Selvitys on tehty liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla. Hallituspuolueet päättivät tällä viikolla, että selvitys laitetaan kuulemiskierrokselle ja että aiheesta käydään kattava asiantuntija- ja kansalaiskeskustelu ennen mahdollisen hallituksen esityksen laatimista. Tämä on uutta poliittista kulttuuria – rohkeaa ja avointa. Siihen ei olla Suomessa totuttu.
Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton. Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin. Se avaa uusia alustatalouden mahdollisuuksia, tähän suuntaan on monissa maissa jo liikuttu.
Aloite on tärkeä ja tervetullut. Siinä pyritään viimeinkin tekemään jotain uutta ja erilaista liikenneverkon rapautumiskehityksen pysäyttämiseksi ja valmistautumaan hyvissä ajoin murrokseen, jossa polttomoottoreista siirrytään enenevästi sähkökäyttöisiin autoihin ja autojen omistamista koskevat preferenssit muuttuvat merkittävästi.
Selvityksestä etsitään nyt kaikki sen mahdolliset ongelmat ja siitä irtisanoudutaan. Ikäänkuin nykytila olisi optimaalinen, mitään ei saisi muuttaa. Näinhän asia ei ole, nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua rohkean selvityksen pohjalta.
Muutama huomio keskusteluun:
1. On olemassa selvä tarve arvioida, miten liikenneverkkoa kehitetään ottaen huomioon tulevaisuuden vaatimukset ja miten kehittämisessä tarvittavat investoinnit voidaan rahoittaa. Korjausvelan paikkaaminen ottamalla lisää velkaa ei voi olla ainoa vaihtoehto.
2. Ministeri Berner on toteuttanut hallituksen antaman selvitystehtävän ja tehnyt sen hyvin. Kyse ei tietenkään ole yksityistämisestä, kansallisomaisuuden myymisestä tai markkinavoimien päästämisestä rellestämään Suomen teillä. Uudet palvelukonseptit on helpointa toteuttaa yhtiömuodon kautta.
3. Nyt on aika rauhassa arvioida esitettyjä ideoita ja pohtia niiden toteuttamiskelpoisuutta.
4. Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi. Ongelma on ollut pikemminkin se, että ideoita ei ole ollut eikä uudistuksia ole saatu aikaiseksi.
5. Tämä hallitus harjoittaa uudistuspolitiikkaa, olkoon kyse sosiaali- ja terveyspalveluista, digitalisaation edistämisestä, työllistämisen esteiden vähentämisestä, ilmastopolitiikasta ja myös liikennejärjestelmän kehittämisestä.
6. Ehdotusten tuominen pöytään ja julkiseen keskusteluun on oikea tapa viedä asioita eteenpäin. Berner ansaitsee kiitoksen määrätietoisesta valmistelusta. Jos ja kun kuulemiskierroksella ja sen jälkeen mahdollisella lausuntokierroksella ja hallituksen sisäisessä arvioinnissa tulee esille asioita, joiden vuoksi esityksen linjauksia on tarpeen muuttaa, niin niitä muutetaan. Kyseessä on prosessi ja hallitus pyrkii aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tällainen valmistelu ja päätöksentekoprosessi ovat myös uudenlaista poliittista kulttuuria.
Suomi oli uudistamatta liian pitkään. Väestön ikäkäyrä ja julkisen talouden tila eivät mahdollista asioiden siirtämistä pitkälle tulevaisuuteen. Nyt on rakentavan keskustelun aika, sen pohjalta tehdään päätöksiä ja sitä seuraa määrätietoinen toteuttaminen.