Sipilä kesäkokouksessa: Suomesta tehtävä ilmastotaistelun suurvalta

Sipilä ilmaisi huolensa myös kansainvälisestä epävarmuudesta sekä siitä, että kansainvälisiäkin sopimuksia ollaan valmiita rikkomaan.

Ilmastonmuutoksesta kaikilla on Sipilän mukaan nyt kokemusta kuuman kesän myötä. Sipilä toivoikin, että Suomesta tehdään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta.

Tässä puhe kokonaisuudessaan:

Tarvitaan turvallinen näkymä tulevaisuudesta

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, työ, arvot ja asenteet elävät murroskautta. Eritahtiset ja vaikeasti ennakoitavat tilanteet ja niiden vaikutukset synnyttävät uhkia ja riskejä. Tämä heijastuu vääjäämättä myös Suomen toimintaympäristöön.

Ilmastonmuutos etenee tuhoisalla nopeudella. Tämän ovat monet suomalaiset maanviljelijät saaneet valitettavasti kokea. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa joillakin tiloilla tämän vuoden sato on yksi kolmasosa normaalista. Itämeren ja monien järvien levätilanne on huolestuttava. Metsäpalot riivaavat yhä useammin.

Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on jatkuvan paineen alla. Kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaan. Demokratian periaatteita ja arvoja koetellaan surutta eri puolilla maailmaa, niin lähellä kuin kaukana. Vapaan kansainvälisen talouden käänteet aiheuttavat entistä suurempaa huolta. Protektionismi tekee uutta tuloaan. Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu tiivistyy myös lähialueillamme.

Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy, Afrikan ongelmat heijastuvat meille hyvin nopeasti. Uudet toimijat nousevat haastamaan entistä järjestystä. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, emmekä aina ymmärrä kehityksen vauhtia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Ennakoimattomuus ja epävarmuus näkyvät myös Euroopan unionissa. Yhä useammat jäsenmaat yhä useammin kyseenalaistavat jäsenmaiden itsensä hyväksymiä sääntöjä sekä puntaroivat kansallisen edun ja laajemman hyödyn suhdetta. Jopa eurooppalaisia perusarvoja yhtäläisistä ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta haastetaan. Kasvava huomio kohdistuu EU:n ja sen kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Oikeusvaltion ja solidaarisuuden periaatteiden haastaminen on luonut säröjä Euroopan unionin pintaan maahanmuuton aiheuttamista seurannaisilmiöistä puhumattakaan. Radikalismi ja populismi nostavat päätään. EU tarvitsee määrätietoista johtajuutta ja yhtenäisyyttä.

Arvoille on

kysyntää

Tämä aika huutaa arvopohjaista tulevaisuuden näkyä. Ihmiset tarvitsevat turvallisen näkymän tulevaisuudesta. Edellisten vaalien alla Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Kierre oli pakko katkaista ja Keskustan tavoitteena oli saada Suomi kuntoon.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin Suomi on laitettu kuntoon. Kivijalka on tukevalla pohjalla ja meidän on aika pohtia, mitä Suomi tarvitsee seuraavaksi. Minkälaisen Suomen haluamme vuonna 2023?

Eheän Suomen. Keskusta haluaa rakentaa eheän Suomen, jossa kaikki pysyvät mukana, ja jossa koko Suomen voimavaroja hyödynnetään.

Keskusta hahmottaa tämän haastavan ympäristön kokonaisvaltaisesti. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen vision ja otteen Suomen suunnasta, ja myös Suomen asemasta maailmassa. Suomalaiset ansaitsevat konkreettisia ja järjellisiä, aidosti mahdollisia toimia tämän vision toteuttamiseksi. Vallan pitäjien vastuu on suuri. Ensi vuosi ei ole yhtään vähäpätöisempi kuin vuosi 2015, vaan monessakin mielessä yhtä kriittinen.

Kyse on luottamuksen apilasta ja sen alle rakentuvista konkreettisista toimista. Näitä lähdemme nyt yhdessä tekemään. Näiden apilanlehtien varaan rakennamme vaaliohjelmaamme ja strategista hallitusohjelmaa Suomen tulevalle vuosikymmenelle. Keskusta haluaa rakentaa realistisen ja kaikkia suomalaisia yhdistävän vision seuraavalle vuosikymmenelle. Tavoitteena on eheämpi, yhteinen Suomi vuonna 2023.

Luottamuksen apila seisoo kuntoon laitetun Suomen maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon. Luottamuksen apila ei anna pelolle sijaa, vaan se luo toivoa. Luottamuksen apila versoaa puolueemme 110-vuotisista juurista, meille tutuista arvoista. Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi.

Luottamuksen apila koostuu neljästä lehdestä. Ensimmäinen lehti on huolenpito. Suomalaisen yhteiskunnan menestyksen keskeisin tae on ollut kokemus yhteisestä maasta, jossa on vaikeinakin aikoina onnistuttu yhteensovittamaan erilaisia näkemyksiä. Siksi eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä. Vaikka valtaosalla suomalaisista menee hyvin, se ei tarkoita, että voisimme unohtaa sen joukon keskuudestamme, jolla ei enää ole voimia pitää ääntä itsestään.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Keskustan näky esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksesta on laajempi kuin vain halu muuttaa etuisuuksia tai kannusteita. Ihmisille pitää syntyä kokemus osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Ei sosiaalipolitiikka ole vain rahan jakamista, vaan turvaverkko monella muullakin tavalla. Keskustan ydinarvot sosiaaliturvan suhteen kietoutuvat perusturvan äärellä elävien elämään; kaikkein pienituloisimpiin, sairaisiin ja eläkeläisiin.

Tämän vaalikauden aikana on kyetty ottamaan askeleita oikeaan suuntaan lapsiperhepalveluiden muutoksessa ja satsattu omaishoitoon. Olen vakuuttunut siitä, että näiden äärellä on työtä jatkettava.

Mitä sitten tulisi tehdä? Aito mahdollisuus perheen ja työn yhteensovittamiseen ja sitä kautta naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja isien osallisuuden lisääminen perheiden arjessa, matalan kynnyksen lapsiperheiden kotiavun toteutuminen nykyistä paremmin ja työ vanhemmuuden tukemiseksi on yhä kesken.

Lastensuojelun muutoksessa olemme myös hyvässä vauhdissa; useamman ammattilaisen tiimin toimintamalli lapsen ympärillä näyttää toimivan ja sen levittämistä on jatkettava.

Yhdenvertainen mahdollisuus harrastuksiin kaiken ikäisille lapsille on myös tavoitteemme. Tähän työhön on kutsuttava nykyistä vielä vahvemmin järjestöjä ja vapaaehtoisia.

Syrjäytyneiden asia

yhdistää kaikkia

Syrjäytyneiden nuorten asiasta on puhuttu nyt useamman vaalikauden verran. Olen varma, että asia yhdistää meitä kaikkia päättäjiä. Yhtä viisastenkiveä ei tunnu löytyvän. Koulutus, työmahdollisuudet, säällinen toimeentulo. Mutta lisäksi; palvelujärjestelmä, joka auttaa löytämään yhden turvallisen aikuisen, joka uskoo nuoreen. Neuvoo, kannustaa, työntää eteenpäin. Eikä työnnä vain luukulta toiselle. Tälle lopulta aika yksinkertaiselle polulle on löydyttävä vastuunkantajia.

Erityinen huoli Keskustalla kohdistuu mielenterveysongelmien hoitoon Suomessa. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin on löydettävä uusia välineitä ja apua aiemmin.

Lisäksi haluan nostaa huolenpidon lehdeltä esiin ikäihmisten asian. Elämänkaaren toinen pää ei ole vastakohta lapsiperheiden aseman parantamiselle. Hyvä Suomi on sukupolvien ketju, jossa esimerkiksi isovanhemmuus – biologinen tai muu läheinen suhde nähdään vahvuutena.

On surkeaa, jos puheemme ikääntyvästä Suomesta on väittelyä henkilöstömitoituksen desimaaleista. Eläkkeellä olevien kansalaisten arjessa on monta vuosikymmentä ja monta erilaista vaihetta.

Vaikein aihe huolenpidon lehdellä on lähisuhdeväkivallan kitkeminen. Siitä vaikenemisen on päätyttävä. Nyt tehdyt panostukset turvakoteihin eivät vielä riitä. Haluamme myös satsauksia ennaltaehkäisevään työhön – yksikin lyönti on liikaa. En halua, että Suomeen kasvaa yhtään uutta sukupolvea, jolle nyrkki on vaihtoehto asioiden ratkomiseen tai tunteiden purkamiseen kodeissa.

Luottamuksen apilan toinen lehti on realistinen vihreys. Realistinen vihreys kulkee meillä sukupolvelta toiselle, ylisukupolvisesti. Maapallon keskilämpötila nousee sellaisella vauhdilla, että seuraukset ovat tuhoisia, mikäli emme tee nopeasti korjausliikettä.

Suomesta on tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta. Meillä on kaikki edellytykset siihen. Suomi on noussut aktiivisuudellaan ja esimerkillään ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa.

EU:ssa ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa yhdessä muiden edistyksellisten maiden kanssa. EU:n johtajuutta tarvitaan Pariisin sopimuksen toimeenpanossa.

Meidän on kehitettävä EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan.

Kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie koko EU:n kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä.

Suomessa tavoitteemme on saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2045. Tähän päästäksemme meidän on kaikkien kannettava kortemme kekoon. Olemme hyvässä vauhdissa: kivihiilen käyttö loppuu ensi vuosikymmenellä, uusiutuvan energian osuus jatkaa kasvuaan yli 50 prosenttiin, lisäämme puurakentamista, satsaamme sähköisen liikenteen kehittämiseen. Huolehdimme hiilinieluistamme käyttämällä metsiemme kansallisaarretta kestävästi.

Kiireisimmät lisätoimet liittyvät liikenteen päästöjen pienentämiseen. Valmisteilla oleva biopolttoaineiden sekoitevelvoitelaki on askel oikeaan suuntaan, mutta työtä on jäljellä paljon.

Meidän on siis tehtävä enemmän ja nopeammin. Ripeä eteneminen ilmastotoimissa avaa huikeita mahdollisuuksia myös puhtaan teknologian vientiyrityksillemme. Sen olen huomannut jokaisessa maailman kolkassa.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole uhraus. Se on välttämättömyys ja samalla mahdollisuus tulevien sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi. Tässä Suomi voi olla kokoaan suurempi, todellinen suurvalta.

Luottamuksen apilan kolmas lehti on vastuunkanto. Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Sotkamossa totesin tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Totesin Suomen olevan valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa. Vain tällöin kykenemme elämään aidosti vaikuttavassa vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.

Meille vastuunkanto tarkoittaa sitä, että teemme aktiivisesti työtä eheämmän ja yhtenäisemmän Euroopan puolesta. EU on meille turvallisuusyhteisö. Sen perustehtävä on edelleen luoda vakautta ja turvaa. Meidän on osattava katsoa koko Euroopan etua pitkällä tähtäimelle. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta 2019 alkaen.

Emme voi sulkeutua

itseemme

Aion tavata vielä kaikki EU-päämieskollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Suomelle tyypilliseen tapaan teemme valmistelut huolella ja perusteellisesti riippumatta vaalituloksesta. Puheenjohtajuus on kansallinen projekti, johon meidän kaikkien on suhtauduttava kunnianhimoisesti ja työtä pelkäämättömällä asenteella. EU:n pöydällä on silloin paljon vaativia asioita.

Emme kuitenkaan voi sulkeutua itseemme tai Eurooppaan. Meidän on nähtävä myös välittömiä rajojamme kauemmas. Afrikan ongelmat heijastuvat meille nopeasti. Afrikan väestö tulee tuplaantumaan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen.

Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Maailmassa lähes 70 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktien ja luonnonkatastrofien vuoksi tai paremman toimeentulon toivossa. Luvut ovat korkeammat kuin koskaan aiemmin.

Afrikka on myös vastaanottanut 80 prosenttia kaikista maailman pakolaisista. Meidän on nostettava kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan meidän on keksittävä laadullisesti toimivia ja innovatiivisia menetelmiä.

Meidän on myös puolustettava aktiivisesti joka tasolla sääntömääräistä kansainvälistä järjestelmää, olipa sitten kyse kansainvälisestä kaupasta tai YK-järjestelmän toimivuudesta, ihmisoikeuksista, aseidenriisunnasta tai kansainvälisestä oikeudesta.

Maailma ei ole kuin ennen. Toimintaympäristö muuttuu harva se päivä. Meidän on oltava valmiita eri kehityskulkuihin, aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, pidettävä kiinni arvoistamme ja kannettava omalta osaltamme vastuuta siitä, että ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja.

Maltilliset palkat ovat

osaavan kasvun avain

Neljäs apilan lehti on osaava kasvu. On tärkeää, että pystymme turvaamaan talouden positiivisen kehityksen myös tulevaisuudessa. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, velkaantumisen lopettaminen sekä eheän Suomen rakentaminen vaatii monipuolista työkalupakkia, joka perustuu koko Suomen ja kaikkien Suomessa asuvien ihmisten voimaan.

Kuten linjasin puoluekokouksessa Sotkamossa, Keskustan tavoitteena on tasapainoisesti, keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa kasvava talous. Kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään ulkomaankauppaan eli tuotteiden ja palveluiden vientiin. Käytämme kotimarkkinoiden kysynnän vahvistamista vain siinä tilanteessa, että kansainvälisen talouden hyytyminen sitä vaatii.

Talouskasvun tukemiseksi seuraavan hallituksen on toimillaan tuettava maltillista palkkakehitystä. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Seuraavalla vaalikaudella maltin on pidettävä niin, että Suomen kilpailukyky edelleen vahvistuu.

Työmarkkinoiden uudistuksia jatketaan siten, että aktiivisuus, ahkeruus ja yrittäjyys palkitaan aina ennen passiivisuutta. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa uudistetaan edelleen, paikallisen sopimisen edellytyksiä tuetaan, elinikäisestä oppimisesta tehdään seuraava suomalaisen koulutuksen tavaramerkki ja rakenteellista työttömyyttä vähennetään.

Lisäksi koulutus- ja tutkimuspolitiikassa meidän on laitettava kunnianhimon taso riittävän korkealle. Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on kasvatettava.

Keskusta on myös esittänyt oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Tämä keino on myös yksi lääke syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kaikkien on päästävä kasvuun mukaan, myös osatyökykyisten. Kasvun varmistamiseksi tarvitsemme varmuudella myös osaavaa ulkomaista työvoimaa.

Olemme ottaneet tällä vaalikaudella valtion omat resurssit, yritysmaailmantermein oma tase, paremmin käyttöön. Valtio voi olla toimillaan paitsi vahvistamassa kestävää markkinoiden toimintaa, mutta myös avaamassa sellaisia pullonkauloja, joita yksityiset investoijat eivät syystä tai toisesta koe mielekkäiksi, mutta joilla voi olla pitkällä tähtäimellä suuri merkitys Suomen talouden kehitykselle.

Valtion taseessa on isolla pensselillä arvioiden edelleen 4-5 miljardia varoja, jotka meidän tulisi uskaltaa uudelleen kohdentaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä Suomelle tärkeiden toimialojen kasvun ja yksityisten investointien tukemiseen. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, biotalous, isot liikenneinvestoinnit sekä liikenteen eri teknologiat, terveystoimialat sekä laajasti katsoen ICT-sektori.

Työllisyyden noustessa, julkinen talous vahvistuu, velka pienenee ja jätämme valtion, kunnat ja maakunnat tulevalle sukupolvelle hyvässä kunnossa. Tämä mahdollistaa sen, että emme tarvitse enää uusia leikkauksia julkiseen talouteen. Sen sijaan on mahdollista kohdistaa lisäresursseja palveluiden parantamiseen ja vähimmäisetuuksiin. Samoin voimme tavoitella edelleen veroasteen laskua, joka kannustaa ihmisiä työhön ja yrittäjyyteen.

Kestävä hyvinvointi edellyttää

jatkuvaa työtä

Olen varma, että kun kansalaiset kävelevät kohti vaaliuurnia ensi vuoden huhtikuussa, he päättävät antaa äänensä niille, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä niille, jotka saivat sen sekaisin tai olivat kyvyttömiä sitä korjaamaan.

Ja sanon suoraan, että pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsoen virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viimeiset vuoden korjannut. Ja jos te ajattelette, että ikääntyvän Suomen talouspolitiikka on seuraavalla vuosikymmenellä vain menojen lisäämistä, niin pieleen menee taas. Jonkun on silloinkin tultava jälkiänne korjaamaan.

On väärä johtopäätös ajatella, että edessä on helpot ajat. Politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen, eikä siihen suurta kyvykkyyttä tarvita. Sen sijaan politiikassa kyvykkyyttä mitataan historian saatossa sillä, kuka pystyy luomaan kestävän hyvinvoinnin edellytyksiä. Keskustan johtamaa hallitusta voi varmasti moittia monesta, mutta ei tästä perusasiasta. Olemme onnistuneet luomaan edellytyksiä kasvulle ja hyvinvoinnille. Olemme tehneet sen mitä lupasimme. Suomi on nostettu takaisin eurooppalaisten yhteiskuntien parhaimmistoon.

Ja terveisenä oppositiolle: hyvinvoinnin perustasta huolehtimisessa ei ole varaa sapattivuosiin – ainakaan suomenkaltaisessa pienessä, osaamisesta ja ulkomaankaupasta elävässä maasta.

Hyvinvoinnin perusta pohjautuu koko Suomen panokseen. Keskusta lähtee rakentamaan eheää Suomea. Eheää Suomea, jossa kaikki ovat mukana ja jokaisella on mahdollisuus elää mielekästä elämää merkityksellisenä yhteiskunnan jäsenenä. Eheää Suomea, jossa koko Suomen voimavarat ovat käytössä. Eheää Suomea, jossa huolehditaan ympäristöstä ylisukupolvisen periaatteen mukaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Eheää Suomea, joka toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja tasapainossa ympäröivän maailman kanssa ja jossa voimme kokea turvallisuuden tunnetta.

Vaaleissa vuonna 2019 on kyse arvovalinnasta ja siitä, mihin suuntaan Suomea lähdetään viemään. Suomalaiset ansaitsevat kokonaisvaltaisen lähestymistavan konkreettisine toimineen. Puolueiden on tehtävä erilaiset vaihtoehdot näkyviksi.