Tapani Tölli: Lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle

Keskusta Uutiset
Keskusta Uutiset

Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että ministerin on pysyttävä totuudessa. Valtiovarainministeri Stubb on sanonut antaneensa eduskunnalle ministeriössä valmistelussa olleesta hallintarekisteristä väärää tietoa, mutta ei tietoisesti. Hän on pyytänyt tapahtunutta useasti anteeksi sekä eduskunnassa että julkisuudessa. Tämä riittää Keskustan eduskuntaryhmälle.

Välikysymys käsittelee myös lainvalmistelun tasoa ja avoimuutta. Lainvalmisteluun ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota monet tahot, muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Ongelmat olivat huomattavia viime vaalikaudella, jolloin välikysymyksen esittäjät ja koko muukin nykyinen oppositio olivat hallituksessa.

Yhteiskuntamme peruspilareihin kuuluu selkeä ja johdonmukainen lainsäädäntö. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että kaikessa lainvalmistelussa on noudatettava hyvän lainvalmistelun periaatteita. Niihin kuuluvat myös puolueettomuus, avoimuus, riittävä kuuleminen ja vaikutusten arvioiminen.

Hallitus on asian merkityksen nähnyt ja on perustamassa hallitusohjelman mukaisesti lainsäädännön vaikutusarvioelimen, jonka tehtävä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu.

Lainvalmistelun voimavarat on monessa yhteydessä todettu niukoiksi. Tässä kohdassa liian tiukka säästäminen tulee kalliiksi. On myös perusteltua kysyä, olisiko nyt aika palauttaa lainvalmistelussa monijäsenisen lainvalmisteluelimen kunnia ja asettaa se selvitysmiesmenettelyn rinnalle.

Valtiovarainministeriön hallintarekisterin valmistelu ja siitä tiedottaminen on aiheellisesti herättänyt kysymyksiä. Mielestämme valtiovarainministeriössä onkin syytä huolella arvioida sitä, onko uudistuksen valmistelussa noudatettu hyvän lainvalmistelun ja hallinnon periaatteita.

Suomi on poikkeuksellisen vakavissa ongelmissa, ja eduskunnalla on valtakunnan korkeimpana päätöksentekijänä viimekätinen vastuu siitä, että päätöksiä saadaan aikaan. Siksi kaikki voimavarat on laitettava nyt ratkaisujen hakemiseen. Suomi saadaan kuntoon vain uudistamalla ja sopimalla, ei turhalla riitelyllä.

Moni suomalainen on nyt huolissaan omasta, läheistensä ja tämän maan tulevaisuudesta. Nyt, jos koskaan, meidän päättäjien on yli puolue- sekä hallitus- ja oppositiorajojen lisättävä ihmisten luottamusta siihen, että Suomen asiat ovat hallinnassa. Eduskunnalla on tässäkin viimekätinen vastuu.

Opposition järein työkalu on välikysymys. Sen käyttämiseen oppositiolla on luovuttamaton oikeus. Välikysymykseen kannattaisi kuitenkin liittää aina perusteellinen harkinta, vaikuttavuuden arviointi. Etenkin tänä syksynä välikysymystä on käytetty melko löysästi.

Aina, ja etenkin tällaisena aikana, on syytä kiinnittää huomiota myös eduskunnan omaan toimintaan ja tämän instituution arvovallan ja sen nauttiman luottamuksen vahvistamiseen. Perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti.

Eduskunnan pitkäaikainen puhemies Kyösti Kallio, jonka toiminta on jättänyt pysyvät jäljet eduskunnan työhön, sanoi lujasti puhuessaan valtiopäivien päättäjäisissä vuonna 1933, aikana, jolloin parlamenttia ja parlamentin arvovaltaa yritettiin monin tavoin murentaa. Hän sanoi: “Sen tähden olisi kunkin muistettava, että yksilöiden toiminnasta, itsehillinnästä ja edustajien arvonmukaisesta asiallisuudesta riippuu työmme laatu.” Hän jatkoi: “Vakaumukseni on, että edustajat yksilöinä ja eduskunta kokonaisuudessaan voi parhaiten täyttää tehtävänsä, kun kukin kohdastansa pyrkii asiallisuuteen eikä hairahdu pikkumaisiin mielenilmaisuihin, jotka lainsäätäjälle eivät kuulu.” Meidän velvollisuutemme on koettaa pitää yllä eduskunnan arvoa ja työtehoa. Pidetään nämä viisaat sanat mielessämme ja toimitaan sen puolesta, että myös yhteiskunnassa nyt rakennetaan siltoja laajemmin kuin poltetaan niitä. Sitä kohta 100-vuotias Suomi tarvitsee.

Lue seuraavaksi

Keskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan
Neuvotteluratkaisu tuo varmuutta suomalaisille viljelijöille, ruokasektorille ja tietenkin kuluttajille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 2021-2022. Päätökseen sisältyy myös Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan.
30.6.2020 / Uutiset
Keskustalaiset löysivät teemoja, joilla parantaa kaupungin ja maaseudun välejä
Tasa-arvoinen aluekehitys, toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet, vahva työllisyys ja yrittäjyyden edellytykset sekä suomalaisen ruoka tekevät keskustalaisten mielestä turvallisen arjen koko Suomessa. Myös koulutus, asuminen ja perusturva tärkeässä roolissa.
26.6.2020 / Uutiset
Suomi ja suomalaisuus – koko Suomi. Mitkä ovat nuo meidän suomalaisten vahvuudet Suomessa, mitkä ovat olleet turvanamme koronan aikana ja miten hyödyntää niitä Suomen uudelleenrakentamisessa. Keskustelemassa Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sekä kirjailija, käsikirjoittaja Katri Manninen. Podcastia juontaa Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola.
26.6.2020 / Podcast
EtusivuAjankohtaistaUutisetTapani Tölli: Lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle