Tällaiset esitykset tuovat auttamatta mieleen 1800- luvun. Ainakaan viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä sellaisia ei juuri kuultu eikä nähty. Jos sanotut tehtävät olisi tänään keskuskaupunkien järjestettävänä ja niitä oltaisiin ottamassa pois, moisen saattaisi vielä ymmärtää. Mutta, kun ei!
Kyseessä olevat kasvupalvelut ovat tänään valtion ELY- keskusten järjestettävänä. Sieltä hallitus on siirtämässä niitä maakuntien omiin käsiin. Maakuntien päätöksentekoon valitaan edustajat koko maakunnasta. Varmuudella heidän joukossa tulee maakuntien keskuskaupunkien edustajilla olemaan vahva asema.
Mitä kasvupalvelut ovat ja mistä niiden järjestämisessä on kysymys? Niillä tarkoitetaan mm työnvälitykseen, ammatinvalinnanohjeukseen, erilaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen ja kurssitukseen, yritystukien, starttirahojen myöntämiseen ja EU:n aluepolitiikan hoitoon liittyviä tehtäviä.
Näiden järjestäminen tarkoittaa esimerkiksi toimipaikoista, rahanjaosta, koulutuspalvelujen hankinnasta ym. päättämistä. Ajatuskin siitä, että maakunnan sisällä yksi kunta ja sen päättäjät päättäisivät tästä kaikesta ja muu maakunta tyytyisi yhden isännän päätöksiin, on täysin käsittämätöntä. Siis se, että esimerkiksi jyväskyläläiset päättäjät, koko maakunnasta valittavien päättäjien sijasta, päättäisivät esimerkiksi työnvälityspalvelujen sijainnista tai hankinnasta ja erilaisen elinkeinopoliittisen rahoituksen jaosta maakunnassa, on kestämätöntä.
Kaupungit ja kunnat voivat kylläkin toimia palvelujen tuottajina. Silloin ne kilpailevat aidosti muiden tuottajien, yksityisten ja julkisten kanssa. Järjestäjä ratkaisee, mistä palvelut hankitaan.
Pääkaupunkiseutu on eri asia. Siellä palvelujen järjestäminen voi olla tarkoituksenmukaista organisoida seudun omiin käsiin.