Nuorten yhteisötakuu – Keskustan vaihtoehto nuorten syrjäytymisen torjumiseksi

”Eksynyt nuori tarvitsee tukemme ja elämälleen merkityksen. Harrastus, kannustus ja luottamus voivat muuttaa suunnan.”

”Ihmisen kokemus turvatusta olosta syntyy oman elämän hallinnasta. Haluamme estää syrjään joutumista, rikollisuutta ja ihmisen elinympäristön vaaroja.”

Otteita Keskustan periaateohjelmasta

Keskusta uskoo yhteisöllisyyteen, ylisukupolvisuuteen, välittämiseen ja vastuunkantoon. Näiden arvojen pohjalta haluamme olla vahvistamassa suomalaista yhteiskuntaa ja torjumassa nuorten syrjäytymistä.

Nuorten syrjäytyminen on suomalaisen yhteiskunnan kiperimpiä ongelmia. Sen alla on useita huolestuttavia ilmiöitä, joita näemme yhteiskunnassa tutkimuksen valossa sekä myös omin silmin: nuorten miesten putoaminen opinpolulta, maahanmuuttajanuorten ja ensimmäisen polven suomalaisten korkea syrjäytymisriski, nuorisotyöttömyys ja opiskelijoiden mielenterveyden vaikeudet ovat näistä esimerkkejä. Syrjäytymisen taustalla voi olla myös taloudellisten taitojen tai elämänhallinnan puutetta, rikkinäisiä perhetaustoja, päihdeongelmia tai jopa radikalisoitumista. Ongelmat ovat moninaisia ja jokainen vaikeuksissa oleva nuori on yksilö. Kaavamaisia patenttiratkaisuja nuorten syrjäytymisen ratkaisemiseksi ei ole. Nuori on kohdattava ja hänelle on räätälöitävä oma henkilökohtainen polkunsa.

Tärkeää on syrjäytymistä ennakoiviin tekijöihin puuttuminen mahdollisimman aikaisin. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin oireiden ja ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Siksi keskusta korostaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä keskeisenä osana nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Ratkaisuja on etsittävä perheiden hyvinvoinnin, koulutusjärjestelmän ja yhteisöjen jäsenyyden sekä osallisuuden tunteen vahvistamisen alueelta.

Ennaltaehkäisyn lisäksi tarvitaan keinoja vastata nuorten akuuttiin hätään silloin, kun ongelmat ovat jo edenneet pitkälle. Tällöin tuen on oltava saavutettavissa matalalla kynnyksellä ja tiedonkulun on toimittava ammattilaisten välillä, jotta ongelmat voidaan tunnistaa ja oikea tuen muoto löytyy.

Syrjäytymisen ehkäisyssä työpaikan saaminen ja etenkin se ensimmäinen työpaikka ovat korvaamattoman tärkeitä. Työ tarjoaa yhteisön, rytmin arjelle ja kokemuksen itsensä merkityksestä ja arvosta. On hienoa, että erityisesti nuorisotyöttömyys on laskenut viime vuosien aikana. Keskusta toivoo, jatkossakin mahdollisimman moni nuori saa mahdollisuuden työn kautta osoittaa kykyjään ja vakautta elämäänsä.

Keskustan ehdotukset nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn

Valmiudet opinpolkuun ja työelämään

Varhainen vaihe on keskeinen syrjäytymisen ehkäisemisessä. Keskusta tahtoo puuttua lasten oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehityksen vaikeuksiin jo opinpolun alussa.

Pienten lasten koulu

Keskusta esittää peruskoulun ensimmäisille vuosille pienten lasten koulua. Tämä on yksi vastaus peruskoulumme suuriin haasteisiin, jotka näkyvät kasvavana eriarvoisuutena ja oppimiseroina. Liian monet nuoret eivät saa riittäviä valmiuksia toisen asteen koulutuksen opintoihin.

Pienten lasten koulussa olisi perustaitojen tarkastelupiste, joka ajoittuisi toisen luokan loppuun. Eteenpäin siirryttäisiin joustavasti, vahvalla tuella ja vaiheittain, kun oppimisen perustaidot on saatu hallintaan. Esikoulu ja kaksi ensimmäistä luokkaa joustaisivat ajallisesti nykyistä enemmän. Olisi tietysti myös mahdollista, että joku suorittaisi kokonaisuuden kolmea vuotta lyhyemmässä ajassa. Tämä tasaisi myös alku- ja loppuvuonna syntyneiden oppimiseroja. On välttämätöntä huolehtia siitä, että kaikki pääsevät toiselta luokalta eteenpäin riittävän vahvoilla perustaidoilla. Annetaan lapsille aikaa oppia ja tuetaan oppimisvaikeuksissa varhain, jotta ne eivät johda kasautuviin vaikeuksiin ja jälkeen jäämiseen opinpolulla.

Oppioikeuden laajentaminen

Keskusta haluaa nostaa oppivelvollisuuden takarajaa nykyisestä seitsemästätoista ikävuodesta kahdeksaantoista ikävuoteen. Nykyisen peruskoulun oppimäärän lisäksi uutena kriteerinä tulisi vaatimus jatko-opintovalmiuksista. Jos koulun keskeyttää alle 18-vuotiaana katsotaan, että jatko-opintovalmiuksia ei ole saavutettu. Tällöin kunta ottaa kopin alle 18-vuotiaasta koulunsa keskeyttäneestä nuoresta.

Opinnot keskeyttänyt nuori ohjattaisiin vapaan sivistystyön, kymppiluokan, työpajatoimintaan tai esimerkiksi valmentavan koulutuksen piiriin. Keskeistä on perustaitojen hallinta ja jokaisen nuoren huomioiminen omana yksilönä. Kaavamaisten ratkaisujen sijaan tarvitaankin useita erilaisia tukitoimia, jotka auttavat nuorta eteenpäin.

Löydetään apua tarvitsevat

Pääasiallinen vastuu vaikeuksissa olevien nuorten löytämisessä on meillä jokaisella, lähimmäisinä ja lähiyhteisöjen jäseninä. Tavoitteena on oltava, että yhtä useampi löytäisi paikkansa yhteiskunnassa yhdessä toisen ihmisen kanssa. Kunnollinen aikuiskontakti tai ystävyyssuhde tukee nuoren jaksamista. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus oman ikäiseen tai itseään vanhempaan tukihenkilöön. Yksinäisyydestä kärsiville on luotava paikallisia kaveri- ja yhteisöpankkeja.

Koulutuksen ulkopuolelle jääviin on panostettava myös julkisen vallan toimin. Koulutuspuolen toimien rinnalla puolustusvoimien kutsunnoista on kehitettävä niin nuoria miehiä kuin naisia koskevat tulevaisuuskutsunnat, joissa nuori käy yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa läpi yleiseen hyvinvointiin, tulevaisuuden suunnitelmiin sekä varusmies- tai siviilipalvelukseen suorittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Keskusta kannattaa Ohjaamoiden aseman vahvistamista. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus hakea matalan kynnyksen tukea. Ohjaamojen palvelujen on oltava lähellä nuoria. Jatkossa on panostettava entistä enemmän liikkuviin palveluihin. Ohjaamoiden toimintaa on kehitettävä enemmän siihen suuntaan, että jokainen nuori saisi rinnalleen yhden vastuullisen aikuisen, joka auttaa elämän erilaisissa tilanteissa.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä uussuomalaisten tukemiseen. Joka neljäs syrjäytynyt nuori on maahanmuuttaja- tai maahanmuuttajataustainen. Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on viisinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna. Maahanmuuttajaperheitä on tuettava monipuolisesti ja opastettava suomalaiseen kulttuuriin. Tavoitteena on lisätä kotoutumista ja nostaa koulutustasoa. Maahanmuuttajien koulutuksellista tasa-arvoa edistetään valmentavalla koulutuksella, kohdennetulla opintojen ohjauksella sekä riittävällä kielikoulutuksella. Lisäksi jokaisella maahanmuuttajalla on oltava oikeus kantasuomalaiseen tukihenkilöön, joka tukee maahanmuuttajaa arjen askareissa. Myös nuorten kotoutumisen kannalta tärkeisiin ammatteihin kuten opettajiksi, sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiksi ja poliiseiksi on saatava yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Hyvinvoinnin vahvistaminen

Perheiden tuki

Pahoinvoinnin ja ongelmien ylisukupolvisiin kierteisiin on päästävä kiinni. Palvelujärjestelmälle haaste on yhteinen: Perheet tarvitsevat varhaista ja kokonaisvaltaista tukea. Lasten ja nuorten tilanteiden selvittämisen ohella on huomioitava perheen aikuisten tilanne: Aikuissosiaalityötä on vahvistettava. Lasten ja nuorten yhä lisääntyvän oireilun hoitaminen pitää siirtää aidosti perustasolle ja perheiden arkeen. Tehokkaimmat toimet ovat varhaisia toimia.

Neuvolapalveluista on kehitettävä perheiden kasvatustyötä nykyistä paremmin tukeva tukimuoto. Neuvoloiden on oltava helposti saavutettavasti oleva lähipalvelu. Tukea on annettava erityisesti vanhemmuuteen ottamalla käyttöön kotikäynnit varhaisen puuttumisen välineenä. Näin on mahdollista tukea etenkin niitä perheitä, joissa vanhemmilla on lapsen terveyttä vaarantavia ongelmia.

Kunnallisen kotipalvelun voimavaroja on lisättävä ja laajennettava kaikkien saataville. Perheiden on avun tarpeessaan vaikeaa, usein lähes mahdotonta päästä kotipalvelun asiakkaiksi. Kattavan kotipalvelun avulla voitaisiin ennaltaehkäistä sitä, etteivät perheet joudu väsymyksensä vuoksi yhä pahempiin vaikeuksiin. Vanhempien jaksaminen on aivan keskeistä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Kotipalvelun työntekijä voisi myös havaita orastavat ongelmat riittävän ajoissa, jolloin niihin voitaisiin puuttua välittömästi.

Nuorten terveyden ja mielenterveyden tuki

Keskustan tavoitteena on kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin ja -psykologin palveluiden saatavuuden parantaminen. Niistä on tehtävä aitoja matalan kynnyksen palveluja.

Erityisesti nuorten mielenterveystyöhön on suunnattava lisävoimavaroja. Ainoastaan ennaltaehkäisevä ja varhainen mielenterveystyö tehoaa Suomen laajaan mielenterveysongelmaan, jonka kansantaloudelliset vaikutukset ovat lähes kahden miljardin euron luokkaa. Koulupsykologien resurssien vahvistamisen lisäksi on luotava mahdollisuuksia matalan kynnyksen mielenterveystyöhön osallistumiselle.

Keskustan mielestä nuorten omaehtoista terveystoimintaa ja huolehtimista terveydestään on myös vahvistettava eri toimin. Tämän vuoksi Keskusta kannattaa esimerkiksi lakisääteistä maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille nuorille

Taloustaidot kuntoon

Taloustaidot ovat tärkeä osa nuorten hyvinvointia. Nuorten kasvava velkaantuminen on akuutti ongelma. Suurin huoli kohdistuu niin kutsuttuihin lyhytlainoihin ja kulutusluottoihin. Härskeimpiä lainehtoja on onneksi rajoitettu esimerkiksi korkokatolla. Lainsäädäntöä kuitenkin kierretään verkossa toimivien luotantarjoajien kautta tai tarjoamalla entistä suurempia lainoja. Kansallisen lainsäädännön kiristämisen ja markkinoinnin rajoittamisen ohella tilanteen parantamiseksi tarvitaan myös tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä.

Lainsäädännöllä ei voida kuitenkaan ratkaista kaikkia ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Jokaisen ihmisen on ymmärrettävä itse, että laskut on maksettava ja lainat on hoidettava. Tämä korostuu digitalisaation aikakaudella, kun raha voi tuntua ainoastaan luvuilta tietokoneen näytöllä. Tyhjä lompakko ei kerro enää oman maksukyvyn heikkenemisestä. Keskusta kannattaa talousopetuksen lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Kansantaloudellisen ymmärryksen lisäksi tarvitaan myös arjen taloudenhallintaan liittyvää käytännön osaamista. Talousosaamisen lisääminen vähentäisi eriarvoisuutta merkittävällä tavalla, kun talouskoulutus ei jäisi vain kotien ja omakohtaisten kokemusten varaan.

Jokaisella mahdollisuus harrastamiseen

Konkreettisten asioiden tekeminen, liikkuminen sekä itsensä ilmaiseminen ovat nuorelle tärkeitä keinoja vahvistaa itseluottamusta ja löytää uusia kavereita.

Hyvät harrastukset ovat yksi tärkeimmistä keinoista aktivoida nuoria. Harrastukset on tuotava yhä lähemmäs ja kaikkien saataville. Erilaiset liikunta- ja harrastekerhot on liitettävä osaksi lasten ja nuorten koulupäivää. Jokaisella on oltava mahdollisuus löytää hyvä harrastus perhetaustaan katsomatta. Vähävaraisten perheiden lasten seura- ja harrastemaksuja on tuettava harrastetuella. Nuorilla pitää olla mahdollisuudet myös omalla ajalla tapahtuvaan liikuntaan ja muuhun tekemiseen. Kuntien on tarjottava alle 18-vuotiaille maksuttomat harrastetilat. Tähän päästään toteuttamalla harrastepassijärjestelmä jokaisessa kunnassa.

Tavoitteena on oltava, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori liikkuu suositusten mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä. Perinteisellä koululiikunnalla sekä lähiliikuntapaikkojen ylläpidolla ja kehittämisellä on olennainen vaikutus nuorten liikkumiseen. Liikunnan edistämiseksi on luotava myös matalan kynnyksen malleja, joissa nuori voi kokeilla koulussa ja urheiluseuroissa eri lajeja löytäen itselleen sopivimman liikuntamuodon. Liikkuva koulu -hankkeesta on luotava pysyvä toimintamalli peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Nuorille tilaa ja vaikuttamisen paikkoja

Nuorilla on oltava tilaa toimia. Nuorten mahdollisuudet toimia ja viettää aikaa kavereiden kanssa on otettava huomioon kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa. Julkista tilaa, kuten nuorisotaloja, kirjastoja ja liikuntapaikkoja on oltava nuorten käytettävissä vapaasti ja maksuttomasti. Lisäksi puistoista, kylänraiteista ja kaupunkien keskustoista on kehitettävä paikkoja, joissa nuorilla on mielekästä tekemistä. Myös koulutilojen käyttöä kouluajan ulkopuolella on tehostettava.

Esillä olleet tapaukset nuorten ostoskeskuksilla tai huoltoasemilla aiheuttamista ongelmista johtuvat siitä, että nuorilta puuttuvat paikat kokoontua ja viettää aikaa keskenään. Kyse on luonnollisesta yhteisöllisyydestä eli nuorten tarpeesta viettää aikaa keskenään. Nuorten yhteisöllisyys on otettava paremmin huomioon suuntamaalla riittävästi erilaisia tiloja ja paikkoja heidän käyttöönsä. Kaupallisten tilojen noustessa yhä enemmän ihmisten vapaa-ajanvieton paikoiksi, on löydettävä yksityisen ja julkisen puolen välistä yhteistyötä, jolla luodaan nuorille tiloja ostospaikkojen yhteyteen. Nuoria ei saa häätää muiden ihmisten silmistä.

Nuorten on voitava vaikuttaa lähiympäristöön ja elämänpiiriään koskeviin päätöksiin. Päätöksenteon on oltava osallistavaa ja tulevaisuuteen katsovaa. Äänestysikäraja on laskettava 16 vuoteen kaikissa vaaleissa. 16-vuotiaiden on voitava osallistua myös kansalaisaloitteisiin. Nuoria on myös kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa. Parhaiten tämä järjestyy jokaisessa kunnassa olevan ja kunnan muuhun päätöksentekoon tiiviisti yhteydessä olevan nuorisovaltuuston kautta.

Lasten ja nuorten toimijuutta yhteiskunnassa on edistettävä myös tekemällä päätöksenteosta ymmärrettävämpää ja kehittämällä heille sopivia digitaalisen osallistumisen keinoja. Demokratiakasvatusta kouluissa on vahvistettava ja nostettava sitä kautta nuorten perusvalmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.