Lapsiperheköyhyyden vähentäminen tulevaisuuden merkittävimpiä tavoitteita

Suomen tilanne on myönteisempi kuin moneen vuoteen. Sipilän hallitus on onnistunut tärkeimmässä tehtävässään. Talous kasvaa koko maassa ja työllisyys paranee. Käänne parempaan ei kuitenkaan vielä tunnu kaikkien arjessa.

Selvitysten mukaan lapsiperheköyhyys koskettaa Suomessa yli 100 000 lasta. Lasten kokema köyhyys näkyy niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajalla, esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien vähäisyytenä ja kiusaamisena.

Pienituloisimpien lapsiperheiden toimeentuloa parantaa esimerkiksi se, että alimpia äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja nostetaan ensi vuoden alusta. Korotus on noin kahdeksankymmentä euroa kuukaudessa. Opiskelevien lapsiperheiden taloutta paransi opintotukeen viime syksynä tullut huoltajakorotus.

Budjettiriihessä Keskustan eduskuntaryhmän tavoite on korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä. Se helpottaisi pienituloisimpien tilannetta. Nyt ei ole mittavien tuloveronalennusten aika.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että lapsiperheköyhyyden vähentäminen on myös lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä. Köyhyydellä on tutkimuksissakin todettu olevan pitkäkestoisia, jopa koko elämän mittaisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Heikoimmassa asemassa olevien perusturvaa on edelleen parannettava. Samalla perusturvaa on uudistettava eriarvoisuutta vähentäväksi, työntekoon kannustavaksi ja yksinkertaisemmaksi.

Myös perhevapaat vaikuttavat suoraan lapsiperheiden toimeentuloon. Perhevapaauudistus tarvitaan, mutta sen on oltava aito parannus perheille. Uudistusta ei voi tehdä kustannusneutraalisti. Siksi uudistuksesta on sovittava seuraavissa hallitusneuvotteluissa ja turvattava sille riittävä rahoitus. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tasa-arvo ja hyvä perhevapaauudistus saa maksaa.

Perhevapaauudistuksen lähtökohtina on oltava lapsen etu, perheiden valinnanmahdollisuus lastenhoidossa, perheiden moninaisuus sekä toimeentulon parantaminen. Perhevapaiden on tuettava erilaisten perheiden arkea ja kannustettava isiä osallistumaan lastenhoitoon tuntuvasti nykyistä enemmän.

Uudistuksen on myös mahdollistettava pienten lasten vanhemmille nykyistä paremmin esimerkiksi osa-aikatyön tekeminen.

Sopimus koko maan tasapainoisesta kehittämisestä – suurimpien kaupunkien kehitys kestävämmäksi

Tutkimusten mukaan suomalaisten tuntuva enemmistö haluaa turvata elämisen edellytykset koko Suomessa myös tulevaisuudessa.

Alueellisesta tasa-arvosta ja kaikkien maakuntien elinvoimasta huolehtimiseksi Keskustan eduskuntaryhmä esittää hallitus- ja oppositiorajan ylittävää, useamman vaalikauden mittaista sopimusta koko maan tasapainoisesta kehittämisestä. Sen on rakennuttava vahvasti tulevien maakuntien varaan.

Tärkeintä on yhdessä varmistaa ja luoda edellytykset sille, että kannattavia yksityisten alojen työpaikkoja voi syntyä kaikkialle Suomeen. Tässä koulutuksen merkitys on ratkaiseva. Eriasteista koulutusta on oltava saatavilla korkea-astetta myöten tasa-arvoisesti kaikissa maakunnissa.

Tiet, radat ja muut väylät sekä tietoliikenneyhteydet on pidettävä kunnossa kautta maan. Tieverkkoa on kunnostettu tällä vaalikaudella enemmän kuin vuosikausiin. Keskustan mielestä budjettiriihessä on haettava ratkaisuja, jotta myönteinen kehitys jatkuu.

Myös kotimaisen ruoantuotannon edellytykset on turvattava kaikkialla maassa. Jo pitkään jatkuneet kannattavuusongelmat ja kaksi poikkeuksellista kesää edellyttävät myös valtiovallan toimia. Kriisipaketista on päätettävä budjettiriihessä.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että valtion työpaikkoja ja palveluja on myös tulevaisuudessa oltava tasaisesti eri puolilla maata. Muiden Pohjoismaiden tavoin myös Suomessa olisi mahdollisuus nykyaikaisella tavalla alueellistaa valtion toimintoja. Siksi Keskustan eduskuntaryhmä kannustaa oikeusministeri Häkkästä ennakkoluulottomuuteen uuden tuomioistuinviraston sijaintipaikasta päätettäessä.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Suomi menestyy vain yhteistyöllä ja sillä, että koko maan voimavarat saadaan käyttöön. Erityisesti on tunnustettava seutukaupunkien merkitys koko maan elinvoiman rakentamisessa.

”Tasapainosopimus” mahdollistaisi myös suurimpien kaupunkien kehityksen nykyistä kestävämmäksi ja takaisi ihmisille toimivamman arjen.

Nyt palveluihin on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pitkät jonot, kohtuuhintaisista asunnoista on vakava pula ja joukkoliikenne takkuaa. Keskusta vetoaa, että vielä hiiltä polttavat kaupungit Helsinkiä myöten tarttuvat niille tarjottuun kannusteeseen ja luopuvat saastuttavan kivihiilen käytöstä jo vuonna 2025.