hallitus kohdistaa leikkauksia lapsiperheille ja kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin lähipalvelut vaarantaen, jakaa hallitus hyväosaisille kohdennettuja verohuojennuksia. Tämä osoittaa vakavaa oikeudentajun puutetta.
Lisäksi hallitus jakaa Suomea kahtia ja toimii kylmästi itäistä Suomea kohtaan. Säästää pitää, mutta veroja ei ole pakko keventää, eikä varsinkaan lisäten velanottoa, kuten vuonna 2024 on käymässä.
Keskustan epäluottamuslause hallitukselle päättyy toteamukseen, että Suomessa kasvussa ovat työttömyys, konkurssit ja julkinen velka, jonka seurauksena hallituksen talouspolitiikalta on putoamassa pohja pois. Tämän vuoksi hallitus ei saa Keskustalta luottamusta.
Tuomas Vanhanen
Kuinka kuntapalvelut rahoitetaan sote-uudistuksen jälkeen?
Keskustalaiset ex-kuntaministerit Hannes Manninen ja Tapani Tölli ovat tuoreessa julkaisussaan Totta vai tarua (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2023) pohtineet sote-uudistuksen taustoja, tilannetta ja mitä pitäisi tehdä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Julkaisu auttaa ymmärtämään, että uudistustyö on kesken ja valtiovallan pitää tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa.
Tekstinsä lopussa Manninen ja Tölli tuovat esille paljon vähemmän puhutun asian, kuntapalveluiden rahoitusjärjestelmän pikaiset uudistamistarpeet. Tässä he ovat enemmän kuin oikeassa, koska se sote-uudistuksen myötä toteutettujen tehtävä- ja rahoitussiirtojen jälkeen voimassa oleva kuntien rahoitusjärjestelmä ei vastaa tarpeita.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen, jota parhaillaan valmistellaan virkamiesvoimin. Sen pitäisi olla voimassa vuoden 2026 alusta. Lisärahaa valtion budjetista ei hallitusohjelma siihen anna.
Millaisilla periaatteilla kuntien rahoitusjärjestelmää pitäisi uudistaa?
Perinteinen keskustalainen tavoite on ollut, että jokaisella on asuinpaikastaan riippumatta oikeus saada palveluja kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Tämä kuulostaa päivänselvältä, mutta se on ollut vuosikymmenten aikana hyvin harvan eduskuntapuolueen tavoitteena.
Pohjana on oltava kunnille jäävät tehtävät ja velvoitteet ja kuinka ne rahoitetaan. Tästä tuskin on poliittista erimielisyyttä. Kuntien tehtävistä keskeisimmät ovat jatkossa peruskoulut, päiväkodit, vapaa-ajan palvelut ja vuoden 2025 alusta TE-palvelut.
Rahoituspuolen monenlaisia kysymyksiä voidaan pitää poliittisesti kaikkein vaikeimpana. Ottaen huomioon myös valtiontalouden vaikean tilanteen, jolloin valtiovalta mieluummin ottaa kuin antaa. Silloin keskustellaan, millaisia verotuloja kunnille osoitetaan, pitäisikö kuntien verotulopohjaa laajentaa ja millaisella rahoitusosuudella valtion tulisi osallistua kunnille velvoitteiksi määräämiensä palveluiden rahoittamiseen.
Poliittisesti kaikkein kiistanalaisin kysymys on ollut kuntien valtionosuusjärjestelmään olennaisesti kuuluva niin sanottu verotulojen tasausjärjestelmä, johon sisältyy myös paljon tietämättömyyttä ja tahallista väärinymmärrystä.
Se on kuitenkin ollut väline sille, että verotuloiltaan köyhemmissä kunnissa asukkailla on ollut mahdollisuus saada palveluja kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Myös olosuhde- ja palvelutarvetekijöiden huomioiminen on jatkossakin perusteltua.
Syyskuussa julkaistu kuntatalousohjelma sisälsi myös olennaisen havainnon. Jatkossa verotulojen merkitys jokaisen kunnan taloudessa kasvaa selvästi ja vastaavasti valtionrahan osuus pienenee. Se tulee ottaa huomioon tulevassa kuntien rahoitusjärjestelmässä esimerkiksi niin, että kunnilla on selviä kannusteita kaavoittaa ja edistää investointeja, jotka poikivat työpaikkoja ja verotuloja.
Myös kunta-valtio -suhteessa tarvitaan koko Suomen osalta tiivistä vuorovaikutusta. Myös nykyisen oikeistohallituksen pitäisi ymmärtää roolinsa luoda koko Suomeen edellytyksiä elinkeinotoiminnalle ja toimiville kuntapalveluille.
Timo Portaankorva
Lue julkaisu tästä klikkaamalla.
Keskusta kannustaa hallitusta sopimaan, ei repimään
Suomessa on totuttu sopimaan asioista. Se on ollut Suomen vahvuus. Tästä ollaan nyt lipsumassa.
Laajat työtaistelutoimet ja lakot eivät edistä sopimisen kulttuuria, eivätkä Suomen kääntämistä kasvu-uralle. Sitä ei edistä myöskään Petteri Orpon hallituksen sanelukulttuuri ja vinoutunut työelämä- ja työmarkkinapolitiikka. Hallitus edellyttää, että vain työntekijöiden pitää joustaa nykyistä enemmän.
Keskusta puolustaa edelleen sopimusyhteiskuntaa. Sopimiseen perustuva malli ei tarkoita sitä, että eduskunta ja hallitus jäisivät vain sivustaseuraajiksi ja työmarkkinaosapuolten tekemien päätösten hyväksyjiksi.
Työelämän uudistuksia ja tuuletusta tarvitaan
Keskusta tunnistaa tarpeen työelämän uudistamiselle. Uudistusten ja joustojen vastapainoksi tarvitaan myös turvaa. Työelämän kehittämisestä ja työmarkkinapelisääntöjen uudistamisesta vastuu on kaikilla.
Nyt pitäisi keskustella myös vanhojen toimintatapojen uudistamisesta. Keskusta kannustaa kaikkia työmarkkinaosapuolia ennakoimaan yhteiskunnallisia muutoksia ja tekemään myös ehdotuksia työmarkkinoiden kehittämiseksi.
Hallituksen vastuulla on palauttaa rauha ja sopimisen kulttuuri työmarkkinoille. Ei ole kenenkään etu, jos työtaistelukierteeseen, josta kukaan osapuoli ei tule voittajana ulos.
Terhi Peltokorpi
Ukrainaa on tuettava pitkäjänteisesti
Euroopan historiassa tapahtui käännekohta 24. helmikuuta 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sodan syttymisestä lähtien Eurooppa ja Yhdysvallat ovat tukeneet voimakkaasti Ukrainaa. Ukraina tarvitsee jatkuvaa taloudellista, humanitaarista ja sotilaallisesta tukea itsenäisyytensä puolustamiseksi.
Ukrainan taistelussa ja tuessa on kyse koko Euroopan turvallisuusrakenteesta ja sen tulevaisuudesta. Nyt ei ole aika luovuttaa. Nyt ei ole aika antaa periksi. Nyt on aika ryhdistäytyä.
Keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn korjasi MTV:n vaalitentissä Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubbin esittämää arviota, että Ukraina olisi jo voittanut. Rehnin mukaan on väärin ja vaarallista luoda mielikuvaa, että nykytila olisi Ukrainalle jonkinlainen ”voitto”. Venäjä miehittää yhä lähes 20 prosenttia Ukrainan maa-alasta ja syyllistyy jatkuvilla pommituksillaan sotarikoksiin siviiliväestöä kohtaan.
Rehn tähdensi, että lännen ja Euroopan on päättäväisesti ja pitkäjänteisesti jatkettava tukea Ukrainalle kunnes edellytykset kestävälle ja oikeudenmukaiselle rauhalle syntyvät.
Euroopan unioni valmistautui vuoden viimeiseen joulukuun huippukokoukseen jännittyneissä tunnelmissa. Jäsenmaista Unkari oli kyseenalaistanut sekä Ukrainan tuen että EU-jäsenyysneuvottelujen avaamisen Ukrainan kanssa.
Eurooppa-neuvosto päätti avata liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Unkarin pääministeri Viktor Orban oli poissa kokoushuoneesta päätöstä tehtäessä, jolloin päätös oli yksimielinen.
Jäsenmaat antoivat ehdokasmaan aseman myös Georgialle. Bosnia-Hertsegovinan kanssa liittymisneuvottelut avataan, kun vaaditut kriteerit on saavutettu.
Euroopan unionin on luotava pitkän aikavälin näkymä Ukrainan tukemiseen. Euroopan rauhanrahastoa on pääomitettava ja monivuotiseen rahoituskehykseen on tärkeää kohdistaa 50 miljardin lisärahoitus. Lisärahoituksesta 17 miljardia euroa olisi avustuksia ja 33 miljardia euroa lainamuotoista tukea. Unkaria lukuunottamatta jäsenmaat sitoutuivat näihin tavoitteisiin.
Eurooppa-neuvosto palaa päätöksentekoon monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta, mukaan lukien Ukrainan tuesta, ensi vuoden alussa.
Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta EU ja Länsi-Balkan päättivät keskinäisessä huippukokouksessaan tiivistää yhteistyötään. Länsi-Balkanin alueella on tärkeä strateginen merkitys koko Euroopalle, mitä ei sovi unohtaa. EU:n ja Länsi-Balkanin maiden taloudellinen lähentyminen ja yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vahvistavat vakautta alueella ja koko Euroopassa. Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on Euroopan unionissa.
EU:n laajentumisessa on edessä pitkä tie, minkä seurauksena myös unionia on uudistettava. Prosessi on nyt saatu liikkeelle.
Jari Haapiainen
Keskusta eduskunnassa: Miksi perussuomalaiset haluaa halvempaa kaljaa, mutta kalliimpaa ruokaa?
– Valtiovarainministeri Purra, esititte ruuan arvonlisäveron korottamista. Sen nosto osuu eniten pienituloisiin, siis heihin, jotka jo tällä hetkellä miettivät, mihin rahat riittävät. Keskustalle ruuan arvonlisäveron nosto ei käy.
Näin totesi Keskustan Hanna Kosonen kysymyksessään eduskunnan kyselytunnilla. Hän jatkoi muistuttaen, että politiikka on aina arvo- ja linjavalintoja.
– Tämä hallitus on valinnut sen linjan, että olutta saa kohta halvemmalla ja suurituloiset saavat enemmän rahaa tileilleen. Heikompiosaisilta ja perheiltä leikataan. Ja nyt te, ministeri Purra, ajatte vielä ruuan arvonlisäveron korotusta, Kosonen totesi.
Keskustan Annika Saarikko totesi, että tilannekuva maan talouden ongelmista on yhteinen, mutta arvovalinnat eivät.
– Aikaisemmin olette toisena keinona nostanut esiin, että entäpä jos heikennettäisiin lapsilisiä, ei siis korotettaisi vaan heikennettäisiin lapsilisiä. Sama esitys koskee siis samaa porukkaa. Miksi teidän arvovalintanne on näin voimakkaasti lapsiperheitä koskeva [ajassa, jossa syntyvyyskin on laskenut kolmanneksella?
Keskustan Mika Lintilä puolestaan ihmetteli, miten valtiovarainministeri Purra oli ajatellut esittämänsä veronnoston toteutettavaksi.
– Sen puoleen tämä oli minulle vähän yllätys, että tasaverona se kohdistuisi enemmän pienituloisiin, se olisi suomalaiselle elintarviketeollisuudelle erittäin vaikea, ja totta kai pienituloisiin se vaikuttasi vielä enemmän kuin suurempituloisiin, koska heillä suhteellisesti menee ruokaan enemmän kuin suurituloisilla. Eli siinä on aika paljon negatiivisia puolia.
Lintilä totesi lisäksi, että ruuan arvonlisäveron nostaminen merkitsisi teknisesti sitä, että myös muiden samassa veroluokassa olevien asioiden veroa olisi nostettava. Samaan veroluokkaan ruuan alv:n kanssa kuuluvat myös esimerkiksi ravintolapalvelut ja karjan rehut.
Valtiovarainministeri Riikka Purra totesi vastauksissaan ja keskustelun lopuksi, että hänen mielestään ministerin tehtävässä kannattaa myös näitä asioita esille nostaa.
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
