Lintilä: Koko Suomi mukaan kasvuun

Tärkeää on tästä eteenpäin huolehtia, että Suomen noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa. Kasvu kuuluu kaikille.

Hallitus tukee elinkeinoelämän uudistumista ja tavoittelee sitä, että yhä useampi yritys lähtisi hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Budjetissa tuetaan Suomen ulkomaankaupan voimistumista Kokkolan satamaa ja kahta muuta satamaa parantamalla.

Ensi vuoden budjetissa lisätään innovaatiopolitiikan määrärahoja. Yhden luukun periaatteen mukaisesti uuden Business Finland -katon alle kootaan 1.1.2018 lähtien kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Budjettiriihessä lisärahoitusta osoitettiin VTT:lle ja ammattikorkeakouluille. Näin tuetaan erityisesti pk-yritysten uudistumista.

Keskustalle oli tärkeää, että alueellista kuljetustukea jatketaan. Kuljetustuki on yksi edellytys yritysten kilpailukyvyn turvaamiselle koko maassa.

Budjetissa jatketaan työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön on saanut töitä. Työttömiä työnhakijoita on nyt jopa lähes 50 000 vähemmän, kuin vuosi sitten. Etenkin nuorten työttömyyteen tartutaan uudella otteella.

Osaavien ammattilaisten saatavuudesta uhkaa tulla kasvun este, kun työntekijöiden tarve lisääntyy nopeasti. Tämän vuoksi budjetissa panostetaan työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen laajalla keinovalikoimalla.
Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan purkamalla byrokratiaa. Työtön voi jatkossa opiskella päätoimisesti ja nostaa samalla työttömyysetuutta ilman TE-toimiston harkintaa silloin, kun opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta ja parhaillaan käynnissä oleva muuntokoulutuskokeilu muutetaan pysyväksi.

Samalla jatketaan passiivisen työttömyysturvan muuttamista aktiiviseen suuntaan. Näin tuetaan työttömien pääsyä takaisin työelämään mahdollisimman nopeasti työttömyyden alettua. Työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteena on kannustaa lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen. Samalla parannetaan työttömyysturvaa työttömyysjakson alussa vähentämällä omavastuupäivien määrää. Myös työttömien oikeutta aloittaa yritystoiminta työttömyysturvalla helpotetaan. Keskusta esitti tätä jo viime vaalikaudella.

Työmarkkinajärjestöjen sopimalla kilpailukykysopimuksella on ollut merkittävä rooli talouden käänteen aikaansaamisessa. Myös syksyn työmarkkinakierroksella on iso merkitys sille, kuinka Suomen kilpailukyky ja työllisyys kehittyvät jatkossa. Luotan, että työmarkkinaosapuolet tekevät vastuullisia ratkaisuja.
Riihessä sovittu tuloverotuksen kevennys tukee omalta osaltaan tuntuvasti ihmisten ostovoimaa ja työllisyyttä. Solidaarisuusveron alaraja säilyy nykyisellään. Näin taantuman laskun jakoon osallistuvat myös ne, kenellä menee hyvin.

Lue seuraavaksi

Annika Saarikko: Päästövähennyksiä ei voi tehdä autoilijoita kurittamalla
Keskustan reunaehto tuleville päätöksille on, että päästövähennyksiä ei tehdä autoilijoita kurittamalla, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo.
1.3.2021 / Uutiset
Keskustan eduskuntaryhmän johto: Tautitilanne pidettävä hallinnassa yhteistyöllä - oppositiolle kiitos
Keskustan eduskuntaryhmän johto Antti Kurvinen, Eeva Kalli ja Hanna-Leena Mattila toteaa, että koronaepidemian suhteen ollaan taitekohdassa - eteenpäin tilanteen kokonaishallinnassa mennään yhteistyöllä hallituksen ja opposition kanssa.
26.2.2021 / Uutiset
Matin seurassa Huhtamäen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, joka on johtanut myös työ- ja elinkeinoministeriön Kestävän kasvun työryhmää.
25.2.2021 / K-Studio
EtusivuAjankohtaistaUutisetLintilä: Koko Suomi mukaan kasvuun